Salla Simukka's Blog, page 23

Kirjailija Seita Vuorela on poissa

��killist�� suru-uutista on vaikea uskoa: kirjailija Seita Vuorela on kuollut.

Seitan kirjoittama, kuolemasta kertova romaani Karikko palkittiin Pohjoismaiden neuvoston lasten- ja nuortenkirjallisuuspalkinnolla ja Tulenkantajat-palkinnolla.

Se ja h��nen muutkin kirjansa tekiv��t minuun vaikutuksen.

Suomalaiselle kirjallisuudelle h��nen poismenonsa on musertava menetys. Kun suree kirjailijaa, suree my��s kaikkia niit�� kirjoja, jotka h��n olisi viel�� voinut kirjoittaa. Silti Seita ehti jo t��h��nkin menness�� kirjoittaa t��yden ja hienon tuotannon.

Vaikka lahjakas kirjailija on poissa, h��nen sanansa ja tarinansa jatkavat el��m����ns��. Siin�� mieless�� t��m��n kirjoituksen otsikko on v��h��n harhaanjohtava.

Mila

*

Kuva: Kirsti

 

Opin tiellä oppineita

Kutsun itseäni mieluummin kirjoittamisen ohjaajaksi kuin opettajaksi. Minua on kyllä kirjoittajana opetettu mutta on myös lempästi ohjattu. En tiedä, olisiko jo aika vaihtaa titteliä, sillä teonsanana kuitenkin opetan enkä ohjaa.

Tämä lukuvuosi on ollut täynnä työtä. Tärkeille vakioryhmilleni Pirkkalassa heilutin tänä keväänä hyvästit, samoin vähennän Tampereen kesäyliopistolla.

Ensi syksynä tapahtuu jotain uutta, jännittävää ja hienoa: minusta tulee tamperelaisen, kolmivuotisen kirjoittajakoulun Viita-akatemian opettaja. Olen tästä hurjan iloinen ja innostunut.

Olen itsekin käynyt läpi Viita-akatemian, ja valmistuin sieltä Vuokko Tolosen lempeässä ja viisaassa opastuksessa tasan kymmenen vuotta sitten. Jännittävää astua nyt vuorostani Niina Hakalahden saappaisiin. Lupaan tehdä parhaani.

Iloisten uutisten jakamisen lisäksi halusin kysyä teiltä, armaat kollegat, kuinka moni teistä ei opeta, ei ole opettanut eikä aio opettaa. Avaisitteko, miksi? Ja saa siitäkin kertoa, miksi opettaa.

Minä opetan siksi, että rakastan sekä sitä työtä että kirjoittamista. Olen kokenut jakamisen arvon suureksi, kun olen saanut vuosien varrella ohjausta ja opetusta Vuokko Toloselta, Harri István Mäeltä ja Taija Tuomiselta. Kiitos. Ja nyt taas rohkeasti uusiin tuuliin.

—

Kuvat ovat eräästä helmikuisesta työpajasta Oulun Kaakkurin koulun kahdeksasluokkalaisten kanssa. Teimme runoja lehtileikkeiden avulla. Terveisiä sinne ihanille, luoville tytöille, M:lle, I:lle, A:lle, V:lle, A:lle, S:lle ja P:lle!

Johanna

Opin tiell�� oppineita

Kutsun itse��ni mieluummin kirjoittamisen ohjaajaksi kuin opettajaksi. Minua on kyll�� kirjoittajana opetettu mutta on my��s lemp��sti ohjattu. En tied��, olisiko jo aika vaihtaa titteli��, sill�� teonsanana kuitenkin opetan enk�� ohjaa.

T��m�� lukuvuosi on ollut t��ynn�� ty��t��. T��rkeille vakioryhmilleni Pirkkalassa heilutin t��n�� kev����n�� hyv��stit, samoin v��henn��n Tampereen kes��yliopistolla.

Ensi syksyn�� tapahtuu jotain uutta, j��nnitt��v���� ja hienoa: minusta tulee tamperelaisen, kolmivuotisen kirjoittajakoulun Viita-akatemian opettaja. Olen t��st�� hurjan iloinen ja innostunut.

