Alexander Stubb's Blog, page 6

Tasavallan presidentin esittely 29.8.2025

Istunnon ajankohta 29.8.2025 11.00

PÄÄTÖSLUETTELO

Ulkoministeriö

Valtuuskunnan asettaminen Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 80. istuntokaudelle

Edustuston päällikön sivuakkreditointi

Edustuston päällikön tehtävään määrääminen

Oikeusministeriö

1. Landskapslag om ändring av landskapslagen om tillämpning i landskapet Åland av lagen om utkomststöd 2. Landskapslag om ändring av 3 § landskapslagen om tillämpning på Åland av lagen om allmänt bostadsbidrag 3. Landskapslag om ändring av informationshanteringslagen för Åland 4. Landskapslag om ändring av förvaltningslagen för landskapet Åland 5. Landskapslag om ändring av landskapslagen om klientavgifter inom socialvården 6. Landskapslag om ändring av landskapslagen om miljöskydd

Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden laamannin viran (D 20) täyttäminen

1) Itä-Suomen hovioikeuden hovioikeudenneuvoksen viran (T 14) täyttäminen 2) Itä-Uudenmaan kuuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Lapin käräjäoikeuden kolmen käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen

1 ) Helsingin käräjäoikeuden seitsemän käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 2 ) Satakunnan käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen

1) Oulun käräjäoikeuden yhdeksän käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Pohjanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen

1) Helsingin hallinto-oikeuden kahdeksan hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Turun hallinto-oikeuden kahden hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Itä-Suomen hallinto-oikeuden kahden hallinto-oikeustuomarin viran (T 13) täyttäminen

Puolustusministeriö

Kenraalin virkaan nimittäminen

Kenraalin virkaan nimittäminen

Valtiovarainministeriö

Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laiksi tuloverolain 46 ja 55 §:n muuttamisesta (HE 44/2025 vp; EV 79/2025 vp)

Päätökset ja niiden liitteet julkaistaan istuntojen jälkeen. Verkkosivustoilla julkaistavat aineistot eivät ole virallisia asiakirjoja. 

The post Tasavallan presidentin esittely 29.8.2025 appeared first on Presidentti.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puhe kadettien ylentämis- ja nimittämistilaisuudessa Presidentinlinnassa 29.8.2025

Arvoisat kadetit

Onnittelen teitä suorittamastanne sotatieteiden kandidaatin tutkinnosta. Ylennän vänrikin ja aliluutnantin sotilasarvossa olevat kadetit luutnanteiksi sekä nimitän kadetit upseerin ja määräaikaisen nuoremman upseerin virkoihin.

Elämme maailmassa käänteentekevää aikaa. Viikoissa tapahtuu vuosien edestä. Juuri nyt Suomen ääni kansainvälisissä pöydissä kuuluu osaltaan sen vuoksi, että puolustusvoimillamme on uskottavuutta. Puolustuskykymme on tunnustettu.

Uskottava puolustus on seurausta geopoliittisen asemamme tunnistamisesta ja sitoutumisestamme suorituskyvyn ylläpitoon. Sotilaalliset jännitteet ovat viime vuosina kasvaneet ja edellyttävät panostusta puolustukseen myös tulevaisuudessa. Nyt osana liittokuntaa.

Me emme provosoi, emme myöskään provosoidu. Mutta on selvää, että kestävän rauhan takeeksi tarvitsemme vahvaa puolustuskykyä. Te olette tulevina vuosikymmeninä puolustuksemme perusta ja vaalija.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muistuttaa vallitsevasta turvallisuusympäristöstämme. Omalla rajallamme ei taistella, mutta meidän on hyvä pitää kirkkaana mielessä Ukrainan käyvän puolustustaistelua meidänkin arvojemme puolesta. Ukraina ja Ukrainan kansa ansaitsevat edelleen kaiken tukemme.

Hyvät nuoret upseerit

Olette suorittaneet vaativat opintonne ja kasvaneet kadettina tulevaan asemaanne upseerina. Upseeriuuden symbolina teille luovutettiin 40 vuoden tauon jälkeen upseerimiekat. Kantakaa miekkaanne ylpeydellä. Johtakaa teille annettua joukkoa esimerkillänne joukostanne huolta pitäen ja siitä vastuuta kantaen.

Teidän esimerkkinne on ratkaisevaa myös siinä, millaisia liikuntatottumuksia varusmiehet ja –naiset omaksuvat. Kyse ei ole Cooperin testin ennätysten rikkomisesta. Palvelusaika voi opettaa nauttimaan liikkumisesta. Elämäntavasta, joka auttaa mieltä ja kehoa jaksamaan hyvin tulevinakin vuosina reservissä.

