Suomalainen lukupiiri discussion

47 views
Vuosi 2016 > Syyskuu: #pojatkinlukee

Comments Showing 1-24 of 24 (24 new)    post a comment »
dateDown arrow    newest »

message 1: by Tytti, The Head Honcho (last edited Mar 08, 2016 01:10PM) (new)

Tytti | 2539 comments Netissä alkoi keväällä #pojatkinlukee-kampanja, jossa siis pyritään kannustamaan poikiakin lukemisen pariin ja sehän sopisi näin kouluvuoden alkuun. Eli voisimme lukea kirjoja, joiden uskoisi kiinnostavan poikapuolisia olentoja esikouluikäisestä sinne parikymppiseksi asti. Jos jollakin on lähipiirissä kuvailuun sopivia henkilöitä, niin Helmet-haasteen kohtaan 46 tarvittaisiin myös alle 18-vuotiaan suosittelema kirja.


message 2: by Tytti, The Head Honcho (new)

Tytti | 2539 comments Kiinnostaako tämä teema ihmisiä? Itselläni odottaisi mm. Flemingin Casino Royale ja le Carrén Pappi, lukkari, talonpoika, vakooja lukemista, ja luulisin niiden olevan suhteellisen suosittuja tässäkin porukassa. Saattaisin heittää myös Operaatio Hokki – Päämajan vaiettu kaukopartionkin ehdokkaaksi tai esimerkiksi nuoremmille suunnatun Koulupoikia.


message 3: by Noora (new)

Noora | 882 comments Itselläni on kaksi poikaa jotka haluaisin innostaa lukemisen maailmaan. Sekä aviomies joka lukee mielellään, jos löytyy sopiva kirja. Usein ehdottamani kirjat jotka olin ajatellut sopivan myös pojille ja miehille jäävät kesken. :P En siis ole hyvä ehdottamaan kirjoja. Mulla on hyllyssä kirjasarjat jotka mieheni on lukenut mutta minä en. Esimerkiksi Christopher Paolini: Eragon tai Conn Igguldenin Valloittaja sarja. Tuo Eragon on roikkunut pitkään lululistani kärjessä. Se on vain aika hervottoman paksu kirja lukupiiri kirjaksi ja siitä syystä en ole sitä varmasti itsekään saanut aloitettua. Omilta lapsilta en toistaiseksi saa hyviä lukuvinkkejä. Mutta siis ehdottomasti kiinnostava aihe.


message 4: by Tytti, The Head Honcho (new)

Tytti | 2539 comments Tietenkin jos ihminen tykkää lukea, niin hän lukee sitten sitä, mikä kiinnostaa, eikä siinä enää niin sukupuoli vaikuta.

Minua kiinnostaisi Igguldenin Ruusujen sota -sarja, Myrskylintu olisi eka kirja siitä. Esimerkiksi jos he tykkäävät Game of Thronesista, niin tuohan olisi se historiallinen innoitus Martinin tarinalle.


message 5: by Noora (new)

Noora | 882 comments Martinin tulen ja jään laulu kirjasarja löytyy myös hyllystä.:D Itse olen lukenut kaksi ensimmäistä kirjaa ja mies on lukenut kaikki. Ruusujen sota sarja olisi kyllä mielenkiintoinen vaihtoehto myös.


message 6: by Sari (new)