Olen itsekin k��ynyt l��pi Viita-akatemian, ja valmistuin sielt�� Vuokko Tolosen lempe��ss�� ja viisaassa opastuksessa tasan kymmenen vuotta sitten. J��nnitt��v���� astua nyt vuorostani Niina Hakalahden saappaisiin. Lupaan tehd�� parhaani.

Iloisten uutisten jakamisen lis��ksi halusin kysy�� teilt��, armaat kollegat, kuinka moni teist�� ei opeta, ei ole opettanut eik�� aio opettaa. Avaisitteko, miksi? Ja saa siit��kin kertoa, miksi opettaa.

Min�� opetan siksi, ett�� rakastan sek�� sit�� ty��t�� ett�� kirjoittamista. Olen kokenut jakamisen arvon suureksi, kun olen saanut vuosien varrella ohjausta ja opetusta Vuokko Toloselta, Harri Istv��n M��elt�� ja Taija Tuomiselta. Kiitos. Ja nyt taas rohkeasti uusiin tuuliin.

—

Kuvat ovat er����st�� helmikuisesta ty��pajasta Oulun Kaakkurin koulun kahdeksasluokkalaisten kanssa. Teimme runoja lehtileikkeiden avulla. Terveisi�� sinne ihanille, luoville tyt��ille, M:lle, I:lle, A:lle, V:lle, A:lle, S:lle ja P:lle!

Johanna

Kirjoittaminen saa olla myös vaikeaa

Usein puhutaan inspiraatiosta, siitä, kuinka kirjaidea vaan laskeutuu korkeuksista maan päälle. Niinkin toki saattaa käydä, mutta monasti kirjan tekeminen on melkoista kamppailua alusta lähtien.

Niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin kirjoissa on omat haasteensa, eikä mikään kirjoittaminen ole kovin helppoa. Jokainen kirja vaatii ainakin täydellistä heittäytymistä.

Viime vuosina olen saanut tehdä kuvakirjoja. Niiden rikkaus on siinä, että kahden ihmisen näkemykset ja tarinat muodostavat kokonaisuuden. En ole yksin. Karoliina Pertamon kuvan tupsahtaessa sähköpostiini ajattelen, että tekstini on kuin kartta, jonka mukaan kuvittaja on kävellyt ja tuonut sitten mukanaan sen, mitä hän on matkalta löytänyt.

Kuvittamattomassa lastenromaanissa soutelen kuitenkin yksin vesillä. Viime aikoina olen työstänyt myös ensimmäistä tällaista kirjaani. Uuden muodon ”haltuunotto” on aina vähän tavalllista kiperämpää. Usein myös tuntuu, että lapsille kirjoittaminen on kaikkein haastavinta. Lukijat on yritettävä houkutella mukaansa joka sivulla.

Ei ole helppoa koettaa kirjoittaa kiinnostavaa, vivahteikasta tekstiä, joka olisi samaan aikaan selkeää ja helppoa kuin hengitys.

Kaivan itsestäni sanoja ja järjestelen niitä yhä uudestaan.

Työn hankalimmassa vaiheessa ajattelen ballerinaa, jonka kevyeltä näyttävä hyppy on vaatinut tuhansien tuntien harjoittelua. Tai sitten ojankaivajia ja sitä, ettei tämä ehkä sittenkään niitä kaikkein raskaimpia hommia ole­.

Tämä on kirjoittamista, joskus helppoa, useimmiten kuitenkin aikamoista möyrimistä. Työtä, joka haastaa joka rivillä.

Onko kirjoittaminen sinulle helppoa?

Miten nyt menee?

Mila

Kirjoittaminen saa olla my��s vaikeaa

Usein puhutaan inspiraatiosta, siit��, kuinka kirjaidea vaan laskeutuu korkeuksista maan p����lle. Niinkin toki saattaa k��yd��, mutta monasti kirjan tekeminen on melkoista kamppailua alusta l��htien.

