Alexander Stubb's Blog, page 3

Tasavallan presidentin esittely 30.9.2025

Istunnon ajankohta 30.9.2025 11.15

PÄÄTÖSLUETTELO

Puolustusministeriö

Suomi osallistuu Tanskan ilmatilan turvaamiseen

The post Tasavallan presidentin esittely 30.9.2025 appeared first on Presidentti.

Presidentti Stubb YK:n yleiskokouksessa: YK tarvitaan takaisin rauhanvälityksen ytimeen

Tasavallan presidentti Alexander Stubb osallistui Yhdistyneiden kansakuntien 80. yleiskokouksen korkean tason viikolle 22.–25. syyskuuta 2025 yhdessä puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa.

Presidentti piti Suomen kansallisen puheenvuoron keskiviikkona 24. syyskuuta. Puheessaan presidentti korosti YK:n tarvetta uudistua sekä palata sen tärkeimpiin tehtäviinsä: estämään sotia, suojelemaan ihmisoikeuksia ja vahvistamaan kestävää kehitystä.

“YK järjestönä on tilanteessa, jossa sen on uudistuttava säilyttääkseen toimintakykynsä. Kansainvälinen yhteisö ei tällä hetkellä pysty ratkaisemaan konflikteja. YK:hon ei enää tukeuduta rauhan ja vakauden ensisijaisena takaajana”, sanoi presidentti Stubb.

Presidentin mukaan Suomi tukee YK:n voimakasta uudistamista, jonka pääsihteeri Guterrez on nyt aloittanut. 

Tiistaina 23.9. presidentti Stubb piti yhteispohjoismaisen puheenvuoron UK:n turvallisuusneuvostossa Ukrainaa käsittelevässä istunnossa. Presidentti vetosi Venäjään, että lopettaisi sodan.

“Viestini venäläisille kollegoilleni tämän pöydän ympärillä on: on aika puhua rauhasta. Liian monet ihmiset kuolevat tämän konfliktin vuoksi”, sanoi presidentti.

“Venäjän hyökkäyssota rikkoo sitä, mitä olemme. Se rikkoo YK:n peruskirjan ydintä.”

Viikon aikana presidentti Stubbilla oli 16 kahdenvälistä tapaamista erityisesti globaalin etelän maiden kanssa. Lisäksi presidentti osallistui konferenssiin Palestiinan kysymyksen rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi ja kahden valtion ratkaisun toteuttamiseksi sekä Ukrainaa koskevaan korkean tason kokoukseen rauhan edistämiseksi ja ukrainalaisten lasten palauttamiseksi.

Presidentin johtamaan Suomen valtuuskuntaan kuuluivat ulkoministeri Elina Valtonen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puheenvuoro YK:n yleiskokouksen 80. istuntokauden yleiskeskustelussa New Yorkissa 24. syyskuuta 2025Tasavallan presidentti Alexander Stubbin yhteispohjoismainen puheenvuoro YK:n turvallisuusneuvoston Ukrainaa käsittelevässä istunnossa New Yorkissa 23. syyskuuta 2025 (englanniksi)

Presidentti Alexander Stubb pitämässä Suomen kansallista puheenvuoroa YK:n yleiskokoussalissa. Kuva: Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Alexander Stubb piti Suomen kansallisen puheenvuoron YK:n yleiskokouksen korkean tason viikolla keskiviikkona 24. syyskuuta 2025. Kuva: Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Alexander Stubb pitämässä Suomen kansallista puheenvuoroa YK:n yleiskokoussalissa. Kuva: Johannes Berg

Presidentti Stubb pitämässä puheenvuoroa YK:n turvallisuusneuvostossa. Kuva: Johannes Berg

Presidenttipari osallistui Ukrainaa koskevaan korkean tason kokoukseen rauhan edistämiseksi ja ukrainalaisten lasten palauttamiseksi. Kuva: Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia

Presidenttipari osallistui Ukrainaa koskevaan korkean tason kokoukseen rauhan edistämiseksi ja ukrainalaisten lasten palauttamiseksi. Kuva: Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Alexander Stubb ja YK:n pääsihteeri António Guterres. Kuva: Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Stubb ja Jordanian kuningas Abdullah II. Kuva: Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Alexander Stubb ja Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa. Kuva: Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Alexander Stubb ja Angolan presidentti João Lourenço. Kuva: Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Alexander Stubb ja Angolan presidentti João Lourenço. Kuva: Emmi Syrjäniemi / Tasavallan presidentin kanslia

The post Presidentti Stubb YK:n yleiskokouksessa: YK tarvitaan takaisin rauhanvälityksen ytimeen appeared first on Presidentti.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puheenvuoro YK:n yleiskokouksen 80. istuntokauden yleiskeskustelussa New Yorkissa 24. syyskuuta 2025

Puheen alkuperäinen kieli on englanti

Muutosvarauksin

Rouva puheenjohtaja, herra pääsihteeri, arvoisat suurlähettiläät, hyvät naiset ja herrat

Ulkopolitiikka perustuu yksinkertaisimmillaan kolmeen pilariin: arvoihin, intresseihin ja valtaan.

Olen kotoisin suhteellisen pienestä maasta, Suomesta. Meidän työkalupakkimme koostuu pääasiassa arvoista ja intresseistä. Valta – niin kova kuin pehmeä – on suuremmille pelaajille suotua ylellisyyttä.

Pienemmän maan valta kumpuaa sen kyvystä tehdä yhteistyötä muiden kanssa. Älykäs diplomatia antaa pienemmälle pelaajalle ainakin suhteellista vaikutusvaltaa.

YK on tästä hyvä esimerkki. Isoilla toimijoilla on valtaa turvallisuusneuvoston pysyvän jäsenyyden kautta, mutta me pienemmät toimijat voimme vaikuttaa kansainvälisten suhteiden kulkuun olemalla aktiivisia diplomatian käytävillä.

Useimmissa täällä tänään pidetyissä puheissa on korostettu sitä, että maailmanjärjestys, tasapaino ja dynamiikka ovat muuttumassa, aivan kuten toisen maailmansodan jälkeen, jolloin YK perustettiin.

Kylmän sodan jälkeinen järjestys on ohi, mutta emme vielä tiedä, miltä uusi järjestys näyttää. Asioiden asettuminen uomiinsa vie ainakin viidestä kymmeneen vuotta.

Viestini tänään on suoraviivainen. Koosta riippumatta jokaisella YK:n jäsenvaltiolla on vaikutusvaltaa – mahdollisuus vaikuttaa siihen, miltä uusi maailmanjärjestys näyttää. On tärkeää, että me kaikki käytämme tätä valtaa viisaasti ja vastuullisesti.

Ymmärrän täysin, että intressimme eroavat toisistaan. Tähän vaikuttavat kunkin valtion maantieteellinen sijainti, historia, kehitysvaihe ja kulttuuri. Meidän kaikkien olisi kuitenkin jaettava samat perusarvot. Olemme yhdessä määritelleet niistä kaikkein keskeisempiä YK:n peruskirjassa.