Hyvä fyysinen kunto ei ole vain osa sotilaan ammattitaitoa. Se on osa koko yhteiskunnan kriisinsietokykyä. Näyttäkää esimerkkiä. Kannustakaa. Antakaa mahdollisuus jokaiselle palvelustaan suorittavalle löytää oma nousujohteinen polkunsa.

Hyvä Maanpuolustuskorkeakoulun rehtori, hyvät opettajat ja henkilökunta

Kiitän teitä korkeatasoisesta ja tinkimättömästä koulutustyöstä, jonka ansiosta upseereidemme osaaminen on huipputasoa. Ylipäällikkönä olen päässyt tutustumaan Puolustusvoimien harjoituksiin ja varusmiesten koulutukseen eri puolilla Suomea. Kokemusteni perusteella voin todeta, että suomalainen sotilaskoulutus ei kalpene missään vertailussa.

Nuoret upseerit

Tämä hetki on merkittävä teille henkilökohtaisesti. Teidän osaamisenne, sitoutumisenne ja tuleva työnne ovat Suomen puolustuksen selkäranka. Pitäkää päänne kylmänä ja sydämenne lämpimänä.

Toivotan teille kaikkea hyvää ja menestystä tulevissa tehtävissänne isänmaata palvellessanne.

The post Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puhe kadettien ylentämis- ja nimittämistilaisuudessa Presidentinlinnassa 29.8.2025 appeared first on Presidentti.

Presidentti Stubb tapasi eduskuntapuolueiden puheenjohtajat

Tasavallan presidentti Alexander Stubb tapasi eduskuntapuolueiden puheenjohtajat torstaina 28. elokuuta 2025 Presidentinlinnassa.

Tapaamisessa keskusteltiin Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin isännöimästä Ukrainan rauhaa käsittelevästä kokouksesta Washington D.C:ssä sekä pyrkimyksistä kohti oikeudenmukaista ja kestävää rauhaa Ukrainassa.

Tapaamiseen osallistuivat puheenjohtajat Petteri Orpo (Kok.), Antti Lindtman (SDP), Riikka Purra (PS), Antti Kaikkonen (Kesk.), Sofia Virta (Vihr.), Minja Koskela (Vas.), Sari Essayah (KD) ja Harry Harkimo (Liik.) Lisäksi tapaamiseen osallistui RKP:n kansanedustaja ja varapuheenjohtaja Sandra Bergqvist.

Presidentti Stubb tapasi puoluejohtajia viimeksi kesäkuussa 2025.

The post Presidentti Stubb tapasi eduskuntapuolueiden puheenjohtajat appeared first on Presidentti.

Tasavallan presidentti vastaanotti uusien suurlähettiläiden valtuuskirjeitä

Tasavallan presidentti Alexander Stubb vastaanotti valtuuskirjeet kuudelta uudelta Suomeen akkreditoidulta suurlähettiläältä torstaina 28. elokuuta 2025.

Valtuuskirjeensä luovuttivat Kuuban suurlähettiläs Manuel Javier Rubido Díaz, Indonesian suurlähettiläs Hersindaru Arwityo lbnu Wiwoho Wahyutomo, Ukrainan suurlähettiläs Mykhailo Vydoinyk, Portugalin suurlähettiläs Frederico Cerveira Baião do Nascimento, Kolumbian suurlähettiläs Ruth Mery Cano Aguillon ja Belgian suurlähettiläs Karel Tousseyn.

Presidentti Alexander Stubb ja Kuuban suurlähettiläs Manuel Javier Rubido Díaz. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia Presidentti Alexander Stubb ja Indonesian suurlähettiläs Hersindaru Arwityo lbnu Wiwoho Wahyutomo. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia Presidentti Alexander Stubb ja Ukrainan suurlähettiläs Mykhailo Vydoinyk. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia Presidentti Alexander Stubb ja Portugalin suurlähettiläs Frederico Cerveira Baião do Nascimento. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia Presidentti Alexander Stubb ja Kolumbian suurlähettiläs Ruth Mery Cano Aguillon. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia Presidentti Alexander Stubb ja Belgian suurlähettiläs Karel Tousseyn. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia 

The post Tasavallan presidentti vastaanotti uusien suurlähettiläiden valtuuskirjeitä appeared first on Presidentti.

Tasavallan presidentti ylentää valmistuvat kadetit

Tasavallan presidentin kanslia
Tiedote 53/2025
26.8.2025

Tasavallan presidentti Alexander Stubb ylentää Maanpuolustuskorkeakoulusta valmistuvat kadetit luutnanteiksi perjantaina 29. elokuuta 2025 Presidentinlinnassa.

Presidentti Stubb pitää tilaisuudessa vastavalmistuneille sotatieteiden kandidaateille puheen ja nimittää heidät Puolustusvoimien ja Rajavartiolaitoksen upseerin virkoihin.

