42. Kirjassa on isovanhempia (23.)

[Tytti, The Head Honcho]

-

[Tytti, The Head Honcho]

Minulla on edelleen kesken Belgravia, se kun on oma äänikirja, niin häviää aina kirjaston äänikirjoille, enkä sitten tullut kuunnelleeksi mitään joulun aikaankaan. Mutta tässä ovat molemmat isovanhemmat suuressa roolissa, jos joku kaipailee sellaista mukavaa brittifiktiota Downton Abbeyn käsikirjoittajalta.

[Peony]

Minä laitan tähän kohtaan Tara Westoverin Opintiellä. Ainakin ensimmäisen viidenneksen aikana isovanhemmilla on ollut aika näkyvä osuus tarinassa. Aika pitkään sai lukea kirjoja ennenkuin siellä varsinaisesti esiintyi isovanhempia (Enni Mustosen Pukijassa olisi ollut ainoana toisena kirjana). Nyt kun siihen oikein on kiinnittänyt huomiota, niin aika heiveröisesti kirjoissa esiintyy isovanhempia, varsinkin jos kyseessä ei ole mikään sukutarina. Toki parina viime vuotena on ollut jokusia hittikirjoja, joiden pääosassa on ollut joku vanhempi ihminen, mutta kyllä muuten kirjallisuus keskittyy kaikkein suurimmilta osin kaksi- kolmekymppisten ihmisten tarinoihin ja seuraavaksi suurimpana keski-ikäisiin. Nuo muodostavat toki myös suurimmat lukijakunnat, että ehkä lukijat haluavat lukea usein lähellä omaa ikää olevista ihmisistä. Lapset ja isovanhemmat ovat monesti korkeintaan rekvisiittaa.