Tänään haluan tehdä kaksi asiaa: analysoida, missä olemme, ja esittää ehdotukseni siitä, mitä voisimme tehdä yhdessä.

***

Jotta ymmärtäisimme, mitä maailmassa tällä hetkellä tapahtuu, haluaisin nostaa esille kolme erilaista mutta toisiinsa liittyvää kehityskulkua.

Ensinnäkin näyttää siltä, että jännite kasvaa niiden välillä, jotka edistävät monenkeskisyyttä eli sääntöperustaista maailmanjärjestystä, ja niiden välillä, jotka puhuvat moninapaisuuden tai transaktionalisuuden kieltä.

Ymmärrän moninapaisuuteen ja transaktioihin perustuvien ulkosuhteiden houkutuksen ja perustelut.

Mutta voivatko ne ratkaista maailman suurimpia haasteita, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai kestävään kehitykseen?

Nykyään monet valtiot, niin suuret kuin pienetkin, harjoittavat transaktionaalista tai multivektoraalista ulkopolitiikkaa. Niiden tavoitteena on monipuolistaa suhteitaan useisiin eri toimijoihin sen sijaan, että ne mukautuisivat yhteen blokkiin.

Tämä voi olla opportunistista. Mutta se voi myös olla perusteltua ja järkevää. Tämä riippuu niiden tekemistä käytännön valinnoista.

Transaktionaalista tai multivektoraalista ulkopolitiikkaa hallitsevat intressit. Intressit ohjaavat valtioiden käytännön valintoja, ja tämä on täysin oikeutettua.

Tällainen ulkopolitiikka perustuu realistiseen käsitykseen vallasta. Valta määrittelee rajat sille, mikä on mahdollista kullekin valtiolle.

Arvojen tulisi kuitenkin olla kaiken toimintamme perusta. Myös transaktionaalisella tai multivektoraalisella ulkopolitiikalla tulisi olla keskeisiin arvoihin nojaava perusta. Ilman arvoja ulkopolitikka ajaa itsensä umpikujaan.

Jos sivuuttaa arvot ja tavoittelee estottomasti valtaa ja etuja, joutuu lopulta kohtaamaan ne samat ongelmat, jotka olisi halunnut ohittaa.

Toiseksi valtatasapaino uudessa maailmanjärjestyksessä on siirtymässä kohti etelää ja itää. Monista maista, erityisesti Afrikassa, Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, on tulossa tai on jo tullut, keskeisiä toimijoita uuden maailmanjärjestyksen suunnan määrittelyssä. Yksinkertaisesti sanottuna niillä on sekä kyky että valtaa vaikuttaa.

Ne ovat kasvava taloudellinen voima. Niiden väestönkasvu on vääjäämätöntä. Tämä antaa näille maille myös poliittista ja kulttuurista painoarvoa. Se tuottaa niille sekä kovaa että pehmeää valtaa. Ne käyttävät tätä etujensa ajamiseen, aivan kuten niiden kuuluukin.

Yhdistyneiden kansakuntien 193 jäsenen ei tarvitse olla samaa mieltä arvojen jokaisesta yksityiskohdasta, mutta meidän on jaettava yhteinen käsitys niiden perusteista. Niihin kuuluvat muun muassa valtioiden suvereniteetti ja alueellinen koskemattomuus, voimankäytön kieltäminen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen.

Nämä arvot ovat kulmakiviä sille, keitä olemme ja mitä puolustamme Yhdistyneinä kansakuntina. Laajalla kansainvälisellä yhteisöllä, sen ylivoimaisella enemmistöllä, on vahva pyrkimys pitää niistä kiinni.

Venäjällä ei ole oikeutta jatkaa hyökkäystään Ukrainaa vastaan. Israelilla ei ole oikeutta rikkoa kansainvälistä oikeutta Palestiinassa. Valtioilla ei ole oikeutta käyttää Sudanin tai Kongon demokraattisen tasavallan alueita käydäkseen sijaissotaa omien taloudellisten tai strategisten etujensa vuoksi.

Kehotan meitä kaikkia noudattamaan tätä kansainvälisen yhteisön viestiä ja toimimaan sen mukaisesti. Sota on aina osoitus ihmiskunnan epäonnistumisesta. Se on yhteinen epäonnistumisemme perusarvojemme puolustamisessa.

Kolmanneksi haluaisin sanoa muutaman sanan Yhdistyneiden kansakuntien tilasta.

YK perustettiin ylläpitämään ja edistämään rauhaa, vakautta, kehitystä ja ystävällisiä suhteita kansakuntien välillä.

Tämän saavuttaminen edellytti tasapainoa kolmen osatekijän välillä. Korkeinta valtaa edustaisi turvallisuusneuvosto.

Laajemman jäsenistön etuja soviteltaisiin yhteen yleiskokouksessa. Arvot kirjattiin peruskirjaan ja vahvistettiin kansainvälisen oikeuden säännöiksi.

Nykyään YK:lla on vaikeuksia täyttää keskeistä lupaustaan rauhan ja vakauden ylläpitämisestä. Valtiot ovat yhä useammin ottaneet vapauden rikkoa kansainvälisen oikeuden sääntöjä ja käyttää voimakeinoja muiden kansojen alueiden valtaamiseen ja muiden kansakuntien alistamiseen.

Yhdistyneet kansakunnat ei nykyisellään kuvasta riittävästi vallan tasapainon todellisuutta. Aivan liian usein YK ei kykene toimimaan foorumina, jossa sovitamme yhteen eturistiriitoja. Liian usein YK:n perustana olevia arvoja ei kunnioiteta vilpittömästi.

Me kaikki haluamme vapauden tehdä valintoja ja mahdollisuuden vaikuttaa meitä ympäröivään maailmaan. Nykyään monet valtiot etsivät vastauksia moninapaisuudesta tai transaktionalisuudesta. Jos YK ei onnistu tehtävässään, suuntaus voimistuu.

Haluaisin siis tiivistää arvioni kolmeen pilariin: arvoihin, intresseihin ja valtaan.

Arvomme voivat jakaa meitä. Pohjimmiltaan niiden tulisi kuitenkin yhdistää meidät keskeisimpien periaatteiden ympärille, jotka koskevat ihmisyyttä, oikeusvaltiota ja hyökkäämättömyyttä.

Intressimme poikkeavat toisistaan, ja on aivan oikein, että edistämme niitä. Valinnoillamme on kuitenkin seurauksensa. Opportunismi joutuu lopulta kohtaamaan ongelmat, jotka se yritti sivuuttaa.

Valta etsii jatkuvasti uutta tasapainoa. Meidän on sopeuduttava muutokseen. Meidän ei kuitenkaan pitäisi antaa kovan vallan nousun sokaista meitä. Oikeudenmukaisuuden, rehellisyyden ja sääntöjen voima säilyy vahvana.

***

Hyvät naiset ja herrat

Ihmiskunnalla ei ole koskaan aiemmin ollut käytössään nykyisen kaltaisia keinoja ja innovaatioita maailman kiireellisimpien ongelmien ratkaisemiseksi.