Tilaisuutta voi seurata suorana lähetyksenä tasavallan presidentin kanslian verkkosivuilta klo 9.45 alkaen.

The post Tasavallan presidentti ylentää valmistuvat kadetit appeared first on Presidentti.

Liettuan presidentti työvierailulle Suomeen

Tasavallan presidentin kanslia
Tiedote 52/2025
26.8.2025

Liettuan presidentti Gitanas Nausėda on työvierailulla Suomessa yhdessä puolisonsa Diana Nausėdienėn kanssa tiistaina 2. syyskuuta 2025. Vierailua isännöi tasavallan presidentti Alexander Stubb yhdessä puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa.

Suomen ja Liettuan kahdenvälisten suhteiden lisäksi presidentti Stubb ja presidentti Nausėda keskustelevat muun muassa Venäjän laittomasta hyökkäyssodasta Ukrainassa sekä tuesta Ukrainalle ja Lähi-idän ajankohtaisesta tilanteesta. Keskusteluiden päätteeksi presidentit pitävät yhteisen lehdistötilaisuuden.

Presidentti Nausėda tapaa vierailunsa aikana myös pääministeri Petteri Orpon. Lisäksi hän osallistuu puolustusteollisuutta käsittelevään keskustelutilaisuuteen.

Maanantaina 1. syyskuuta presidentti Stubb ja presidentti Nausėda osallistuvat Suomen ja Liettuan väliseen EM-koripallo-otteluun Tampereella.

The post Liettuan presidentti työvierailulle Suomeen appeared first on Presidentti.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puhe suurlähettiläskokouksessa 26.8.2025

Arvoisat edustustojen päälliköt, hyvät suurlähettiläät

Merkittävät ajanjaksot jäävät usein aikalaisilta huomaamatta. Töitä tehdään ja asioita hoidetaan. Vasta myöhemmin havahdutaan siihen, että tapahtumien kulku ja tehdyt päätökset yhtäältä jäivät historiaan, toisaalta määrittivät tulevaisuutta.

Meillä on tapana antaa historialle erilaisia väliotsikoita – Euroopan konsertti, kylmä sota, liennytys. Elämme jälleen aikaa, jolla on epäilemättä kauaskantoisia seurauksia. Mutta mikä ilmaisu tiivistäisi tämän aikakauden identiteetin? Maailma moninapaistuu ja kansainvälistä järjestystä haastetaan. Epäjärjestys kasvaa. Kylmän sodan jälkeinen aikakausi on tullut päätökseen, mutta uusi aikakausi hakee vielä muotoaan. Tätä tarinaa ei ole vielä kirjoitettu.

Kuten kansainvälisessä politiikassa aiemminkin, tarina rakentuu kolmelle perusainekselle. Ne ovat arvot, intressit ja valta. Näistä koostuu jokaisen valtion ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Näillä kaikilla tasoilla elävät myös valtioiden väliset suhteet. Tämä on Suomenkin pelikenttä.

Suomella on työkalupakissaan erityisesti arvot ja intressit. Pienenä valtiona ymmärrämme, että valtamme on rajallinen. Siksi meidän on toiminnallamme aina pyrittävä maksimoimaan vaikutusvaltamme.

***

Ensiksi – kaikki lähtee arvoista. Moni teistä varmasti jakaa tuntemukseni siitä, että arvot ovat nyt kansainvälisessä politikassa koventuneet. Agendaa ovat viime vuodet hallinneet vaikeat aiheet. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa, Lähi-idän tilanne, kauppasodat ja entistä transaktionaalisempi ulkopolitiikka. Me, Suomi, pidämme kiinni omista arvoistamme. Niiden perustana ovat demokratia, yhdenvertaisuus ja oikeusvaltio. Ymmärrämme samalla, että kaikki maailman 200 kansallisvaltiota eivät arvojamme jaa.

Toiseksi – kaikilla valtioilla on intressinsä. Tässä ajassa erityisesti suurvaltojen intressit ovat entistä paljaampia ja kapeampia. Ollaan perusteiden äärellä: sota ja rauha, turvallisuus ja hyvinvointi, yhteistyö ja yhteenotto. Meidän tärkein intressimme on kuitenkin muuttumaton. Kuten ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko toteaa, se on turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus, estää Suomen joutuminen sotilaalliseen konfliktiin ja taata kaikkien suomalaisten turvallisuus ja hyvinvointi.

