Eläinten tietoisuus ja oikeudet Quotes

“Avuttomuuden periaatteen mukaisesti ihmisen on ensisijaisesti huolehdittava kaikkein heikommassa asemassa olevien eduista. Näin ensisijaisesti olisi pelastettava ne, joiden hyvinvointi on ihmisen vastuulla: koirat ja lapset. Olemalla toisista vastuullinen, ihminen menettää oman ensisijaisuutensa.”
― Leena Vilkka, Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa

“-- sellaista, jolla on pelkkää välinearvoa, voimme todella kohdella puhtaasti välineenä omiin päämääriimme. Mutta kaikki ne, joita kohtaan meillä on yksikin velvollisuus, eivät siksi voi olla pelkkiä välineitä vaan ovat itseisarvoisia.”
― Leena Vilkka, Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa

“Eläimet eivät ole yhteiskunnassamme tasa-arvoisia. Osa eläimistä muodostaa eliitin, jonka hyvivointiin länsimaissa käytetään miljardisummia. Tuotantoeläimet ovat koiran- ja kissanruokapurkkien raaka-ainetta.”
― Leena Vilkka, Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa

“Eläimen turkin hyvä laatu on turkistuottajan hyvinvoinnille keskeisen tärkeää. Eläimen näkökulmasta resuinen turkki kelpaisi, kunhan sen saisi pitää omanaan.”
― Leena Vilkka, Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa

“Eläimen näkökulmasta sillä tehtävä koe, joka ei hyödytä kyseistä eläinyksilöä, on turha.”
― Leena Vilkka, Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa

“Moraalinen huolenpito tulisi ulottaa muiden rotujen lisäksi muihin lajeihin. Spesismi ja rasismi (samoin kuin seksismi) eivät ota huomioon syrjijän ja syrjittyjen yhtäläisyyksiä tai aliarvioivat niitä.”
― Leena Vilkka, Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa

“Enempää moraaliset kuin lainsäädännölliset oikeudet eivät ole metafyysisiä, vaan ne ovat ihmistekoisia (Vilkka 1995). Voimme antaa lainsäädännössämme ja moraalissamme eläimille ne oikeudet, mitkä katsomme niille ominaisuuksien perusteella oikeutetusti kuuluvan.”
― Leena Vilkka, Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa

“Kyky kärsiä ja nauttia asioista on edellytyksenä sille, että eläimellä voisi olla intressejä. --- Singer (1979) selventää, että intressien yhtäläinen huomioonotto ei tarkoita, että kaikkia on kohdeltava täsmälleen samoin. Intressit voivat vaihdella asteeltaan tai ne voivat olla erilaisia.”
― Leena Vilkka, Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa

“Lihansyömistä ei voida puolustaa kulinaarisilla eikä terveydellisillä syillä, koska lihansyönnistä pidättäytymisen haitta ei ole verrannollinen lihantuotannosta eläimille aiheutettuun haittaan. Kenelläkään ei ole oikeutta syödä toista hyvin tai maun vuoksi. Myöskään tottumus tai tavat eivät oikeuta lihansyöntiä. Siitä, että olemme tottuneet tekemään jotakin, ei voida johtaa moraalista oikeutta tekoon.”
― Leena Vilkka, Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa

“Bernard Rollin (1989) on analysoinut tilannetta Yhdysvalloissa siten, että eläinoikeusaktivistit ja erityisesti eläinten vapautusrintaman aktivistit nousevat yhteiskunnan alimmista kerroksista, työttömistä ja tehdastyöläisistä. --- Ihminen, jolla ei ole mitään menetettävää, joka on jo menettänyt kaiken ja mahdollisuutensa normaaliin palkkatyöelämään tai aikuiskoulutukseen, on ennakoimaton liikkeissään. Hän ei välttämättä nouse puolustamaan itseään, vaan vielä sorretumpia: eläimiä ja luontoa. Sorrettujen on helpompi nähdä vielä sorretumpien tila ja puolustaa niitä.”
― Leena Vilkka, Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa

“Ihminen ei ole kaikkien mielestä ainoa eläin, joka "ymmärtää" kuolemasta jotakin. Koko-gorillasta on esitetty seuraava viittomankielellä käyty keskustelu (Patterson 1987, s. 191):