Nykyinen suunta on kuitenkin monin tavoin väärä. Sotia on enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Maailma on yhä jakautuneempi, samoin yhteiskuntamme. Toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi laahaavat jäljessä.

Eri puolilla maailmaa todistamme suunnatonta siviilien kärsimystä ja humanitaaristen periaatteiden räikeää halveksuntaa.

Minulle suomalaisena Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan ei ainoastaan muistuta minua menneisyydestämme, vaan se liittyy suoraan sen maailmanosan turvallisuuteen, jossa elän.

Yhtäältä näemme hyökkäyssodan, täydellistä piittaamattomuutta siviiliväestöstä sekä pyrkimyksiä horjuttaa niitä perusperiaatteita, joille kansainvälinen järjestys rakentuu. Toisaalta näemme vapauden linnakkeen, joka puolustaa oikeuttaan olemassaoloon ja omien valintojensa tekemiseen.

Taistelu siitä, mitkä ovat tämän hyökkäyssodan laajemmat seuraukset, ei ole vielä ohi.

Viime aikoina on Yhdysvaltojen aloitteesta yritetty vakavasti löytää diplomaattista ratkaisua sotaan.

Sotiin ei ole täydellisiä ratkaisuja. Samalla tiedämme, että kaikilla näissä asioissa tehtävillä päätöksillä on kauaskantoisia seurauksia sekä Ukrainalle että sen ulkopuolelle.

Tuskin mikään voi yhdistää YK:n laajaa jäsenkuntaa vahvemmin kuin valloitussotien vastustaminen. Hyökkäystä ei saa palkita. Vakavimmat kansainväliset rikokset eivät saa jäädä rankaisematta.

Lähi-idässä Gazan siviilit kokevat valtavaa kärsimystä. Syvenevä humanitaarinen kriisi on saavuttanut sietämättömän tason ja on osoitus kansainvälisen järjestelmän epäonnistumisesta. Samaan aikaan Hamas pitää edelleen ihmisiä panttivankeinaan, ja monet ovat jo menettäneet henkensä.

Gazaan on saatava välitön tulitauko. Humanitaariselle avulle on annetta turvallinen ja esteetön pääsy perille. Panttivangit on vapautettava.

Kiitän Ranskaa ja Saudi-Arabiaa niiden ponnisteluista kahden valtion ratkaisun edistämiseksi.

Neuvottelujen on täytettävä Israelin ja Palestiinan turvallisuustarpeet. Lisäksi on turvattava palestiinalaisten itsemääräämisoikeus ja heidän oikeutettu oman valtion ja suvereniteetin tavoittelunsa. Vuonna 1967 alkaneen miehityksen on loputtava, ja kaikki rauhanprosessin viimeiset avoimet kysymykset on ratkaistava. Vastaavasti niiden maiden, jotka eivät ole tunnustaneet Israelia, on tehtävä se.

Samalla kansainvälisen yhteisön on tuettava ja vahvistettava palestiinalaishallintoa, jotta se voi hallinnoida tehokkaasti koko Palestiinan aluetta. Tämä on ainoa toteuttamiskelpoinen vaihtoehto kahden valtion ratkaisun saavuttamiseksi. Vakaa Palestiina hyödyttää merkittävästi myös Israelin turvallisuutta.

Konfliktit raivoavat myös monissa muissa osissa maailmaa. Ne aiheuttavat valtavaa kärsimystä paikallisesti, epävakautta alueellisesti ja heijastusvaikutuksia maailmanlaajuisesti.

Erityisen julmaa väkivaltaa on nähty muun muassa Sudanissa, Kongon demokraattisessa tasavallassa, Haitissa, Myanmarissa ja Malissa. Siviiliväestö joutuu suurilukuisena kokemaan nälänhätää ja pakenemaan asuinsijoiltaan.

Kiitän kaikkia niitä, jotka vilpittömästi jatkavat työtä rauhan hyväksi, vaikka tehtävä on äärimmäisen vaikea.

Kongon demokraattisen tasavallan itäisen alueen konfliktissa päästiin kesäkuussa rauhansopimukseen. Todellinen koe, kuten kaikkien rauhansopimusten kohdalla, on sen täytäntöönpano. Alueella on käynnissä hälyttävän suuri humanitaarinen kriisi, joka velvoittaa meidät kaikki toimimaan.

Rauhanprosessien ei tulisi olla transaktionaalisia, vaan kansainvälisen oikeuden periaatteiden ohjaamia. Alueen kaikkien maiden ja toimijoiden on oltava mukana ja sitouduttava kestävän rauhan saavuttamiseen. YK:n läsnäolo ja osallistuminen ovat välttämättömiä.

Haluan myös korostaa toimittajien ratkaisevaa työtä konfliktien keskellä ja muissa vaikeissa olosuhteissa. Median jäseniin kohdistuvat hyökkäykset eivät ole hyväksyttäviä.

Median vapaus on demokratian perusta. Se on avoimen yhteiskunnan edellytys. Toimittajien kyky tehdä työtään on tärkeää meille kaikille.

***

Hyvät naiset ja herrat

YK:n kokoonpano heijastaa edelleen pitkälti vuoden 1945 maailmaa. Maailma on muuttunut rajusti, ja siksi myös YK:n päätöksenteko kaipaa uudistusta.

Viime vuonna tässä salissa puhuin uudistetun turvallisuusneuvoston puolesta. Neuvoston, jossa nykyisin aliedustettujen alueiden ääni vahvistuisi, kun ne saisivat pysyviä paikkoja pöydän ympärillä.

Turvallisuusneuvoston pysyvien jäsenten määrää tulisi lisätä. Vähintään tarvitaan kaksi uutta paikkaa Aasialle, kaksi Afrikalle ja yksi Latinalaiselle Amerikalle. Yhdelläkään valtiolla ei pitäisi olla veto-oikeutta. Jos turvallisuusneuvoston jäsen rikkoo YK:n peruskirjaa, sen olisi menetettävä äänioikeutensa määräajaksi.

Mielestäni nämä muutokset YK-järjestelmän ylimmällä tasolla ovat välttämättömiä, jotta järjestön keskeinen asema kansainvälisissä suhteissa säilyy.

Samalla YK kaipaa kokonaisvaltaisempaa uudistamista. Kiitän pääsihteeriä hänen UN80-aloitteestaan. Kannustan häntä rohkeaan ja kunnianhimoiseen toimintaan.

Suomi tukee vahvasti YK:ta ja haluaa sen menestyvän. Siksi korostamme, että tarvitaan aitoa uudistusta organisaation uskottavuuden, painoarvon ja tehokkuuden lisäämiseksi. Näin varmistetaan YK:n toimintakyky.

YK:n on keskityttävä tärkeimpiin tavoitteisiinsa: sotien lopettamiseen ja estämiseen, ihmisoikeuksien suojelemiseen ja kestävän kehityksen vauhdittamiseen.