Niin lasten, nuorten kuin aikuistenkin kirjoissa on omat haasteensa, eik�� mik����n kirjoittaminen ole kovin helppoa. Jokainen kirja vaatii ainakin t��ydellist�� heitt��ytymist��.

Viime vuosina olen saanut tehd�� kuvakirjoja. Niiden rikkaus on siin��, ett�� kahden ihmisen n��kemykset ja tarinat muodostavat kokonaisuuden. En ole yksin. Karoliina Pertamon kuvan tupsahtaessa s��hk��postiini ajattelen, ett�� tekstini on kuin kartta, jonka mukaan kuvittaja on k��vellyt ja tuonut sitten mukanaan sen, mit�� h��n on matkalta l��yt��nyt.

Kuvittamattomassa lastenromaanissa soutelen kuitenkin yksin vesill��. Viime aikoina olen ty��st��nyt my��s ensimm��ist�� t��llaista kirjaani. Uuden muodon ”haltuunotto” on aina v��h��n tavalllista kiper��mp����. Usein my��s tuntuu, ett�� lapsille kirjoittaminen on kaikkein haastavinta. Lukijat on yritett��v�� houkutella mukaansa joka sivulla.

Ei ole helppoa koettaa kirjoittaa kiinnostavaa, vivahteikasta teksti��, joka olisi samaan aikaan selke���� ja helppoa kuin hengitys.

Kaivan itsest��ni sanoja ja j��rjestelen niit�� yh�� uudestaan.

Ty��n hankalimmassa vaiheessa ajattelen ballerinaa, jonka kevyelt�� n��ytt��v�� hyppy on vaatinut tuhansien tuntien harjoittelua. Tai sitten ojankaivajia ja sit��, ettei t��m�� ehk�� sittenk����n niit�� kaikkein raskaimpia hommia ole��.

T��m�� on kirjoittamista, joskus helppoa, useimmiten kuitenkin aikamoista m��yrimist��. Ty��t��, joka haastaa joka rivill��.

Onko kirjoittaminen sinulle helppoa?

Miten nyt menee?

Mila

K��sikirjoitus usealle kustantajalle yht�� aikaa?

Helsingin Sanomain Mielipide-sivulla kirjailija Ari Wahlsten kirjoitti 8.4.2015 seuraavaa:

Kirjailijat ja kustantajat tuhlaavat toistensa aikaa

Kirjailijoilla ja kirjan kustantajilla on omituinen pattitilanne, joka pit��isi purkaa. Kustantamoilla on pitk��t jonot. Useat niist�� ilmoittavat, ett�� kustannusp����t��s voi viipy�� jopa puoli vuotta k��sikirjoituksen saapumisesta. Koska jokaisella kustantajalla on omat mieltymyksens�� ja valintakriteerins��, moni menestyskirjakin on l��yt��nyt omansa vasta nelj��nnell�� tai viidennell�� yritt��m��ll��.

Kirjailijan kannalta t��m�� tarkoittaa pahimmillaan yli kahden vuoden odotusta. Monet kustantajat eiv��t my��sk����n vaivaudu ilmoittamaan kielteisest�� p����t��ksest����n, mik�� lis���� kirjailijan piinaa kuukausilla.

Kirjailijat yritt��v��t minimoida odotusaikansa l��hett��m��ll�� saman k��sikirjoituksen useaan kustantamoon. T��m�� johtaa siihen, ett�� raskaasti ty��llistetyt kustannustoimittajat lukevat samanaikaisesti samaa teksti�� eri kustantamoissa.

Koska kustantajia on lopulta vain yksi, menee muiden lukuaika hukkaan, mik�� on omiaan pident��m����n kustantamoiden jonotusaikaa entisest����n. Usein kirjailija ei my��nteisen p����t��ksen saatuaan vaivaudu ilmoittamaan asiasta muille kustantajille, joten n��m�� saattavat pakertaa k��sikirjoituksen parissa viel�� senkin j��lkeen, kun kustannussopimus on jo toisaalla allekirjoitettu.