Sari Koskinen (leofurioso) | 57 comments Itsellä on kummipojat siinä iässä, että toisen vienyt urheilu mukanaan, mutta toinen on kuin tätinsä ja mumminsa, jotka lukevat paljon. Ehkä kiitoksena siitä, että luin kaksosten ollessa pieniä niin heille ääneen mm. Harry Potterit ja ohjasin muutenkin kummitätinä hieman antaessa lahjana kirjoja niitä niiden pariin. Tällä hetkellä toinen heistä, se nuorempi, on kiinnostunut lukemaan Percy Jacksoneita ja Soturikissoja, mutta myös Narnian, Potterit lukenut itsekin nyt, kun tuskin vauvavuosista sitä muistaa, Hobitin ja mm. Bertit, Lasset ja Kiekkotähti-sarjaa. Yleensä meillä ainakin kummipoikien kanssa käyty paljon kirjastossa pienestä pitäen ja saaneet valita kirjoja mitä luettiin mm. lapsenvahti-keikkani aikana. Sitä kautta innostuivat ainakin toinen, kun taas toinen viettää lähinnä jääkiekon ja jalkapallon takia jo paljon aikaa treeneissä. Näiden lisäksi vanhempana odotan mm. milloin S.E.Hintonin kirjat alkaa vetään puoleensa, sillä ne kirjat sellaisia mistä ainakin oman ikäpolven jätkät myös tykkäsi.


message 7: by Noora (new)

Noora | 882 comments Niin ja mun on tunnustettava, että Viisikot on lukematta. Nekin vois sopia tähän.


message 8: by Tytti, The Head Honcho (new)

Tytti | 2539 comments Mitenkähän muuten on, lukevatko pojat esimerkiksi Arto Paasilinnan kirjoja? Voisi kuvitella, että nimet kuten "Suloinen myrkynkeittäjä", "Hurmaava joukkoitsemurha", "Hirtettyjen kettujen metsä" tai vaikkapa "Operaatio Finlandia" voisivat kiinnostaa yläasteikäisiäkin. Eivät ole kovin paksujakaan.


message 9: by Noora (new)

Noora | 882 comments Ei harmainta hajua. Olis kiva jos tätä kommentoisivat miehetkin.


message 10: by Tytti, The Head Honcho (new)

Tytti | 2539 comments Niin, minä välillä heittelen tällaisia kysymyksiä, joita tulee mieleen. Tämä tosin tuli tuosta Helmetin ruokakohdasta, kun ajattelin, että varmaan tuossa Myrkynkeittäjässäkin jotain ruokaa käsitellään... :-P

Vähän vanhojahan ne ovat, mutta tuskin ne nyt hirveästi ovat vanhentuneet. Lienenköhän koskaan itse lukenut yhtään hänen kirjaansa, lainannut olen jo nuorena, mutta en tullut kai lukeneeksi, ainakaan kunnolla ja kokonaan.


message 11: by Mikko (last edited Aug 08, 2016 01:23PM) (new)

Mikko (malkuth) En kommentoi nyt sen kummemmin mikä kirja kannattaisi valita, vaikka lopussa onkin pari ehdotusta. Mutta kun miehen ajatuksia kerran kaivattiin (?), niin heitän muutaman pohdinnan mukaan tästä poikien lukemistosta.

Tämä "pojatkin lukee" on siinä mielessä vähän ongelmallinen, että on aika vaikeaa etsiä niin laajalla skaalalla kuin "pojille" jotain yhteistä kiinnostavaa lukemista. Yhtä poikaa kiinnostaa videopelit, toista lätkä.

Mitään monet erilaiset poikalukijat "yhteen kokoavaa" kirjaa on vaikeaa löytää, ellei kyse ole sitten ihan vain yleisestä "nuortenkirjasta", jonka kohderyhmänä ovat "kaikki". Mielestäni poikien lukemattomuutta on myös vähän liikaa kärjistetty joksikin ongelmaksi. Tosin lasken itse myös Wikipedian selaamisen lukemiseksi.

Joka tapauksessa, olen miettinyt, että hyvä lähtökohta on, että kannattaa huomioida, mistä yksilö muuten on kiinnostunut. Jos poika on innostunut vaikkapa urheilusta tai musiikista, joku harrastusaiheinen kirja (vaikka jonkun urheilusankarin elämäkerta) voi olla hyvä tapa vähän varttuneemmalle pojalle lukea.