Meidän on saatava YK takaisin rauhanvälitykseen. Mikään muu järjestö ei voi tarjota vastaavaa legitimiteettiä kuin YK. Jos YK on poissa pelistä, konfliktit ratkaistaan ilman sitä, mikä ei ole yhteisen etumme mukaista. YK:ta tarvitaan sovittelijana ja jäsenvaltioiden tulee tukea sitä tässä tehtävässä.

Suomi on vahvasti mukana YK:n työssä ja haluamme jatkaa samalla linjalla. Näin ollen olemme myös ehdolla turvallisuusneuvoston jäseneksi kaudeksi 2029–2030.

Jos meidät valitaan, Suomi sitoutuu olemaan periaatteellinen ja pragmaattinen rauhankumppani. Olemme periaatteellisia sitoutumisessamme kansainväliseen oikeuteen, jonka ytimessä on YK:n peruskirja. Olemme pragmaattisia etsiessämme ratkaisuja, jotka aidosti edistävät kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, ja tietoisia siitä, että edistys on usein asteittaista.

***

Puheenvuoroni alussa sanoin, että jokaisella meistä on vaikutusvaltaa ja mahdollisuus vaikuttaa siihen, miltä uusi maailmanjärjestys näyttää.

Jokainen haluaa kyetä tekemään omat valintansa ja vaikuttaa meitä ympäröivään maailmaan.

Nelson Mandela näki totuuden ja sovinnon ainoana toivona kansoille, jotka ovat syvästi jakautuneita. Sama pätee valtioiden välisiin suhteisiin.

Meidän tulee oppia historiasta, mutta katsoa aina tulevaisuuteen, pitäen mielessä, että päätöksemme muovaavat sitä.

Kiitos.

The post Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puheenvuoro YK:n yleiskokouksen 80. istuntokauden yleiskeskustelussa New Yorkissa 24. syyskuuta 2025 appeared first on Presidentti.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin yhteispohjoismainen puheenvuoro YK:n turvallisuusneuvoston Ukrainaa käsittelevässä istunnossa New Yorkissa 23. syyskuuta 2025 (englanniksi)

President,

I’m addressing the Security Council on behalf of Nordic states Sweden, Norway, Iceland, Denmark and Finland.

I’m probably given the honor to do this, because Finland shares 1340 kilometer of border with Russia.

Now, the Security Council has had Ukraine on its agenda for the last 11 years, with few results on paper and even less on the ground. At the same time, it’s quite clear that the General Assembly has overwhelmingly on several occasions condemned the aggression by Russia.

The Council was entrusted with the primary responsibility to maintain international peace and security. And I think it’s quite safe to say that we have failed in that. Ordinary Ukrainian civilians, and actually Russians as well, are paying a high price for this.

Now, quite often I hear the words ”we need to eradicate the root cause of this war”. The root cause is very simple. The root cause is that Russia is not abiding by this, the UN charter. It’s really as simple as that.

It is trying to violate the independence, the sovereignty and the territorial integrity of Ukraine.

Now, the UN Charter lays out the principles that underpin multilateralism. These principles, in my mind, are universal. Every country has taken a sovereign decision to uphold them when joining the UN. They are the minimum common rules at the core of the whole international system.

We heard that in the speech from the Secretary-General today, and we heard it from the President of the General Assembly.

Now, the prohibition of the use of force, sovereign equality and territorial integrity are fundamental to our co-existence. These rules are violated daily by the Russian Federation in Ukraine. Russia’s war of aggression violates the very essence of who we are. It violates the very essence of the UN charter.

If we allow borders to be changed by the use of force, it will set a precedent with global implications.

If I look around the room here today, I think most of us have had the experience throughout our history of war as a means of expansion. We’ve either been the victims thereof or we’ve been the aggressor.

And I always felt that after 1945, we should have all learned our lesson. And many of us probably believed that after 1989, that lesson had been learned and we’d be moving towards some kind of eternal peace.

But the truth is that when we don’t nurture the international institutions that are the foundations of peace, like the United Nations, we fail.

I think just peace is in our shared interests, and the solution is quite simple. It’s in two phases.

The first phase is a ceasefire. Ukraine has accepted it. The United States has proposed it. Europe supports it. But there’s only one country that doesn’t want a ceasefire, and that is Russia.

And the second phase is very simple. You go into peace negotiations, and peace negotiations can last a long time, but they are indeed the only way we can get out of this. It’s in our interest to ensure that the peace is sustainable and without a relapse.

President Zelenskyi has repeatedly called for a ceasefire and high level negotiations, and Moscow’s response has been more missiles and drones.

The message to my Russian colleagues around this table is: it’s time to talk about peace. There are too many people dying as a cause of this conflict.

I personally think that today could be a game changer for many reasons.

One of them was President Trump’s post on Truth Social, which I didn’t think left any space fo interpretation. It was a clear message that it’s time to end this war. And I think Secretary Rubio noted that President Trump is running out of patience.

Now, of course, Russia is not operating alone. So we urge all states directly or indirectly supporting the invasion to stop.

We live in an era with increasing geopolitical tension and hardening rhetoric in international relations. I think we need to be clear. Might does not make right. Borders cannot be moved by force. Kherson, Zaporizhzhia, Donetsk, Luhansk, Crimea and Sevastopol are Ukrainian.

Membership in this Council comes with power, but it also comes with responsibility.

Please use that power to stop the killing and pave the way for a just and lasting peace in Ukraine for the sake of all of us.

And let me finish by quoting my mentor, President Martti Ahtisaari, who was a big friend of the United Nations and who received the Nobel Peace Prize in 2008.

He said that what humans begin they can also end. Please, end this war.

Thank you very much.

The post Tasavallan presidentti Alexander Stubbin yhteispohjoismainen puheenvuoro YK:n turvallisuusneuvoston Ukrainaa käsittelevässä istunnossa New Yorkissa 23. syyskuuta 2025 (englanniksi) appeared first on Presidentti.

Islannin presidenttipari valtiovierailulle Suomeen

Tasavallan presidentin kanslia
Tiedote 63/2025
22.9.2025

Islannin tasavallan presidentti Halla Tómasdóttir saapuu yhdessä puolisonsa Björn Skúlasonin kanssa valtiovierailulle Suomeen 7.–8. lokakuuta 2025. Vierailua isännöivät tasavallan presidentti Alexander Stubb ja rouva Suzanne Innes-Stubb.

Vierailun teemoina ovat Suomen ja Islannin kahdenväliset suhteet, pohjoismainen ja muu alueellinen yhteistyö, arktisen alueen kysymykset sekä tuki Ukrainalle.

Presidentti Stubb ja rouva Innes-Stubb vastaanottavat Islannin presidenttiparin valtiovierailuun kuuluvin seremonioin tiistaina 7. lokakuuta Presidentinlinnan edustalla. Yleisö voi seurata vastaanottoseremoniaa Kauppatorilta noin kello 10 alkaen.