Kirjailijat ja kustantajat tuhlaavat siis toistensa aikaa varsin surutta. Onko t��llaiseen karhunpalvelusten tekemiseen puolin ja toisin todella varaa, vai voisiko tilanteeseen keksi�� jotenkin tolkulliset pelis����nn��t? Asia on t��rke��. Toimiva ratkaisumalli olisi kummankin osapuolen kannalta hy��dyllisempi kuin nykymeno.

Itse l��hetin saman runokokoelman yht�� aikaa kolmeen kustantamoon. En tied�� toiminko oikein vai v����rin, mutta ajattelin ett�� en joudu ainakaan odottamaan vastausta vuosia. Tuumin my��s, ett�� on ihme jos usea kustantamo kiinnostuu samasta runokokoelmasta, romaanik��sikirjoituksen kohdalla asia voisi olla jo toisin?

Joskus olen l��hett��nyt k��siksen vain yhdelle kustantamolle kerrallaan. Pahimmassa tapauksessa olen odottanut vastausta vuodenkin, vaikka olen soitellutkin kustantajalle v��lill��. Jokainen kustantamo on ainakin minun tapauksessani sent����n vastannut.

Mit�� mielt�� te olette saman k��sikirjoituksen l��hett��misest�� yht�� aikaa useille kustantamoille?

Terveisin Heikki

Novel in verse suomeksi?

Vaikka kirjojen tunkeminen kategorioihin ja kaikenmaailman luokittelu on�� minusta jokseenkin ep��kiinnostavaa, nyt tuli pieni tenkkapoo. En tied��, mit�� olen kirjoittanut.

Uusin kirjani Paha puuska on runomuotoinen tarina ja n��ytt���� t��lt��:

Ty��vaiheessa ja apurahahakemuksissa puhuin runoromaanista, kun en parempaa keksinyt. Kriitikot ovat k��ytt��neet runoelmaa, runokirjaa, runokokoelmaa, proosarunoa, runomuotoista romaania… Noh, katsotaanpa esimerkiksi proosarunoa: se on s��keisiin jakamatonta runoa, siis pitki�� rivej��, mutta Paha puuska on juuri p��invastaista eli lyhyisiin s��keisiin kirjoitettu tarina. Olisiko runotarina? Ehk�� tarinarunoa tai kertomarunoa?

Ilahduin kuullessani ratkaisun norjalaiselta kollegalta: Paha puuska on novel in verse eli verse novel. Kuulemma maailmalla tunnettu ja suosittu muoto. Mutta Suomessa puhuisin mieluiten suomea. Tiet����k�� joku, onko novel in verselle olemassa virallinen suomalainen vastine? Ep��virallinenkin k��y, jos se on hyv�� ja kertoo olennaisen. Saa keksi��. (minttudominoita)

Parhaan ehdotuksen keksij��lle tarjoan sopivan juoman heti sopivana hetken��. En kuitenkaan ennen huhtikuun puoliv��li��, sill�� huomenna h��ivyn maisemista ja netist�� kahdeksi viikoksi. Teen t��it�� 2859 kilometrin p����ss�� – oliivipuiden ja villisikojen seurassa. Saa kadehtia.

Kirsti

Sori mut nyt m�� en ehdi

Anteeksi, en ehdi nyt kirjoittaa lyhyesti enk�� pitk��sti enk�� oikeastaan ollenkaan.

Syy on suloinen: yht��kki�� alkoi puskea uutta k��sikirjoitusta.

N��in ei ole koskaan ennen k��ynyt. Kaikkia aiempia kirjojani olen miettinyt ennen kirjoittamista pitk����n. Koskaan en ole tehnyt tarkkoja suunnitelmia mutta viihtynyt mieless��ni kirjan maisemissa ja tarinoissa, testaillut kertojia ja aikamuotoja ja rakenteita. Esikoista haudoin melkein 20 vuotta.