Normaalisti kirjat väliin jättävä sukulaispoika jaksoi hyvin lukea oman jalkapallosuosikkinsa elämäkerran, koska aihe kiinnosti. Lapset jaksavat lukea aikuisista yllättävän "raskailta" tuntuvia teoksia, jos aihe natsaa.

Itse luin pikkupoikana (mietin itseäni, kun olen ollut n. 9 - 10 v) näitä tässä mainittuja Lasseja tai Bertejä sun muita, vähän nuorempana Astrid Lindgreniä (Katto-Kassinen, esim.). Samoin luin Viisikkoja ja Kolmea etsivää ja kaikenlaisia nuorten aikuisten fantasia- ja scifi-kirjoja, mutta myös aikuisten kirjoja, jos ne vain vaikuttivat tarpeeksi jännittäviltä.

Harrastin videopelejä, joten luin aiheeseen liittyviä kirjoja. Myös sarjakuvissa on paljon laatukirjallisuutta, joten en hyljeksisi niitäkään. Ihan vaikka joku Asterix ei ole huonoa kirjallisuutta. Arto Paasilinnaa luin myös, mutta lähinnä koska se oli helppolukuista ja nimenomaan leimattu "miesten lukemistoksi", kiitos isänpäivämyyntien. Mieluummin luin Veikko Huovista.

Lapsena minua kiinnostivat ritarit ja mytologiat, joten luin kirjoja, jotka käsittelivät aiheita. Ja historiajuttuja. Ritarien takia kai fantasiakin kiinnosti. Muistan selanneeni jo aika pienenä todella paljon jotain ritarikirjaa, jossa oli asiaa mutta myös runsas kuvitus. Tuntemattoman sotilaan luin varhaisteini-iässä, samoin muusikkoelämäkertoja. Mytologioiden kautta kiinnostuin toisaalta teini-iässä runoudesta, koska mytologinen kirjallisuus oli nimenomaan runoutta.

Pointtini joka tapauksessa se, että lukemistani ohjasi aina se, josta olin muutenkin kiinnostunut.

Paha on kuitenkin puhua sellaisen pojan puolesta, jota ei noin yleensä kiinnosta lukea, siis lainkaan. Henkilökohtaisesti koen, etten edes alkaisi tarjota sellaiselle pojalle kirjoja, joka haluaa puuhailla jotain muuta. Kokeilee muutamia ja lukee jos lukee. Jos ei niin ei.

Lukijatkin ovat erilaisia. Eräs (miespuolinen) ystäväni sanoi, että lukee niin analyyttisesti, että esimerkiksi kaikki fiktiivinen proosateksti on kauheaa puurtamista, koska siinä pitää usein lukea enemmän "tunteella". Voi asian kai niinkin nähdä.

Jos nyt loppuun pitää ehdottaa jotain, yksi hyvä ehdokas voisi olla joku Terry Pratchettin kirja, vaikka Vartijat hoi! Tai sitten Asterix gallialainen.


message 12: by Tytti, The Head Honcho (new)

Tytti | 2539 comments Joo, ajattelin vain, että kun keväällä oli naisaiheinen teema, niin otetaan syksylle tasapainottamaan pojat. :-)

Samaa minäkin olen kyllä ajatellut, että oma kiinnostus vaikuttaa paljon, mutta jos nyt kyseessä olisi sellainen, jolla ei mitään erityistä kiinnostusta/harrastusta ole, niin mikä voisi herättää kiinnostuksen lukemiseen ylipäätään. Sehän lienee kuitenkin totta, että pojat lukevat nykyisin vähemmän, ja tästä aiheutuu heille jo ongelmia opiskeluissakin, kaikki eivät enää edes osaa lukea sujuvasti vielä yläkoulussakaan. Toisaalta kirjan lukeminen opettaa keskittymiskykyä, mikä nettiaikakautena on jo huomattavasti vähentynyt, huomaan sen itsestänikin. Ja itsehän luin ala-asteikäisenä sotahistoriaa, mutta en nyt lähtisi suosittelemaan sitä jokaiselle kymmenvuotiaalle tytölle. :-) Muutenkin muistan lukeneeni enemmän tieto- kuin kaunokirjallisuutta teininä. Pratchettin kirjoista itseäni kiinnostaisi ehkä eniten yhdessä Gaimanin kanssa kirjoitettu Hyviä enteitä.