Tervetuloseremonian jälkeen Presidentinlinnassa käydään viralliset keskustelut, joiden aiheina ovat muun muassa maiden kahdenväliset suhteet, arktisen alueen kysymykset sekä Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa. Keskustelujen päätyttyä presidentit tapaavat mediaa yhteisessä lehdistötilaisuudessa.

Islannin presidenttiparin ohjelmassa on tiistaina myös Helsingin pormestari Daniel Sazonovin isännöimä lounas kaupungintalolla, seppeleenlasku Hietaniemen hautausmaalla, vierailu eduskuntaan ja tapaaminen eduskunnan puhemies Jussi Halla-ahon kanssa sekä pääministeri Petteri Orpon tapaaminen Kesärannassa.

Yhteisen ohjelman lisäksi herra Skúlason vierailee yhdessä rouva Innes-Stubbin kanssa Ravintola Nollassa, Olympiastadionilla ja TAHTO-urheilumuseossa sekä Solar Foods -yrityksen pääkonttorilla.

Ensimmäinen vierailupäivä päättyy presidenttiparin isännöimään juhlapäivälliseen Presidentinlinnassa.

Keskiviikkoaamuna 8. lokakuuta presidenttiparit vierailevat Nokian vierailukeskuksessa ja NYT Yrityskylässä Espoossa. Nokian vierailukeskuksessa presidentit tutustuvat Nokian innovaatioihin ja osallistuvat yritysseminaariin, joka kokoaa yhteen suomalaisia ja islantilaisia energia-alan, peliteollisuuden ja teknologiateollisuuden yrityksiä. Yrityskylässä presidenttiparit pääsevät tutustumaan maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittuun suomalaiseen oppimiskokonaisuuteen, jossa tarjotaan kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille kokemuksia työelämästä, taloudesta, yrittäjyydestä ja yhteiskunnasta.

Keskiviikon ohjelmaan sisältyy Espoon kaupunginjohtaja Kai Mykkäsen isännöimä lounas Gumbölen kartanossa.

Valtiovierailu jatkuu Aalto-yliopistossa, jossa tutustutaan ensin Designs for a Cooler Planet -näyttelyyn, joka esittelee opiskelijoiden ja tutkijoiden poikkitieteellistä työtä. Näyttelyssä on esillä kokeiluja, ratkaisuja ja prototyyppejä, joilla etsitään uusia tapoja muuttaa maailmaa tieteen, taiteen, teknologian ja talouden keinoin. Seuraavaksi presidentit keskustelevat opiskelijoiden kanssa johtajuudesta muuttuvassa maailmanjärjestyksessä. Vierailun päätteeksi seurue tutustuu monialaista yhteiskehittämistä edistävään Aalto Design Factory -keskukseen.

Iltapäivällä presidenttiparit osallistuvat kierrokselle Arkkitehtuuri- ja designmuseossa, jossa he tutustuvat pian avattavaan Pako Muumilaaksoon -näyttelyyn. Näyttely käsittelee ennennäkemättömällä tavalla Tove Janssonin ja Muumien suhdetta arkkitehtuuriin, rakennettuun ympäristöön ja muotoiluun.

Valtiovierailun päättää Islannin presidenttiparin isännöimä vastaanotto Katajanokan Kasinolla.

Islannin presidenttiparin valtiovierailuseurueeseen kuuluu myös ulkoministeri Þorgerður Katrín Gunnarsdóttir.

Islannin edellinen presidentti Guðni Thorlacius Jóhannesson teki puolisonsa Eliza Reidin kanssa valtiovierailun Suomeen viimeksi toukokuussa 2018. Edellinen tasavallan presidentti Sauli Niinistö teki puolisonsa Jenni Haukion kanssa valtiovierailun Islantiin lokakuussa 2022.

The post Islannin presidenttipari valtiovierailulle Suomeen appeared first on Presidentti.

TP-UTVA:ssa esillä Ukrainan tilanne ja Suomen tavoitteet YK:n 80. yleiskokoukseen

Valtioneuvoston viestintäosasto
19.9.2025
Tiedote

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta keskustelivat perjantaina 19. syyskuuta Ukrainan ajankohtaisesta tilanteesta, pyrkimyksistä Venäjän laittoman hyökkäyssodan päättämiseksi, paineen lisäämisestä Venäjää kohtaan sekä tuesta Ukrainalle.

TP-UTVA keskusteli myös Suomen tavoitteista YK:n 80. yleiskokoukseen ja sen korkean tason viikolle.

TP-UTVA linjasi kansallisesta kyberattribuutiokehikosta, jonka avulla vahvistetaan Suomen tavoitteellisen ja johdonmukaisen attribuutiopolitiikan toimeenpanoa vihamielistä kybervaikuttamista vastaan.

Lisäksi TP-UTVA keskusteli Puolaan kohdistuneista ilmatilaloukkauksista.

Lisätietoja: Ylijohtaja Janne Kuusela, p. 0295 140 3000, puolustusministeriö; osastopäällikkö Petri Hakkarainen, p. 0295 351 130, ulkoministeriö

Valtioneuvoston sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@gov.fi.

The post TP-UTVA:ssa esillä Ukrainan tilanne ja Suomen tavoitteet YK:n 80. yleiskokoukseen appeared first on Presidentti.

Tasavallan presidentin esittely 19.9.2025

Istunnon ajankohta 19.9.2025 11.00

PÄÄTÖSLUETTELO

Ulkoministeriö

Edustuston päällikön sivuakkreditointi

Oikeusministeriö

1) Turun hovioikeuden kolmen hovioikeudenneuvoksen viran (T 14) täyttäminen 2) Oulun käräjäoikeuden käräjätuomarin (maaoikeusasioiden vastuutuomari) viran (T 13) täyttäminen

1) Pirkanmaan käräjäoikeuden kolmen käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 2) Pirkanmaan käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 3) Pohjois-Savon käräjäoikeuden kahden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 4) Pohjois-Savon käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 5) Päijät-Hämeen käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen 6) Etelä-Savon käräjäoikeuden käräjätuomarin viran (T 13) täyttäminen

Puolustusministeriö

Kenraalin tehtävään määrääminen

Tehtävään määräämisiä puolustus- ja apulaispuolustusasiamieskunnassa

Valtiovarainministeriö

Valtion virka-ansiomerkkitoimikunnan asettaminen toimikaudeksi 1.10.2025–30.9.2030

Liikenne- ja viestintäministeriö

Suomen tasavallan hallituksen ja Saudi-Arabian kuningaskunnan hallituksen välisen lentoliikennesopimuksen allekirjoitusvaltuuksien myöntäminen

Ympäristöministeriö

Etelämannerta koskevan sopimuksen 47. konsultatiivisessa kokouksessa 3 päivänä heinäkuuta 2025 hyväksyttyjen toimenpiteiden hyväksyminen

Päätökset ja niiden liitteet julkaistaan istuntojen jälkeen. Verkkosivustoilla julkaistavat aineistot eivät ole virallisia asiakirjoja. 

The post Tasavallan presidentin esittely 19.9.2025 appeared first on Presidentti.