Maureen: Minne gorillat menevät, kun ne kuolevat?
Koko: Mukavaan koloon näkemiin.
Maureen: Milloin gorillat kuolevat?
Koko: Vaiva vanha.”
― Leena Vilkka, Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa

“Koirien kasvatuksen ja kouluttamisen onnistuminen (koiran saaminen käyttäytymään halutulla yhteiskunnallisesti ja perhe-elämässä toivotulla tavalla) perustuu koirapsykologian perusoppeihin. Itse asiassa vaadimme koirilta ja muilta lemmikkieläimiltä, että niillä tulee olla teoria ihmisen mielestä. Niiden on pystyttävä täyttämään meidän tarpeemme ja vastattava emotionaalisiin toiveisiimme.”
― Leena Vilkka, Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa

“Mitä kärsimys on filosofian näkökulmasta? George Grahamin (1993) mukaan meillä on opittu representaatio kärsimyksestä, mikä saa meidät käyttäytymään kärsivinä. Toisin sanoen, meillä on kuvaus siitä, mikä on kärsimystä, ajatuksissamme. Tässä käsityksessä tietoisuus on intentionaalista eli tietoista ajattelemista: ajattelen kärsimistä, siis kärsin. Jos eläinten ajattelusta puuttuu kuvaus siitä, mikä on kärsimistä, mistä ne voivat tietää, mikä on kärsimistä? Jos eläimiltä puuttuu kuvaus siitä, mikä on kärsimistä, voivatko ne kärsiä lainkaan? Jos eläin ei tiedä, että se kärsii, voiko se silloin todella kärsiä?”
― Leena Vilkka, Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa

“Lurija pitää ihmistä ainutlaatuisena eläimenä perusteella, että eläinten elämä on väistämättä yhteydessä biologisiin motiiveihin ylittämättä niiden rajoja. Toiseksi eläinten käyttäytymistä ohjaa aina välitön tai aikaisempi kokemus. Kolmanneksi eläinten käyttäytymiselle ominaista on alkusyiden rajoittuneisuus eli eläimet eivät voi siirtää informaatiota sukupolvelta toiselle samoin kuin ihmiset.”
― Leena Vilkka, Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa

“Siihen, mikä erottaa ihmisen muista eläimistä, on vaikea vastata. Sellaista hyvin yleistä ominaisuutta, joka luonnehtisi nimenomaan ihmisen elämää, mutta ei minkään muun eläimen elämää, ei ole helppo löytää. Näin on huolimatta siitä, että voimme luetella joukon yksinomaan ihmiskulttuurin ilmentymiä kuten tieteen, taiteen tai politiikan harjoittaminen. Näiden voidaan olettaa olevan seurausta jostakin yleisemmästä, inhimillisestä periaatteesta, joka säätelee yksinomaan ihmislajin toimintaa. Tyydymme nimittämään tätä ihmisen ominaispiirrettä yksinkertaisesti "inhimillisyydeksi". Inhimillisyys erottaa ihmiset eläimistä ja se on kompleksi ja laaja käsite samoin kuin "elämän" ja "tietoisuuden" käsitteet ovat. Inhimillisyyteen liittyy ihmisen lajityypillinen kieli. Ihmisen on uskottu eroavan muista eläimistä kielen sekä rationaalisuuden ja moraalisen kyvyn vuoksi. Kieli, joka ilmentää rationaalisuutta ja moraalisuutta, on ihmisen ainutlaatuinen ominaisuus, jota muilla eläimillä ei näyttäisi olevan.”
― Leena Vilkka, Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa

“Mary Midgley on osuvasti todennut, etteivät ihmiset ole eläinten kaltaisia: Ihmiset ovat eläimiä. Ihminen viettää suurimman osan elämästään kuten muutkin nisäkkäät. Ne nukkuvat, juovat, hankkivat ruokaa (kukin tavallaan), syövät, sosiaalisimmat kuluttavat aikaansa lajikumppaneittensa kanssa, rupatellen ja seksuaalisissa puuhissa.”
― Leena Vilkka, Eläinten tietoisuus ja oikeudet: Kettutyttöfilosofiaa ja susietiikkaa