http://yle.fi/uutiset/kirjoja_lukenut...


message 13: by Mikko (new)

Mikko (malkuth) Hyviä enteitä on hyvä vaihtoehto. Ei tullut mieleenkään, mutta johtuu ehkä siitä, että en ajatellut sitä varsinaisena Pratchett-kirjana.

Aivan täysin off-topic: Kirjan lukeminen opettaa tietty vaikka mitä. Nuorempana luin silti ensisijaisesti siksi, että se oli hauskaa, ja niin taidan lukea vieläkin. Muu on bonusta. Olen tietoinen myös tutkimuksista. Niistä tehdyt johtopäätökset ovat mielestäni toisinaan ongelmallisia. Vaikka minusta on aina todella ilahduttavaa, jos joku nuori lukee ja jos joku onnistuu saamaan vaikkapa sukulaisensa tai perhetuttunsa lukemaan oikealla kirjavalinnalla, en koe, että asialle yleisesti voidaan tehdä paljoa mainostamalla ja tarjoamalla kirjoja.

En ole opetusalan tai sosiologian ammattilainen. Menen osin siis arvauspohjalta. Mutta koen, että kulttuurin suunta on se, että massojen silmissä kuva ja ääni voittavat kirjat, koska kuva ja ääni ovat useammista hauskempia. Ei ole sattumaa, että erityisesti nuorten mediasisällöissä on painotetusti niitä. Luulisin siis arvosanojen parantamiseksi olevan enemmän vaikutusta sillä, että opetuksessa siirryttäisiin yhä enemmän audiovisuaalisuuteen silkasta pänttäämisestä ja että lukemisen tarpeellisuutta painotettaisiin eri tavoin eri oppilaiden kohdilla.

(Osittain toivon tällaista muutosta. Lukihäiriöisen pojan lähisukulaisena olen huomioinut, että kuunnellut nauhoitteet tai videot, jos niitä on oppiaineissa tarjolla, opettavat häntä paljon paremmin kuin kirjat. Kontekstit ja monimutkaiset käsitteet tulevat aivan hyvin ymmärretyiksi, kirja on korkeintaan tukena. Koulu(je)n painotus on silti lukemisessa ja ääni/videomateriaalin saatavuus on edelleen niukkaa.)

Eli... Jos kuitenkin haluaa kokeilla innostaa poikaa löytämään kirjoista jotain hauskaa, ehkä yksi vaihtoehto voisi olla tarjota jotain hyvin luettua äänikirjaa?


message 14: by Tytti, The Head Honcho (new)

Tytti | 2539 comments Mikko wrote: "Luulisin siis arvosanojen parantamiseksi olevan enemmän vaikutusta sillä, että opetuksessa siirryttäisiin yhä enemmän audiovisuaalisuuteen silkasta pänttäämisestä ja että lukemisen tarpeellisuutta painotettaisiin eri tavoin eri oppilaiden kohdilla."

En minä kyllä hirveästi muista päntänneeni vielä lukiossakaan. Kokeeseen luin aina alueen kerran läpi edellisenä iltana, sillä tuli tarpeeksi hyviä numeroita, varmaan koska olin kuunnellut opetusta tunnilla. En oikein usko, että sitä voi hirveästi muuttaa, sillä kaikki muu maksaisi paljon enemmän. Kuva ja ääni voivat olla hauskempia, mutta yleensä opiskeleminen ei ole hauskaa, koska oppiminen vaatii työtä. Ja nykyaikana tekstin tuottaminen ja omaksuminen lukemalla saattaa olla jopa vielä tärkeämpää kuin aikaisemmin, sillä sitä on kaikkialla enemmän, varsinkin myöhemmissä opinnoissa. Jos sanavarasto on jo teininä pieni, niin varmasti syrjäytymisvaara kasvaa.