Presidentti Stubb YK:n yleiskokoukseen New Yorkiin

Tasavallan presidentin kanslia
Tiedote 62/2025
18.9.2025

Tasavallan presidentti Alexander Stubb matkustaa puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa New Yorkiin, jossa presidentti johtaa Suomen valtuuskuntaa Yhdistyneiden kansakuntien 80. yleiskokouksen korkean tason viikolla 22.–25. syyskuuta 2025. Kokous juhlistaa YK:n 80-vuotista taivalta rauhan, kehityksen ja ihmisoikeuksien puolesta.

Suomen kansallisen puheenvuoron presidentti Stubb pitää yleiskokouksessa keskiviikkona 24. syyskuuta.

Presidentti Stubb osallistuu myös YK:n korkean tason kansainväliseen konferenssiin Palestiinan kysymyksen rauhanomaiseksi ratkaisemiseksi ja kahden valtion ratkaisun toteuttamiseksi. Lisäksi presidentti osallistuu Ukrainaa koskevaan korkean tason kokoukseen rauhan edistämiseksi ja ukrainalaisten lasten palauttamiseksi. Presidenttipari osallistuu myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ja hänen puolisonsa Melania Trumpin isännöimälle vastaanotolle.

Yleiskokousviikon aikana presidentti Stubbilla on ohjelmassa myös muita päämiestason tilaisuuksia ja useita kahdenvälisiä tapaamisia.

Presidentin johtamaan Suomen valtuuskuntaan kuuluvat ulkoministeri Elina Valtonen, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio, sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Suzanne Innes-Stubb osallistuu YK:n yleiskokouksen korkean tason viikon yhteydessä tilaisuuteen kokousosallistujien puolisoiden roolista rauhan ja hyvinvoinnin edistämisessä, Melania Trumpin järjestämään vastaanottoon ”Fostering the Future Together”, kokoukseen koulutuksesta Ukrainan selviytymisen selkärankana sekä Ruotsin isännöimään tilaisuuteen lasten oikeuksien puolesta.

The post Presidentti Stubb YK:n yleiskokoukseen New Yorkiin appeared first on Presidentti.

Presidentti Stubb valtiovierailulla Latviassa

Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Alexander Stubb teki yhdessä puolisonsa Suzanne Innes-Stubbin kanssa valtiovierailun Latviaan 16.–17. syyskuuta 2025.

Vierailulla olivat esillä muun muassa Suomen ja Latvian kahdenvälisten suhteiden tiivistäminen, puolustusyhteistyö, Itämeren alueen turvallisuus, Venäjän laiton hyökkäyssota Ukrainassa ja tuki Ukrainalle sekä Lähi-idän tilanne.

Vierailu alkoi tiistaina 16. syyskuuta Riiassa, jossa Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs otti presidenttiparin vastaan Riian linnan edustalla.

Riian linnasta presidentit siirtyivät Vapauden muistomerkille, jossa presidentti Stubb laski seppeleen.

Yhteinen turvallisuusympäristö

Presidentti tapasi tiistaina myös Latvian pääministeri Evika Siliņan. Ohjelma jatkui Latvian parlamentissa Saeimassa, missä presidentti Stubb tapasi parlamentin puhemies Daiga Mieriņan. 

Presidentti Stubb puhui Latvian parlamentissa, Saeimassa Riiassa 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

”Suomella ja Latvialla on yhteinen turvallisuusympäristö ja jaamme analyysin siitä. Olemme molemmat panostaneet oman alueemme ja koko Euroopan turvallisuuden vahvistamiseen”, presidentti Stubb sanoi parlamentissa pitämässään puheessa.

”Investoimme edelleen turvallisuuteemme ja puolustukseemme. Pienet maat ovat ketteriä. Suomi ja Latvia ovat tästä hyviä esimerkkejä. Voimme vaikuttaa arvoistamme tinkimättä. Meillä on ääni. Käytetään sitä.”

Iltapäivällä presidentti tutustui Latvian miehitysmuseoon, joka kertoo maan historiasta ja elämästä 1900-luvun miehityshallintojen alaisuudessa. Riga Stradiņš -yliopistossa presidentti Stubb osallistui keskusteluun tekoälystä presidentti Rinkēvičsin ja yliopiston opiskelijoiden kanssa. Presidentti tapasi keskustelun jälkeen suomalaisia lääketieteen opiskelijoita, joita on yliopistossa yli 600.

Päivän päätteeksi presidentti Rinkēvičsin isännöimään juhlaillalliseen Riian linnassa.

Kynttilät suomalaisten jääkärien muistolleToisen päivän ohjelmassa oli myös vierailu Pyhän kolminaisuuden katedraaliin, jossa on muistolaatta suomalaisten jääkärien kunniaksi. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Keskiviikkona 17. syyskuuta presidenttipari vieraili Liepājan kaupungissa. Aamupäivällä he tapasivat Liepājan pormestari Gunārs Ansiņšin ja tutustuivat Liepājan museoon.

Pyhän kolminaisuuden katedraalissa presidenttipari sytytti kynttilät suomalaisten jääkärien muistolle. Jääkärit vannoivat valan itsenäistyneen Suomen lailliselle hallitukselle 13. helmikuuta 1918. Samalla he vihkivät jääkärilipun.

Iltapäivällä presidentti tutustui Latvian merivoimien laivastotukikohtaan. Valtiovierailu päättyi kiitosvastaanottoon Liepājan Great Amber -konserttitalossa.

Presidentti Stubbin valtiovierailuseurueeseen kuuluvat myös tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie, kansanedustaja, eduskunnan Latvia-ystävyysryhmän puheenjohtaja Jarmo Lindberg ja kansanedustaja, ulkoasianvaliokunnan jäsen Veronika Honkasalo.

Tasavallan presidentin puoliso Suzanne Innes-Stubbilla oli erillisohjelmaa presidenttiparin yhteisen ohjelman lisäksi. 

Tiistaina 16. syyskuuta rouva Innes-Stubb vieraili Lasten yliopistollisessa sairaalassa ja Lastenhoitosäätiössä sekä Riian oikeustieteellisessä yliopistossa, jossa hän luennoi ja keskusteli opiskelijoiden kanssa vastuullisuudesta yritysten toiminnassa. Lisäksi hän tutustui Riian vanhaan kaupunkiin. Keskiviikkona 17. syyskuuta rouva Innes-Stubb vieraili käsityöpajassa sekä historiallisessa kotimuseossa Liepājassa.

Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs vastaanotti presidentti Alexander Stubbin ja hänen puolisonsa Suzanne-Innes Stubbin valtiovierailulle Latviaan 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs vastaanotti presidentti Alexander Stubbin ja hänen puolisonsa Suzanne-Innes Stubbin valtiovierailulle Latviaan 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs vastaanotti presidentti Alexander Stubbin ja hänen puolisonsa Suzanne-Innes Stubbin valtiovierailulle Latviaan 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs vastaanotti presidentti Alexander Stubbin ja hänen puolisonsa Suzanne-Innes Stubbin valtiovierailulle Latviaan 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs vastaanotti presidentti Alexander Stubbin ja hänen puolisonsa Suzanne-Innes Stubbin valtiovierailulle Latviaan 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs vastaanotti presidentti Alexander Stubbin ja hänen puolisonsa Suzanne-Innes Stubbin valtiovierailulle Latviaan 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs vastaanotti presidentti Alexander Stubbin ja hänen puolisonsa Suzanne-Innes Stubbin valtiovierailulle Latviaan 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs vastaanotti presidentti Alexander Stubbin ja hänen puolisonsa Suzanne-Innes Stubbin valtiovierailulle Latviaan 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs vastaanotti presidentti Alexander Stubbin ja hänen puolisonsa Suzanne-Innes Stubbin valtiovierailulle Latviaan 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs vastaanotti presidentti Alexander Stubbin ja hänen puolisonsa Suzanne-Innes Stubbin valtiovierailulle Latviaan 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Delegaatiokeskustelut Riian linnassa 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Alexander Stubb ja Latvian presidentti Edgars Rinkēvičs yhteisessä lehdistötilaisuudessa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Alexander Stubb laski seppeleen Vapauden muistomerkille Riiassa 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Alexander Stubb laski seppeleen Vapauden muistomerkille Riiassa 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Stubb tapasi Latvian pääministeri Evika Siliņan Riiassa 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Stubb tapasi Latvian pääministeri Evika Siliņan Riiassa 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Stubb tapasi Latvian parlamentin puhemies Daiga Mieriņan Riiassa 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Stubb tapasi Latvian parlamentin puhemies Daiga Mieriņan Riiassa 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Stubb puhui Latvian parlamentissa, Saeimassa Riiassa 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Stubb puhui Latvian parlamentissa, Saeimassa Riiassa 16. syyskuuta 2025. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Iltapäivällä presidentti Stubb tutustui Latvian miehitysmuseoon, joka kertoo maan historiasta ja elämästä 1900-luvun miehityshallintojen alaisuudessa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Vierailulla Riga Stradiņš -yliopistossa, jossa presidentti Stubb osallistui keskusteluun tekoälystä presidentti Rinkēvičsin ja yliopiston opiskelijoiden kanssa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Vierailulla Riga Stradiņš -yliopistossa presidentti Stubb tapasi suomalaisia lääketieteen opiskelijoita. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidenttipari osallistui päivän päätteeksi presidentti Rinkēvičsin isännöimälle juhlaillalliselle Riian linnassa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidenttipari osallistui päivän päätteeksi presidentti Rinkēvičsin isännöimälle juhlaillalliselle Riian linnassa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidenttipari osallistui päivän päätteeksi presidentti Rinkēvičsin isännöimälle juhlaillalliselle Riian linnassa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidenttipari osallistui päivän päätteeksi presidentti Rinkēvičsin isännöimälle juhlaillalliselle Riian linnassa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Aamupäivällä presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne-Innes Stubb tapasivat Liepājan pormestari Gunārs Ansiņšin ja tutustuvat Liepājan museoon. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Aamupäivällä presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne-Innes Stubb tapasivat Liepājan pormestari Gunārs Ansiņšin ja tutustuvat Liepājan museoon. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Toisen päivän ohjelmassa oli myös vierailu Pyhän kolminaisuuden katedraaliin, jossa on muistolaatta suomalaisten jääkärien kunniaksi. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Toisen päivän ohjelmassa oli myös vierailu Pyhän kolminaisuuden katedraaliin, jossa on muistolaatta suomalaisten jääkärien kunniaksi. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Presidentti Stubbin valtiovierailuseurueeseen kuuluvat myös kansanedustaja, eduskunnan Latvia-ystävyysryhmän puheenjohtaja Jarmo Lindberg, tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie sekä kansanedustaja, ulkoasianvaliokunnan jäsen Veronika Honkasalo. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Iltapäivällä presidentti Stubb vieraili Latvian merivoimien laivastotukikohdassa Liepājassa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Iltapäivällä presidentti Stubb vieraili Latvian merivoimien laivastotukikohdassa Liepājassa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Iltapäivällä presidentti Stubb vieraili Latvian merivoimien laivastotukikohdassa Liepājassa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Iltapäivällä presidentti Stubb vieraili Latvian merivoimien laivastotukikohdassa Liepājassa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Iltapäivällä presidentti Stubb vieraili Latvian merivoimien laivastotukikohdassa Liepājassa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Valtiovierailu päättyi kiitosvastaanottoon Liepājan Great Amber -konserttitalossa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Valtiovierailu päättyi kiitosvastaanottoon Liepājan Great Amber -konserttitalossa. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Hyvästit ennen lähtöä. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Hyvästit ennen lähtöä. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Hyvästit ennen lähtöä. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puhe Latvian-valtiovierailun juhlaillallisella Riian linnassa 16. syyskuuta 2025

Arvoisa Herra Presidentti, arvoisat ministerit ja suurlähettiläät, hyvät naiset ja herrat Minun ja Latvian yhteinen historia…

Puheet16.9.2025Lue lisää: Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puhe Latvian-valtiovierailun juhlaillallisella Riian linnassa 16. syyskuuta 2025

The post Presidentti Stubb valtiovierailulla Latviassa appeared first on Presidentti.

Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puhe Latvian-valtiovierailun juhlaillallisella Riian linnassa 16. syyskuuta 2025

Arvoisa Herra Presidentti,

arvoisat ministerit ja

suurlähettiläät,

hyvät naiset ja herrat

Minun ja Latvian yhteinen historia alkoi vuonna 1992, jolloin vierailin ensi kertaa Riiassa opintoihini liittyen. Tuolloin aistin ilmassa muutoksen ja ihmisten sydämissä toivon. Nyt näen uudenlaisen Riian ja uuden Latvian, maan, joka on lunastanut oman paikkansa maailmassa.

Ennen tätä matkaa tarkistin, löytyykö esivanhempieni joukosta yhteyksiä Latviaan. Kävi ilmi, että minulla on tosiaan ollut sukua Latviassa, ja vieläpä varsin mielenkiintoista sellaista. Esimerkiksi 1500-luvulla elänyt Henrik Horn oli suora esi-isäni. Hänet nimitettiin Ruotsin armeijan joukkojen komentajaksi Virossa ja hän antoi käskyn polttaa Liivinmaa. Syynä oli se, että alue oli tuolloin Puolan hallinnassa. Siihen lopetin lukemisen latvialaisista esi-isistäni.

Innokkaana urheilufanina muistan, kuinka lapsena seurasin suurten latvialaisurheilijoiden uraa. Latvia tuntui menestyvän niin kesä- kuin talvilajeissakin. Suuria nimiä on riittänyt vuonna 1971 Helsingin EM-kisoissa kilpailleesta keihäänheittäjästä Jānis Lūsisista aina nykypäivän NBA-koripallotähteen Kristaps Porziņģisiin.