Kolmanneksi – valta ja se, kuinka sitä käyttää, määrittää marssijärjestyksen: kuka johtaa, kuka seuraa ja kuka vastustaa. Tunnetusti, valta on pohjimmiltaan kykyä saada toiset toimimaan haluamallaan tavalla. Joko kovan vallan avulla, keppiä ja porkkanaa käyttäen. Tai pehmeällä vallalla, eli vaikuttamalla asenteisiin. Kuten totesin, pienenä maana meidän valtamme, erityisesti kova, on rajallinen. Osana Euroopan unionia, Natoa ja muita maaryhmiä valtamme kasvaa. Ja järkevällä diplomatialla voimme kasvattaa vaikutusvaltaamme. Siitä on kyse minun työssäni. Siitä on kyse valtioneuvoston työssä, eduskunnan työssä ja teidän, diplomaattien työssä. Siis vaikutusvallan kasvattamisesta.

Annan kolme esimerkkiä.

***

Ensiksi, Ukraina.

Venäjän hyökkäyssota jatkuu jo neljättä vuotta. Näiden vuosien kuluessa rintamatilanteessa on aika ajoin ollut myönteisempää kehitystä ja välillä taka-askelia. Koko ajan on kuitenkin käynyt yhä ilmeisemmäksi, että sodalla voi olla vain diplomaattinen ratkaisu.

Viime päivät ja viikot työtä tämän ratkaisun eteen on tehty hyvin intensiivisesti Yhdysvaltain presidentti Trumpin aloitteen seurauksena. Eurooppa on näissä keskusteluissa osoittanut vahvaa yhtenäisyyttä ja tietysti solidaarisuutta Ukrainaa kohtaan. Vielä on liian aikaista sanoa, miten ja milloin sota päättyy. Ukraina ja samalla sitä tukevat länsimaat joutuvat kohtaamaan perustavanlaatuisia kysymyksiä, joissa tehtävien ratkaisujen vaikutukset ovat kauaskantoisia. Täydellisiä lopputuloksia sodissa ei ole. Yhdessä liittolaisten kanssa teemme kuitenkin hartiavoimin töitä sen eteen, että Ukrainan neuvotteluasema olisi vahva. Nyt keskustelua käydään Ukrainalle tarjottavista turvatakuista ja järjestelyistä, jotka vahvistavat Ukrainan puolustuskykyä ja itsemääräämisoikeutta. Osallistumismahdollisuuksia tulee olemaan monenlaisia, ja Suomi tulee olemaan mukana tavalla tai toisella.

Suomi on viime aikoina ollut osana suurempien maiden keskusteluita. Mahdollisuus tuoda esiin näkemyksiämme ja kuulla niitä muilta on meille erittäin arvokas. Kuten ulkoministeri Valtonen on usein todennut, Ukrainan sota on meidän sotamme. Sota ja sen ratkaisu ovat ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme merkittävimpiä kysymyksiä.

Käytämme siis vaikutusvaltaamme. Samalla tiedostamme realiteetit – sen, että kaiken aikaa ja kaikkialla emme voi olla kokoamme suurempia. Meidän on valittava painopisteemme. Tiedostamme sen, että mahdollisuus vaikuttaa saattaa sulkeutua yhtä nopeasti kuin se on avautunut. Vaikutusvalta on ansaittava joka ikinen päivä uudestaan.

***

Toiseksi, Lähi-itä.

Lähi-idässä Suomen tavoitteet ja politiikka ovat muuttumattomat ja selvät: me tuemme kahden valtion ratkaisua ja pyrimme edesauttamaan sen aikaansaamista. Israelin toiminta ja yhä kurjemmaksi käyvä tilanne Gazassa sekä Hamasin vallan jatkuminen ja panttivankien kohtalo ovat saaneet monet kysymään, mikä paras tapa kahden, itsenäisen, rauhanomaisesti ja turvassa elävän valtion saavuttamiseksi on. Mitkä päätökset vievät meitä lähemmäs tavoitteemme saavuttamista? Tästä emme voi irrottaa sitä kysymystä, milloin on oikea aika Suomen tunnustaa Palestiinan valtio. Toin oman kantani esiin aiemmin kesällä.

Kahden valtion ratkaisun toteutuminen edellyttää Palestiinan valtion tunnustamisen lisäksi sitä, että ne valtiot, jotka eivät ole tunnustaneet Israelin valtiota, niin tekevät. Tämänkin eteen on työskenneltävä. Positiivinen askel oli heinäkuussa New Yorkissa annettu kansainvälinen julistus, jossa myös alueen arabimaat yhdessä sitoutuvat ensimmäistä kertaa Israelin turvallisuuteen ja vaativat Hamasia vapauttamaan kaikki panttivangit, luopumaan vallasta Gazassa sekä luovuttamaan aseensa Palestiinalaishallinnolle.

Tämä ei ole helppo, tai mustavalkoinen kysymys. Lähi-idän kriisissä Suomen vaikutusvalta on hyvinkin rajallinen. Meidän päätöksillämme ei sotaa ja kärsimystä alueella lopeteta. Silti on kysyttävä, mitä me voimme tehdä. Erityisesti globaalissa etelässä seurataan nyt, toimiiko Eurooppa sanojensa ja arvojensa mukaan. On myös intresseissämme toimia oikein.