Kirjoittamiseni on pitk����n ollut pinnaltaan arkista ty��t��, johon suhtaudun virkamiesm��isen vastuullisesti. Teen sen, mit�� aion, ja tuskailen luomisen tuskani yksin ja sen suurempaa meteli�� pit��m��tt��. Vahvimpana ja yksityisimp��n�� on aina taide ja sen eettiset pohdinnat. Kuohut sikseen.

Jos joku on kertonut tekstist��, joka oli vain pakko kirjoittaa tai joka alkoi vain tulla, olen hymyillyt joviaalisti ja sanonut, ett�� sep�� mahtava homma. Itse en ole sellaista kokenut.

Nyt en ole ehtinyt mietti�� mit����n. Tiistaina, junassa matkalla Kirjailijaliiton ty��hyvinvointip��iv����n, aloin sen enemp���� ajattelematta kirjoittaa. Ehdin jatkaa perjantaina ja lauantaina ja taas t��n����n.

Olen maaninen, nauran kovaa. Se ei ole minulle tavanomaista. Jos el��isin toisessa ajassa ja paikassa arvelisin, ett�� jonkinsortin riivaaja taitaa Hulkko-parassa nyt jyll��t��. Ei ole normaalia k��yt��st�� aikuiselle ihmiselle tuo, ei.

Mit�� t��m�� nyt on? Olen aivan ihmeiss��ni kertojani kanssa. Mist�� h��n yht��kki�� ilmestyi? Voiko eri kirjojen syntytarina todellakin olla n��in erilainen?

Eli sori, t��m��n kummempaa ei nyt irtoa. Kertokaa kuitenkin, miten te aloitatte. Voiko n��inkin kirjoittaa? Vai jyll����k�� p����ss��ni todellakin joku takkutukkainen henkiolento?

Johanna

Kev��thuoliako?

Tiistaina oli kirjailijaliiton Ty��terveysp��iv��, jossa oli mukana��yli viisikymment�� kirjailijaa. Tietysti keskusteluun nousivat henkil��kohtaiseen toimeentuloon liittyv��t huolet uusien outojen kirjailijan tuloja entisest����n niukentavien k��yt��nt��jen my��t��.��Mutta paljon keskusteltiin my��s��valinnanvaran niukkenemisesta.

Miksi se sitten niukkenee. Koska kustantajat l��hett��v��t kirjakaupoille n��ytekirjoina��huomattavasti pienentyneen��osan julkaistuista kirjoista, eiv��tk�� niihin silloin kuulu v��hiten myyv��t kirjat: runot, novellikokoelmat, niiden uusien kirjailijoiden kirjat, jotka eiv��t kerralla nouse l����ppeihin.��Kun lukija menee hakemaan kirjakaupasta tietty�� kirjaa vaikkapa ensi sunnuntaina syntym��p��ivi����n juhlivalle, ei siin�� auta lupaus, ett�� tilataan ja tulee kahden viikon p����st��. Silloin ostetaan muuta tai ei kirjaa ollenkaan.

Toinen asia on viel�� englantilaisen kirjailijan, Sadie Jonesin toteamus, ett�� lukeminen vaatii itsekuria. Luulen, ett�� t��ss�� on yksi ik��v�� syy lukemisen v��henemiseen.��On yh�� enemm��n niit��, jotka eiv��t ole tottuneet itsekuriin. Yleist��minen on kurja juttu, silti tilastot puhuvat puolestaan.

Minulle henkil��kohtaisesti p��iv�� oli kuitenkin iloinen. Lounasaikaan tarkistin s��hk��postini ja sain sielt�� varmistuksen, ett����sodan j��lkeiseen,��alkuosaltaan��valvontakomission aikaan sijoittuva����aikuistenkirjani voidaan kutsua ulkopuolelle lain ilmestyy ensi syksyn��. Meill�� oli ollut puheena my��s pienten hyvin��kustantamojen rooli, joten oli��oikea hetki kertoa, ett�� kustantajani on juuri t��llainen, Robustos.

Mutta Nyt: kipikipi selkokirjakokoukseen. Palaan puikkoihin joskus iltap��iv��ll��.