Latvialla on myös aina ollut upea jääkiekkomaajoukkue. Sandis Ozoliņš, Kārlis Skrastiņš ja monet muut. Kukapa voisi unohtaa, kuinka Latvia vuonna 2023 voitti pronssimitalin jääkiekon MM-kisoissa Tampereella. Se oli ensimmäinen kerta Latvian historiassa, mutta tuskin viimeinen. Suomen onkin syytä pitää varansa.

Me vuorostamme onnistuimme saavuttamaan jotain vastaavaa viime viikolla koripallon EM-kisoissa. Suomi on koripallossa vähän kuin Latvia jääkiekossa. Aivan kuten Latvia saattoi sanoa vuonna 2023, mekin voimme nyt todeta: olemme nousseet huipulle.

Poliittisen urani aikana olen luonut henkilökohtaisia suhteita latvialaisiin kollegoihini. Olen oppinut kunnioittamaan heidän avoimuuttaan, aitouttaan ja kykyään ajatella analyyttisesti. Presidentti Rinkēvičsin kanssa toimimme samaan aikaan ulkoministereinä. Teimme läheistä yhteistyötä ja samalla meistä tuli myös hyvät ystävät. Valdis Dombrovskisin kanssa toimimme yhtä aikaa pääministereinä ja ratkoimme yhdessä tuon ajan vaikeita kysymyksiä.

Arvoisat vieraat, hyvät ystävät

Suomi ja latvia eivät ole läheisiä sukukieliä, mutta monet samankaltaiset sanat kertovat vuosisatojen läheisestä vuorovaikutuksesta, kaupankäynnistä ja ystävyydestä. Esimerkiksi ”kirves” on latviaksi ”cirvis” ja ”sieni” on ”sēne”, ”poika” on ”puika” ja ”naula” on ”nagla”. Sanonta ”firma maksaa” on sama sekä suomeksi että latviaksi. Suomen sanonta ”ei ole latin latia”, tarkoittaa ettei ole rahaa, ja viittaa Latvian entiseen rahayksikköön.

Lisään vielä yhden todella tärkeän sanan ja se on ”laiva”. Se on latviankielinen sana veneelle ja sillä on lähes sama merkitys suomeksi. Tämä yhtäläisyys kertoo maidemme välisistä yhteyksistä, pääosin vesiteitse.

Itämeri on yhdistänyt meitä aina viikinkiajalta asti, mutta vuorovaikutus ei ole rajoittunut pelkästään mereen. Daugava-joella on itse asiassa myös suomalainen nimi: Väinäjoki. Suomalaisilla oli tapana purjehtia jokea pitkin pitkälle sisämaahan tekemään kauppaa. Väinäjoki ei ole vain maantieteellinen nimi, vaan se liittyy myös Suomen historiaan, kulttuuriin ja mytologiaan.

Samaa voidaan sanoa myös liivinmaalaisista ja heidän kielestään. Nykyään heitä on enää vähän jäljellä, mutta heidän historiansa elää edelleen.

Kun mietin yhteistä historiaamme, muistan myös sen, että Suomi ja Latvia olivat yhtä aikaa noin sadan vuoden ajan Ruotsin vallan alla. Useimmat ihmiset eivät ehkä tule ajatelleeksi, että tuon valtakunnan suurin kaupunki ei suinkaan ollut Tukholma vaan Riika.

Yhteinen historiamme on myös turvallisuusyhteistyötä. Yksi hieno esimerkki tästä on Jääkäriliike. Huomenna vierailemme Liepājassa, jolla on aivan erityinen asema Suomen historiassa. Helmikuussa 1918 suomalaiset jääkärit vannoivat uskollisuutta Suomen hallitukselle Liepājan Pyhän kolminaisuuden kirkossa. Liepājassa käydyn koulutuksen jälkeen jääkäripataljoonan pääjoukko lähti kohti Vaasaa auttaakseen varjelemaan Suomen tuoretta ja vielä haurasta itsenäisyyttä.

Toista maailmansotaa seurannut vaihe, Neuvostoliiton miehitysaika Latviassa, jää historiankirjoihin poikkeuksena. Se on vain poikkeama yhteisellä taipaleellamme vuosisatoja kestäneen yhteistyömme varrella.

Herra Presidentti, arvoisat vieraat

Meillä on yhteinen turvallisuusympäristö. Jaamme myös yhteisen näkemyksen siitä. Emme ole koskaan laskeneet suojaustamme. Panostamme jatkossakin turvallisuuteemme ja puolustukseemme. Samalla tunnustamme sen, että turvallisuus rakennetaan yhdessä.

Sodat käydään taistelukentillä, mutta ne voitetaan kotirintamalla. Kaiken perustana on kokonaisturvallisuus. Koulutetut, motivoituneet ja innovatiiviset ihmiset, jotka rakentavat ja puolustustavat yhteiskuntaa. Varmennetut toimitusketjut ja kriittinen infrastruktuuri. Kansainvälinen yhteistyö. Nämä ovat ne periaatteet, joiden mukaisesti elämme.

Tänä päivänä sotaa käydään jatkuvasti myös informaatiovaikuttamisena, ihmisten mielissä. Latvia ymmärsi tämän jo varhain. Täällä Riiassa sijaitseva Naton strategisen viestinnän osaamiskeskus on osoitus siitä. Se on myös ollut esimerkkinä Helsingissä toimivalle hybridiuhkiin keskittyvälle osaamiskeskukselle.

Hyvät ystävät

Turvallisuuden lisäksi maidemme väliset läheiset suhteet ulottuvat myös koulutukseen. Latvian lääketieteellisissä tiedekunnissa on yli 500 suomalaista opiskelijaa. Tämä on yksi suurimmista suomalaisista lääketieteen opiskelijoiden keskittymistä Suomessa tai sen ulkopuolella. Tänään tapasinkin heistä muutamia.

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä: maidemme kahdenväliset liikesuhteet ovat kenties vahvemmat kuin koskaan. Latvian suurin panimo, Cēsu Alus, on suomalaisen Olvin omistuksessa. Hesburger on Latvian suurin pikaruokaketju. Neste on toiminut Latviassa 35 vuoden ajan. Patrialla on vahva asema puolustusteollisuuden alalla. Sen tuotanto Valmierassa on tärkeää koko arvoketjulle.

Herra Presidentti, arvoisat vieraat

Haluan sekä omasta että Suzannen puolesta esittää isännillemme suuret kiitokset lämpimästä vastaanotosta, jonka olemme saaneet osaksemme.

Diplomatia on muun muassa sanojen taidetta. Täällä tänä iltana voin käyttää suuria sanoja, kuten yhtenäisyys ja ystävyys, tietäen, että niillä on todellista merkitystä. Sillä me olemme erottamattomat. Me näemme asiat samalla tavalla. Me olemme yhtä.

The post Tasavallan presidentti Alexander Stubbin puhe Latvian-valtiovierailun juhlaillallisella Riian linnassa 16. syyskuuta 2025 appeared first on Presidentti.