***

Kolmanneksi esimerkiksi nostan suhteemme kahteen johtavaan suurvaltaan, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan.

Yhdysvaltojen kanssa jaamme perinteisesti yhteisen, läntisen arvopohjan. Se on yksi Suomen merkittävimmistä kauppakumppaneista ja vahvin liittolaisemme. On meidän intresseissämme, että meillä kaikkina aikoina on hyvä ja suora suhde Yhdysvaltoihin. Nyt näin on.

Viime vuosina olemme tiivistäneet yhteistyötämme monilla keskeisillä sektoreilla, kuten tekoäly- ja kvanttiteknologiassa, kriittisissä mineraaleissa ja puolustusteollisuudessa. Olemme tehneet sopimuksia, jotka kestävät yli ajan, kuten puolustusyhteistyösopimus DCA. Olemme määrätietoisesti vahvistaneet suhteitamme osavaltiotasolla ja luoneet yhteyksiä kongressiin. Itse olen pitänyt tiiviisti yhteyttä Yhdysvaltojen presidenttiin ja puolentoista vuoden sisällä tavannut lähes 60 senaattoria tai edustajainhuoneen jäsentä. Uskon näiden suhteiden kantavan hedelmää pitkään.

Vahva suhde kestää senkin, ettei kaikesta olla samaa mieltä. Otan esimerkiksi monenkeskisyyden, joka on meille paitsi tärkeä arvo, myös keskeinen intressi. Me puolustamme kansainvälistä monenkeskistä järjestelmää silloinkin, kun liittolaisemme Yhdysvallat sen arvoa kyseenalaistaa ja vetäytyy järjestöistä tai sopimuksista, jotka tuottavat yhteistä hyvää.

Suhteemme Kiinaan on toisenlainen. Kiinan toimintaa ohjaavat arvot, jotka poikkeavat omistamme. Demokratian puutetta ja yhden puolueen läpitunkevaa valta-asemaa meidän on vaikea ymmärtää. Ihmisoikeusrikkomuksia taas mahdotonta hyväksyä. Mutta intresseissämme on hyvän ja toimivan Kiina-suhteen ylläpito ja tietyillä aloilla sen vahvistaminen, Euroopan unionin kehyksessä ja kahdenvälisesti.

Kiina on keskeisessä asemassa niin ilmastonmuutoksen hillitsemisessä kuin kansainvälisessä kaupassakin. Globaalin idän johtovaltiona sillä on vipuvartta, puhutaanpa sitten Venäjän sodasta Ukrainassa tai kansainvälisen järjestelmän tulevaisuudesta. Kaikki meidän intressejämme. Arvoistakin on Kiinan kanssa mahdollista puhua, kuten tein viime syksynä valtiovierailullani Pekingissä.

Kiinan ja Yhdysvaltain geopoliittinen kilpailuasetelma on kansainvälisen politiikan keskiössä. Se määrittelee meneillään olevan vuosikymmenen suunnan. Suomen intresseissä on, että Kiina ja Yhdysvallat tulevat toimeen. Ideaalimaailmassa toivoisin, että niiden yhteistyö vahvistaisi kansainvälisiä instituutioita ja sääntöpohjaista järjestelmää. Sen eteen teemme työtä, mutta myönnän, että sen puolesta en juuri nyt löisi vetoa. Vaikutusvalta on usein myös sitä, että rakentaa ulkopolitiikkansa maailmaan, joka on, ei sellaiseen joka sen toivoisi olevan.

***

Hyvät edustustojen päälliköt

Maailma on siis muuttunut. En silti sano, että meidän pitää muuttua. Me pysymme itsenämme. Suomena.

Mutta kyllä meidän tätä peliä täytyy pelata uudella tavalla.

Diplomatiaa tehdään eri tavoin kuin ennen. Muutos on ollut nopea, ja sitä on vauhdittanut Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi. Uskon muutoksen myös olevan pysyvä. Tempo on kova ja informaatio usein epätäydellistä. Joudumme sietämään epävarmuutta ja menemään rohkeasti tilanteisiin, joiden lopputuloksista ei ole varmuutta. Jos me emme käytä tilaa vaikuttaa, joku muu käyttää sitä. Ja halusimme tai emme, henkilösuhteet korostuvat kansainvälisten asioiden hoidossa. Niihin on panostettava, kaikilla tasoilla.

Teidän työnne ytimessä on Suomelle olennaisen, vaikuttamista tukevan analyysin tuottaminen. Teidän on kyettävä ymmärtämään sekä kokonaiskuvaa että lukemaan tilanteiden nopeita muutoksia. Merkityksellisen analyysin takana on lukuisia luottamuksellisia keskusteluita. Niiden takana taas luottamukseen perustuvia henkilösuhteita. Rakentakaa ja hoitakaa niitä.

