Heräämisiä Quotes

“Herääminen merkitsee nähdäkseni usein sitä, että asioiden tärkeysjärjestys ihmisen mielessä muuttuu. Luonnon suojeleminen nousee tärkeysjärjestyksessä lähelle kärkeä.”
― Juha Kauppinen, Heräämisiä: Kuinka minusta tuli luonnonsuojelija

“Olen pohtinut asioita, enkä ole keksinyt syytä, miksi meidän, 2020-luvun suomalaisten ja maailman asukkien, pitäisi löytää suuntaviivat luontosuhteeseemme esivanhemmistamme, heidän viisauksistaan. Entä jos yrittäisimme etsiä suuntaviivoja luontoon omista viisauksistamme?

Olen etsimässä parempaa tapaa olla luonnon kanssa, mutta en menneisyydestä vaan tulevaisuudesta.”
― Juha Kauppinen, Heräämisiä: Kuinka minusta tuli luonnonsuojelija

“Haastateltuani ihmisiä, luettuani kirjoja ja tutkimuksia, perehdyttyäni jonkin verran suomalaisten muinaisuskontoon olen tullut tähän tulokseen: meidän luontosuhteemme on nyt kehittyneempi kuin koskaan aiemmin. On täysin mahdollista, että tuota kiitosvelan ajatusta ei löydy historiastamme, vain nykyisyydestä. Ehkä Luhdan kuvailemien kaltaisten ajatusten syntyminen on tullut tarpeelliseksi vasta sellaisena aikana, kun koskematonta, villiä luontoa on ollut vähän, niin vähän, että ihmiset ovat joutuneet kaipaamaan sitä ja pelkäämään sen menettämistä. Se on jalostanut meidät ajattelemaan luonnosta kunnioittavasti, rakastamaan sitä uudella tavalla. Luonto on saanut jotkut meistä pysyvästi ystävikseen, päällimmäisenä tekona taistelemaan sen puolesta.”
― Juha Kauppinen, Heräämisiä: Kuinka minusta tuli luonnonsuojelija

“Lopun alkua Kuusamon koskien rakentamissuunnitelmille oli 1963 julkisuuteen tullut niin sanottu Iijoki-suunnitelma. Borg kutsui suunnitelmaa "kaameaksi". Ajatus oli muuttaa valtavin vesirakennusurakoin Kitkajoen ja Kuusingin, Kuusamon kahden yhä luonnontilaisena virtaavan taimenjoen virtaussuunta 180 astetta: joet olisi käännetty virtaamaan idästä lähteen, Iijokeen, joka olisi rakennettu voimaloita täyteen.

Suunnitelmaa ajettiin tosissaan. Esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi otsikossa: "Iijoen pääuoma ja Kostonjoki porrastetaan 20 v:n kuluessa".

Suunnitelma nosti kuusamolaiset takajaloilleen lähes "yhdessä yössä".

Lopullisen niitin Kuusamon koskien rakentamissuunnitelmat saivat Kuusamon vesistökomitean kielteisen lausunnon myötä 1969. Borg pitää tapausta historiallisena: "Komitea tarkasteli ensi kerran Suomessa kannattavuutta ja kannatettavuutta erillisinä kysymyksinä."

Tuon jälkeen asiat muuttuivat niin, että yksittäinen hanke voitiin todeta toteuttamiskelvottomaksi luonnolle aiheutuvan haitan takia, vaikka hanke olisi ollut taloudellisesti kannattava. Edistyksen konsensushenki oli murtunut. Vain vähän aiemmin se oli tuntunut mahdottomalta.”
― Juha Kauppinen, Heräämisiä: Kuinka minusta tuli luonnonsuojelija

“Myös talouskasvun kohdalla voi pohtia, mihin syntynyt kasvu menee. Mihin se raha päätyy, joka otetaan metsistä, myös Suomen metsistä, ja kaivoksista, myös Suomen kaivoksista? Vastaus on: se menee suurelta osin hyvin pienelle joukolle ihmisiä.

Maapallon rikkain prosentti ihmisiä tienaa joka vuosi 19 biljoonaa dollaria.

Tämä on neljännes maailman koko bruttokansantuotteesta, Hickel kirjoittaa.

Se vastaa 169 maapallon "köyhimmän" maan bruttokansantuotteita yhteensä.

Talouskasvu syntyy viime kädessä raivaamalla metsiä, soita, patoamalla jokia.

Nuo valtavat pääomat, jotka maapallon rikkaimmalle prosentille ovat alkaneet kasautua muutamien viime vuosikymmenien aikana, otetaan luonnosta.

Kun siis maailmanlaajuisesti uhanalaisten kultasirkkujen levähdyskosteikkoja raivataan, kun kuukkeleiden metsiä ja tiikereiden viidakoita kaadetaan, kun sarvikuonojen savannit raivataan viljelysmaiksi ja kun jääleinikin kaltaisten kasvien elinympäristöt tuhotaan ilmastoa lämmittämällä, niin tästä kaikesta syntyvät rahavirrat menevät suurelta osin suoraan maapallon rikkaimman prosentin veroparatiiseissa sijaitseville pankkitileille.”
― Juha Kauppinen, Heräämisiä: Kuinka minusta tuli luonnonsuojelija