Kaikki elämästä Quotes

Rate this book
Clear rating
Kaikki elämästä(ni) Kaikki elämästä by Antti Holma
4,401 ratings, 3.38 average rating, 315 reviews
Kaikki elämästä Quotes Showing 1-30 of 166
“Silloin tällöin elämässä käy niin onnellisesti, ettei ihminen ehdi pystyttää suojuksiaan ja paljastaakin vahingossa itsensä, ja sellaisesta voi seurata esimerkiksi ystävyys.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Huomaan ajattelevani tilallisten kokojen sijasta ajallisia mittakaavoja, katson ystävääni ison tien toiselta puolen ja näen lapsen, josta yhtäkkiä on tullut isä.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Kaikki kurottavat kohti toista ja toivovat, että toinen kääntyisi ja näkisi hänet kokonaisena, ymmärtäisi häntä, ymmärtäisi hänet, mutta valitettavasti elämä on rakennettu sillä tavalla, että jos ylipäätään saa toisen kääntymään, tämä näkee jotain aivan muuta kuin oli tarkoitus: vain pinnan tai, mikä pahempaa, pinnan alle, missä kaikki peitetyt asiat ovat ja minne vain jumalan pitäisi nähdä, eikä mielellään hänenkään.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Vastaan siis kysymykseesi siitä, onko minun aivan välttämätöntä jälleen alkaa kirjoittaa, että rakkauden takia ihminen on valmis erikoisiin tekoihin.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Vastasit lempeään sävyyn: vaikka usein puhut tietyllä varmuudella, et kuitenkaan välttämättä tiedä vielä kaikkea elämästä.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“En tiedä, voisinko mitenkään toivoa elämältä enemmän.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Minulla ei ole aavistustakaan, mistä rakkaudessa on kysymys. Se on kaiketi kimppu tunteita, asioita ja elämää, aivan niin kuin häpeäkin, ja siksi ne asettuvat niin kauniisti toisiaan vastaan.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Ensimmäinen asia, jonka rakkaudesta opin, oli siis polttava yksinäisyys, jota nykyisin kärsin aina, kun et ole saatavilla. Se on sietämätöntä.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Sinä kehuit minua puhelun jälkeen etkä jättänyt minua, ja ensimmäistä kertaa ajattelin, että voi olla mahdotonta enää elää ilman sinua.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Miten ihanaa on se, ettei voi koskaan täysin ymmärtää. Ymmärtäminen on yliarvostettua. Ymmärtämättömyys jättää tilaa sille sadulle, jota rakkaus aina on. Voin täyttää haluamillani ominaisuuksilla tyhjät kohdat kuin elokuvan katsoja, joka saa tietää henkilöstä vain juonen kannalta tarpeelliset ominaisuuden, loppu on kuviteltava.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Elämä kai on luonteeltaan sellaista, että aidan toisella puolella olevan ruohon vihreys, kultaiset kaupungit, rakkaus ja unelmat ovat todellisia vain silloin, kun ne eivät voi toteutua, pysyvät saavuttamattomina ja etäällä. Aina on uudet aidat, uudet ruohot, arjen tahmeus laskeutuu kaiken päälle, ja jos on niin hyvässä asemassa, ettei tarvitse selviytyä, voi palata filosofisiin peruskysymyksiin. Sen sijaan, että kysyisi minne mennä, kysymys kuuluu: Miksi mennä? Miksi liikkua? Miksi urheilla? Miksi kirjoittaa? Miksi tehdä? Miksi nousta sängystä? Miksi mennä sänkyyn, kun voi istua kyykyssä lattialla ja hokea hiljaa kirosanoja.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Se oli liikuttava idea kurottaa jotakin uutta kohti, jotakin sellaista, mikä ei olisi taiteeseen tai viihteeseen liittyvää ja mistä olisi apua muille ihmisille. Halusin olla hyödyksi.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Heitin kolme jätesäkillistä lumppua ja roskaa ulos ja kun eräänä aamuna juoksin rappuset alas viidennestä kerrosesta, oli tullut kevät ja valo oli palannut. Se oli ollut poissa monta vuotta.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Edellistä vuotta kukaan ei halua muistaa, seuraavaa ei vielä ajatella.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Pienen hetken olen onnellinen juuri sillä tavalla kuin onnea yleensä suodaan, pienissä erissä, ponnistuksen jäljiltä, muutaman hengityksen verran, kunnes elämä taas nielaisee onnen ja jäljelle jää vain tylsyys ja kauhu, useimmiten molemmat.