Vielä ennen johtopäätöksiäni, haluaisin tuoda esiin seuraavan asian. Ulkoministeriön työ on näinä aikoina meille kriittisen tärkeää. Ikävä kyllä, julkisuudessa huomio on viime aikoina kiinnittynyt vähemmän työhönne, enemmän johtamisen ja työyhteisöjen ongelmiin. Nämä ongelmat on saatava korjattua. Suurlähettilään tehtävä on kunniatehtävä, johon liittyy painava vastuu. Kaikella toiminnallanne te edustatte Suomea ja toimitte esikuvina nuorille, lahjakkaille diplomaateillemme sekä niille nuorille, jotka vielä kuluttavat koulunpenkkiä ja haaveilevat diplomaatin urasta. Kiitän ulkoministeriä ja ministeriön virkajohtoa siitä, että korjausliikkeitä on tehty ja tehdään edelleen.

***

Ystävät

Tässä uudessa ajassa Suomi ja meidän järjestelmämme toimii. Me olemme osoittaneet, että kykenemme mukautumaan muutokseen. Päätöksiä ja linjauksia syntyy – harkiten, mutta tarvittaessa nopeasti. Yhteistyötä hallituksen, eduskunnan ja virkamieskunnan kanssa tehdään pyrkien kohti yhteisiä päämääriä. Ulkopolitiikka on joukkuepeliä.

Pidetään tämä henki. Vaikutusvaltaa kasvatetaan aktiivisuudella. Emme voi tyytyä seuraamaan asioiden kehittymistä ja muiden maiden ratkaisuja ennen omia toimiamme. Tässä hektisessä maailmanajassa liika odottaminen saattaa johtaa siihen, että meidät on asetettu tapahtuneiden tosiasioiden eteen. Meidän on pyrittävä esittämään ajatuksia ja ajamaan intressejämme ennakoivasti.

Haluan kiittää teitä ja koko ministeriön väkeä työstänne ja tuestanne. Kirjoitetaan yhdessä seuraava luku Suomen tarinaa ja tehdään parhaamme jättääksemme jälkemme myös toiseen tarinaan: siihen suurempaan, jota tästä aikakaudesta tullaan kertomaan.

Kiitos.

The post Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puhe suurlähettiläskokouksessa 26.8.2025 appeared first on Presidentti.

Presidentti Stubb vieraili Ahvenanmaalla

Tasavallan presidentti Alexander Stubb vieraili yhdessä puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa Ahvenanmaalla maanantaina 25. elokuuta 2025.

Aamupäivällä presidentti Stubb puhui Itämeren parlamentaarikkokonferenssin avausistunnossa (Baltic Sea Parliamentary Conference, BSPC) Maarianhaminassa. Kokouksen pääteemoja olivat Itämeren yhteistyö, turvallisuus ja ympäristö. 

Presidentti totesi, että Itämeren rannikkovaltioilla on herkän merialueen lisäksi monia yhteisiä intressejä, kuten merenkulku, kauppa ja kulttuuri. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena turvallisuustilanne on heikentynyt.

Suomen malli

Hybridiuhkien torjumisessa ”Suomen malli” on presidentti Stubbin mukaan osoittautunut toimivaksi. ”Se tarkoittaa toimivaltaisten ja osaavien viranomaisten nopeaa ja päättäväistä reagointia kansainvälisen oikeuden mukaisesti.”

”Ahvenanmaa on autonominen, demilitarisoitu ja ruotsinkielinen osa Suomea. Ahvenanmaan historia ja asema ovat erinomainen esimerkki siitä, miten monenvälisellä yhteistyöllä voidaan saavuttaa menestyksekkäitä ja kestäviä ratkaisuja”, presidentti sanoi.

Itsehallintolain uudistus

Konferenssin jälkeen presidentti Stubb tapasi Ahvenanmaan maakunnan edustajia. Keskustelujen aiheina olivat muun muassa itsehallintolain uudistus sekä valmius- ja varautumisasiat. Keskustelut jatkuivat lounaalla.

Vierailu päättyi yleisötilaisuuteen Maarianhaminan torille. Presidenttiä haastattelivat nuoret Maximilian Dreyer, 18, ja Nellie Manngård, 18.

Tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubbilla oli erillisohjelmaa presidenttiparin yhteisen ohjelman lisäksi. Hän tutustui muun muassa Kobba Klintarin luotsiasemalla Juha Pykäläisen näyttelyyn ”Juha och havet”.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puhe Itämeren parlamentaarikkokonferenssissa Maarianhaminassa 25.8.2025

Ahvenanmaan maakuntapäivien puhemies Jörgen Pettersson tervehtii tasavallan presidentti Alexander Stubbia. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Stubb puhui Itämeren parlamentaarikkokonferenssin avausistunnossa (BSPC) Maarianhaminassa 25. elokuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Stubb puhui Itämeren parlamentaarikkokonferenssin avausistunnossa (BSPC) Maarianhaminassa 25. elokuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Itämeren parlamentaarikkokonferenssin osallistujat yhteiskuvassa Maarianhaminassa 25. elokuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Stubb ja Ahvenanmaan maakuntapäivien puhemies Jörgen Pettersson Maarianhaminassa 25. elokuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Stubb tapasi Ahvenanmaan maakunnan hallituksen ja Ahvenanmaan maakuntapäivien edustajia GE-villalla Maarianhaminassa 25. elokuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Stubb lehdistötilaisuudessa Maarianhaminassa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Alexander Stubb puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa Maarianhaminassa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Maarianhaminan torilla nuoret Maximilian Dreyer, 18, ja Nellie Manngård, 18, haastattelivat presidenttiä. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Maarianhaminan torilla nuoret Maximilian Dreyer, 18, ja Nellie Manngård, 18, haastattelivat presidenttiä. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Yleisötilaisuus Maarianhaminan torilla. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Itämeren parlamentaarikkokonferenssin osallistujat yhteiskuvassa Maarianhaminassa 25. elokuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Itämeren parlamentaarikkokonferenssin osallistujat yhteiskuvassa Maarianhaminassa 25. elokuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

The post Presidentti Stubb vieraili Ahvenanmaalla appeared first on Presidentti.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puhe Itämeren parlamentaarikkokonferenssissa Maarianhaminassa 25.8.2025

Puheen alkuperäinen kieli on englanti

Muutosvarauksin

Arvoisa Ahvenanmaan maakuntapäivien puhemies

Arvoisat parlamentaarikot

On mukava olla jälleen täällä Ahvenanmaalla. Muistan hyvin, kuinka purjehdimme tänne perheeni kanssa kesälomilla, kun olin lapsi. Ahvenanmaa on yksi Suomen kauniin saariston helmistä.

Itämeri yhdistää meitä rannikkovaltioita. Meillä on monia yhteisiä intressejä, kuten merenkulku, kauppa ja kulttuuri sekä ympäristöllisesti erittäin herkkä merialue. Yksi valtio on kuitenkin päättänyt toimia tavalla, joka vaarantaa muiden turvallisuuden.

Niin kauan kuin Venäjä ei ole valmis ottamaan vastuuta yhteisen meremme turvallisuudesta, vastuu lankeaa entistä enemmän meidän kannettavaksemme.

Vuonna 2006, kun olin Euroopan parlamentin jäsen, laadin yhdessä muun muassa Toomas Hendrik Ilveksen kanssa mietinnön pohjoiseen ulottuvuuteen sisältyvästä Itämeren aluetta koskevasta strategiasta. Turvallisuus, infrastruktuuri ja energiahuolto olivat tuolloin keskeisiä aiheita, mutta monet asiat ovat muuttuneet.

***

Venäjä aloitti 24. helmikuuta 2022 täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Tämä merkitsi käännekohtaa maailmanhistoriassa. Olen kuvannut tätä tapahtumaa sukupolvemme vuoden 1918, 1945 ja 1989 hetkenä. Emme tiedä, mihin maailma on menossa, mutta tiedämme, että se muuttuu. Paluuta ei ole.

Toisen maailmansodan jälkeen YK:n peruskirjassa kiellettiin voimankäyttö valtioiden välillä, paitsi itsepuolustuksena tai turvallisuusneuvoston valtuuttamana. YK:n peruskirja muodostaa perustan maailmanjärjestykselle, jossa valloitussodat ovat laittomia – ja sellaisina niiden on pysyttävä. On kuitenkin kiistatonta, että sääntöihin ja monenväliseen yhteistyöhön kohdistuu yhä enemmän paineita.

Venäjän hyökkäyssodan seuraukset tuntuvat kaikkialla maailmassa, erityisesti Itämeren alueella. Venäjän ja muiden Itämeren maiden väliset suhteet on jäädytetty. Venäjän ja muun Euroopan välisten suhteiden luominen tavalla tai toisella on mahdollista vasta, kun Ukrainassa on saavutettu oikeudenmukainen ja kestävä rauha.

Uudet suhteet olisivat myös hyvin erilaiset kuin ennen Venäjän aloittamaa hyökkäyssotaa. Emme voi kääntää historian kulkua. Venäjä on rikkonut kansainvälisen oikeuden perusperiaatteita.

Itämeren alueella turvallisuustilanteen muutokset ovat tuoneet mukanaan myös myönteistä kehitystä. Ne ovat erityisesti edistäneet samanmielisten, demokraattisten maiden välistä yhteistyötä alueella.