Raili

Lukukeskus: ���Suomalaisten nuorten lukutaito lipsuu maailman huipulta���

Asian vakavuuden takia liit��n t��h��n Lukukeskuksen tiedotteen suoraan. Mink��laisia ajatuksia t��m�� her��tt����?

”Suomalaisten nuorten lukutaito lipsuu maailman huipulta

Tiedote

17.3.2015 / Julkaisuvapaa heti

Suomalaiset ovat yh�� lukukansaa, mutta huippulukijoiden m����r�� v��henee. Lukukeskus julkaisee 10 faktaa lukemisesta Lukuviikon 20.���26.4. kunniaksi. Selvityksess�� erityisesti poikien ja maahanmuuttajien lukutaidon heikkeneminen aiheuttaa huolta. Samalla julkaistaan Lukuviikon valtakunnallinen ohjelma, joka pit���� sis��ll����n yli 80 kirjallista tapahtumaa Helsingist�� Sodankyl����n. 10 faktaa -kooste sek�� ohjelma sivuilla: http://www.lukuviikko.fi

Lukukeskuksen j��rjest��m���� Lukuviikkoa vietet����n huhtikuussa Kirjan ja ruusun p��iv��n kanssa samalla viikolla. Lukukeskus on koonnut eri tutkimuksista 10 faktaa, jotka selvitt��v��t suomalaisten lukutaitoa ja suhtautumista lukemiseen.

Tutkimukset osoittavat, ett�� suomalaiset ovat lukukansaa ��� viel��. Nuorten asenne lukemiseen k��y kuitenkin kielteisemm��ksi. Suomalaiset 9. luokkalaiset ovat lukijoina yh�� maailman k��rkijoukoissa, mutta taso laskee jatkuvasti. Tutkijat katsovat, ett�� lukemiseen sitoutuminen ja taidon arvostus vaikuttavat eniten taitotasoon. Jo nelj��sluokkalaisten motivaatio on 45 vertailumaan joukossa toiseksi matalin. Yl��koulussa into laskee entisest����n.

H��lytt��v���� on, ett�� tytt��jen ja poikien v��liset erot lukutaidossa ovat suuremmat kuin miss����n muussa OECD-maassa ja ero kasvaa. Suomalaiset pojat uhkaavat syrj��yty�� lukemisesta. On n��ht��viss�� merkkej�� my��s siit��, ett�� koulutuksen tasa-arvo rapautuu. V��h��varaisten ja v��h��n koulutettujen perheiden pojat ovat vakavimmassa vaarassa.

Ilmi�� toistuu maahanmuuttajien keskuudessa: sukupuolten v��liset erot ovat yht�� jyrk��t maahanmuuttajissa kuin kantasuomalaisissa. Maahanmuuttajat ovat ryhm��, jonka lukutaitoon tulisi kiinnitt���� huomiota. Vuoden 2012 PISA-tutkimuksesta k��y ilmi, ett�� maahanmuuttajien lukutaito j���� kauas suomalaisten yleisest�� korkeasta tasosta ja selv��sti alle OECD-maiden keskiarvon.

Lukutaidon puolustaminen ja edist��minen on koko kansakunnan etu. Lukutaito on l��pi el��m��n tarvittava perusvalmius, joka korreloi menestykseen my��s muilla el��m��n osa-alueilla sek�� esimerkiksi matemaattisessa p����ttelyss�� ja ongelmanratkaisussa. Lukutaidon kehittymisess�� auttaa erityisesti varhainen lukeminen. Kodin my��nteinen asenne heijastuu lapsen hyv����n lukutaitoon.

���Tilaamamme kooste antaa havainnollisen kokonaiskuvan Suomen lukutaitotilanteesta. Erityisen huolestuttavaa on poikien lukutaidon lasku, johon tulisi v��ltt��m��tt�� puuttua. Lukutaito luo edellytykset hyv����n el��m����n ja on t��rke���� koko Suomen kilpailukyvyn kannalta tulevaisuudessa���, sanoo Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Ilmi Villac��s.