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Olen lukenut vierailijoiden käsitteestä, sellaisesta konseptista, jonka mukaan kaikki me olemme enemmän tai vähemmän vain vierailijoita toistemme elämässä. Jotkut vierailevat koko elämän, jotkut vain lyhyen aikaa. Minua ajatus on lohduttanut silloin, kun olen surrut niitä ihmisiä, jotka ovat päästäneet irit minusta tai joista olen itse joutunut päästämään irti.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Ei elämä ole mikään kilpailu siitä, kenellä on ollut vaikeinta, tai ainakaan sen ei pitäisi olla.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Elämän tarkimmin varjeltu salaisuus on, että ketään ei kiinnosta.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Ei menneitä aikoja saa takaisin seiniä ostamalla.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Minä olin opetellut olemaan yksin eikä mikään ollut minulle helpompaa. Se johtui vain siitä, ettei ollut mitään mihin olisin yksinäisyyttäni verrannut, samoin kuin minulla ei ole koskaan ollut heroiinivieroitusoireita, koska en ole kokeillut heroiinia. Ensimmäinen asia, jonka rakkaudesta opin, oli siis polttava yksinäisyys, jota nykyisin kärsin aina, kun et ole saatavilla. Se on sietämätöntä. Saatan leikkiä ajatuksella, että olisin villi ja vapaa, voisin itse päättää, minne menen ja missä aikataulussa, että minun ei tarvitsisi kysyä sinun mielipidettäsi tai menojasi, mutta sitten säikähdän ajatusleikkiäni kuin vanhemmastaan eksynyt lapsi kaupassa: entä jos et olisikaan olemassa.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Mielestäni sedäksi muuttumisen varma merkki on se, kun kaikki alkaa tuntua liialliselta eikä nuorten puheesta enää saa mitään selvää. Varsinkin sellainen olo, että nuorten pitäisi vain rauhoittua ja nauttia elämästä, kertoo oman aseman muuttuneen niin mukavaksi, ettei arki ole enää selviämistaistelua, jota se nuorempana on enemmän tai vähemmän kaikilla, jopa hyväosaisilla.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Minulla on tavallaan ikävä Tuomasta, tavallaan ikävä jotain muuta, menetettyä ehkä. Menen Manun viereen sohvalle, painan pääni hänen kaulaansa ja saan juuri ja juuri sanotuksi, että olen väsynyt. Manu ottaa minut syliinsä ja sanoo, että ymmärtää.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Minua naurattaa siihen saakka, kun minua illalla alkaa itkettää, enkä tiedä miksi.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Missään ei oo koskaan perillä", sanon.
"Taivaan kodissa sitten", Tuomas sanoo.
"Mulla on yks viimenen toive vielä."
"Miten niin viimenen?"
"Minä oon ihan loppu", sanon.
"Aina sinä oot.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Ehkä on sittenkin niin, ettei mitään oikeaa persoonallisuutta voi edes nimetä, ihminen virtaa ja valuu toisia ihmisiä pitkin ja ottaa siten hetkeksi heidän tarjoamansa pinnan omaksi muodokseen, kunnes pysähtyy jälleen epämääräiseksi lätäköksi odottamaan seuraavaa kallistumaa.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Onko niin, että kukaan ei oikeastaan tarvitse ketään tällaisesa elämänmittaisessa kertomuksessa, vaan kohdatessamme toisen ihmisen jaamme välittömästi, tiedostamattomasti roolit, joilla on vähän tai ei mitään tekemistä sen kanssa milllaisia olemme todella?”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Ehkä Tuomas on syntyjään, rakenteeltaan rento ja minä taas en, ehkä maailma siksi antoi meidät toisillemme ystäviksi, koska minä tarvitsin jonkun, joka vie minut jännittäviin seikkailuihin, ja Tuomaksen piti saada joku, jota vetää perässään.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Pakkanen on kiristynyt entisestään ja tuuli ajaa itsensä pilvenpiirtäjien väliin niin, että vihellys vain kuuluu, ääni on matalissa kaupungeissa eläneelle pelottava ja vieras.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Isä kuuntelee pilvenpiirtäjän raunioilla lapsensa ongelmia, jotka ovat aikuiselle triviaaleja sattumuksia, todellisten ongelmien pienoismalli, mutta lapselle maailmankuvaa muokkaavia katastrofeja.”
Antti Holma, Kaikki elämästä
“Nähdessään minut hän nyökkää pienen nyökkäyksen, jonka myötä hänen otsansa kurtistuu millimetrin verran. Se on ilme, jolla aikuiset viestivät toisilleen, että lapsellani on tilanne.”
Antti Holma, Kaikki elämästä

« previous 1 3 4 5 6