***

Suomen ja Ruotsin liittyminen Naton jäseniksi – Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan – avasi uusia mahdollisuuksia turvallisuuspoliittiselle yhteistyöllemme.

Tammikuussa minulla oli kunnia isännöidä ensimmäistä Itämeren alueen Nato-jäsenmaiden huippukokousta Helsingissä. Kokous järjestettiin vastauksena Itämerellä lisääntyneisiin vakaviin turvallisuusuhkiin.

Nämä välikohtaukset ovat lisääntyneet Venäjän niin kutsutun varjolaivaston vuoksi, joka koostuu huonokuntoisista ja puutteellisesti vakuutetuista vanhoista aluksista. Varjolaivasto on myös ympäristöriski Itämerelle, joka on tässä suhteessa erityisen herkkä alue.

Helsingin huippukokouksessa tavoitteemme oli vahvistaa yhteistä ja vankkaa vastausta kaikkiin toimiin – olivatpa ne huolimattomuudesta johtuvia tai tahallisia – jotka vahingoittavat tai uhkaavat kriittisen merenalaisen infrastruktuurin toimintaa.

Korostimme, että tällaisen vastauksen on oltava kansainvälisen merioikeuden mukainen, mukaan lukien merenkulun vapaus.

Konkreettisena yhteisenä vastauskeinona Nato käynnisti ”Baltic Sentry” -operaation, jonka tavoitteena on parantaa tilannetietoisuutta ja estää vihamielisiä toimia.

Myös Itämeren alueella toimivat elimet ovat tehostaneet toimiaan. Esimerkiksi Itämeren valtioiden neuvosto on päättänyt lisätä alueellista yhteistyötä merenalaisen infrastruktuurin suojelemiseksi.

Haluan erityisesti korostaa viranomaistemme, kuten Rajavartiolaitoksen, lainvalvontaviranomaisten ja Merivoimien, tekemää arvokasta työtä.

Tätä me kutsumme Suomen malliksi. Se tarkoittaa toimivaltaisten ja osaavien viranomaisten nopeaa ja päättäväistä reagointia kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Tämä lähestymistapa on osoittautunut ratkaisevaksi hybridiuhkien torjumisessa Itämerellä.

Maidemme viranomaisten pitkäaikainen käytännön yhteistyö esimerkiksi merivalvonnassa varmistaa Itämeren lähialueiden turvallisuuden.

Olipa kyse sitten Itämerestä tai laajemmin Euroopasta tai maailmasta, meidän on ymmärrettävä käynnissä olevat muutokset ja sopeuduttava niihin. Tämä edellyttää päättäväistä yhteistä toimintaa.

***

Hyvät parlamentaarikot

Haluan onnitella Itämeren parlamentaarikkokonferenssia ja tämän vuoden isäntää, Ahvenanmaan maakuntapäiviä, konferenssin järjestämisestä.

Ahvenanmaa on autonominen, demilitarisoitu ja ruotsinkielinen osa Suomea. Ahvenanmaan historia ja asema ovat erinomainen esimerkki siitä, miten monenvälisellä yhteistyöllä voidaan saavuttaa menestyksekkäitä ja kestäviä ratkaisuja. Tämä tekee Ahvenanmaasta täydellisen kohtaamispaikan myös tälle konferenssille.

Kannustan aina parlamentin jäseniä luomaan kansainvälisiä yhteyksiä. Itämeren parlamentaarikkokonferenssia on tärkeä erityisesti siksi, että turvallisuustilanne alueellamme on muuttunut ja kohtaamme jatkuvasti uusia alueellisesti merkittäviä haasteita. Pidän myös erittäin arvokkaana sitä, että Itämeren alueen kestävä ympäristöön, yhteiskuntaan ja talouteen liittyvä kehitys on asialistallanne keskeisellä sijalla.

Toivotan teille kaikille onnistunutta konferenssia.

The post Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puhe Itämeren parlamentaarikkokonferenssissa Maarianhaminassa 25.8.2025 appeared first on Presidentti.

Presidentti Stubb tapasi eduskunnan puolustusvaliokunnan

Tasavallan presidentti Alexander Stubb tapasi eduskunnan puolustusvaliokunnan perjantaina 22. elokuuta 2025 kesävirka-asunnollaan Kultarannassa.

Tapaamisissa keskusteltiin pyrkimyksistä Venäjän laittoman hyökkäyssodan päättämiseksi sekä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin isännöimästä Ukrainan rauhaa käsittelevästä kokouksesta Washington D.C:ssä.

Presidentti Stubb tapasi puolustusvaliokunnan viimeksi kesäkuussa.

The post Presidentti Stubb tapasi eduskunnan puolustusvaliokunnan appeared first on Presidentti.