Lukuviikko tukee ja edist���� lukutaitoa

Lukukeskuksen j��rjest��m�� Lukuviikko pyrkii innostamaan lukemisen pariin erilaisilla tapahtumilla ja tempauksilla sek�� tarjoamalla lapsille ja nuorille materiaaleja maksutta. Viikko sis��lt���� runsaasti ilmaisohjelmaa ymp��ri Suomea koko perheelle, vauvasta vaariin.

Lukuviikon avajaisp��iv���� juhlitaan mm. kirjallisilla naamiaisilla eri paikkakunnilla sek�� nuortenkirjailijoiden Siri Kolun ja Aleksi Delikouraksen kirjailijavierailulla, joka striimataan verkossa valtakunnallisesti. Vierailu on katsottavissa 20.4. klo 13���14 osoitteessa cloud.vink.helsinki.fi/stream

10 faktaa lukemisesta -paketin lis��ksi Lukukeskus tarjoaa katsauksen suomea toisena kielen����n opiskelevien nuorten lukuharrastuksen tukemiseksi sek�� lapsille ja nuorille erilaisia kirjallisia teht��vi��, kirjoituskilpailun, lukuvinkkej�� ym. materiaalia. Koko valtakunnallinen ohjelmisto ja materiaalit sivuilla: http://www.lukuviikko.fi

10 1 faktaa lukemisesta 2015:

1. Suomalaiset ovat lukukansaa ��� viel��

2. Hyv�� lukutaito on kansakunnan menestystekij��

3. Nuorten lukutaito lipsuu maailman huipulta

4. Huippulukijat hupenevat, vaikeuksissa joka kymmenes

5. Lukutaidon taso ja tasa-arvo voidaan yhdist����

6. Poikien lukutaito j���� rajusti j��lkeen tytt��jen tasosta

7. Luottamus lukutaitoon luodaan kotona

8. Perheen lukuleikki kasvattaa lapsesta lukijan

9. Maahanmuuttajat tarvitsevat erityistoimia

10.�� Kaksikielisyys vaikuttaa ruotsinkielisten lukutaitoon

Tv��spr��kighet p��verkar l��sf��rm��gan i Svenskfinland

1 Miten saan nuoren tarttumaan kirjaan?

Lis��tiedot:

– Lukukeskus / Ilmi Villac��s, toiminnanjohtaja, ilmi.villacis@lukukeskus.fi, 040 564 7194

– Lukuviikon tiedottaja, Saara Oranen, saara.oranen@lukukeskus.fi, 044 5661903

http://www.lukukeskus.fi

Yhteisty��ss��: Aluehallintavirastot, Annantalo, Kirjakauppaliitto, Kirjastokaista, Lukuinto, Nuoren Voiman Liitto, Otava Sanasto, Sanoma Media Kids, WSOY, Tammi

Lukukeskus ��� L��scentrum ry on Suomen keskeisin lukemista edist��v�� j��rjest��. Lukukeskus v��litt���� vuosittain l��hes 1000 kirjailijaesiintymist��, joista 80 % suuntautuu kouluihin. Kirjailijavierailujen lis��ksi Lukukeskus j��rjest���� Lukuviikko-kampanjaa ja toimii lukemisen ja lukutaidon asiantuntijaj��rjest��n��. Lukukeskus julkaisee kolmea arvostettua kirjallisuuslehte��, lapsille suunnattua Vinski��, nuorten Lukufiilist�� sek�� kritiikkiverkkolehti Kiiltomato ��� Lysmaskenia. Lukukeskus on eurooppalaisen lukutaitoverkoston European Literacy Policy Networkin j��sen.

Lukuviikko on Lukukeskuksen vuosittain j��rjest��m�� valtakunnallinen tapahtuma, jonka aikana kirjastot ja koulut juhlivat lukemista. Lukuviikkoa on j��rjestetty vuodesta 1997. Lukukeskus tarjoaa Lukuviikon aikana kirjastoille ja kouluille mm. ilmaisia materiaaleja, tietoa lukemisesta sek�� innostaa tapahtumien j��rjest��miseen.”

— Johanna