Olen myös usein miettinyt sitä, miksi niin moni amerikkalainen/englantilainen tekee kirjoitusvirheitä yksinkertaisissakin sanoissa. Täysin mutulla arvaisin, että osasyynä on vähäinen lukeminen. Sanoja vain "kuulostellaan", eikä niitä ei tunnisteta kirjoitusasusta, kuten itse teen. Siksi samalta kuulostavat sanat menevät helposti sekaisin.


message 15: by Desertorum (new)

Desertorum | 1157 comments Kaksi pikkuveljeäni lukee suhteellisen vähän (kuluttivat, varsinkin nuorena, aikaa lähinnä tietokonepelien parissa. Mutta ainoat kirjat joita vapaaehtoisesti ovat lukeneet, ovat olleet fantasiaa. Samoin mieheni lukee sen 2-3 kirjaa vuodessa ja ne myös fantasiaa. Eli ainakin lähipiirissä tuntuu olevan kiinnostavin genre. (Myös juuri noita Pratchettejä ovat lukeneet ja itselläni urakkana lukea kaikki Kiekkomaailman opukset järjestyksessä!)


message 16: by Tytti, The Head Honcho (new)

Tytti | 2539 comments Fantasia on kyllä jännä genre, jakaa paljon mielipiteitä. Se tuntuu olevan kovin suosittua, mutta itseäni ei voisi vähempää kiinnostaa. Enkä osaa edes kuvitella, millaisen fantasiakirjan haluaisin lukea. Game of Thronesissakin vähiten kiinnostavia ovat ne lohikäärmeet ym. fantasiaelementit.


message 17: by Sari (new)

Sari Koskinen (leofurioso) | 57 comments Itse luen kyllä fantasiaa, mua nuoruusvuosien ihan puhtaasta fantasiasta on kyl aika kauas tultu, vaikka on edelleen mm. Eddingsin kirjat tai Ajan Pyörä-sarja, mitä tykkään lukea Potterin lisäksi. Olen myös aina lukenut sen mukaan aihealueita, mitkä kiinnostavat ja aina uuden aiheen kiinnostaessa tarttunut siihen taas. Nykyään paranormaaleista asioista lukee kyllä edelleen ja fantasiaa sekin sivuaa, vaikka enemmän ehkä yksi romanttisen genren osa-alue nää muodonmuuttajat tai lohikäärmeet tai muut.

Voin kyllä itse sanoa myös siitä, kun perinnöllinen lukivaikeus vaivaa, niin tiedän sen, ettei välttämättä lue paljoa, koska esim. oma isä ja pikkuveli tälläisiä, kun taas itse luen paljon ja meillä kaikilla sama lukivaikeus. Se tosin eroaa siitä, että oon aina tykännyt lukea ja oppinut aikoinaan kunnolla lukeen, kun taas isä lähinnä lukee urheiluun liittyen ja lehtiä, pikkuveli taas kuurona ei kunnolla ees oppinut lukemaan, mutta silti sarjakuvat vetoaa häneen. Se on niin erilaista aina, mikä todellakin saa kenetkin lukemaan ja ehkä maailmassa on jotenkin ajateltu enemmän lukemisen olevan naisten juttu, eikä miesten ainakaan ns. toiminnallisuuden osalta tai ns. kotona olevien puhdetöiden asemassa. Mut tääkin yksilöllistä ja kuitenkin tärkeää että lukee edes vähän, oli se sit niitä lehtiä, sarjakuvia tai kaunokirjallisuutta proosan muodossa tai jotain muuta.


message 18: by Tiia (new)

Tiia | 257 comments Omassa kantakirjastossani on tällainen #pojatkinlukee -kirjahylly. Mutta kun koehenkilön kanssa kävimme tarjontaa läpi, niin ei ainakaan tähän teiniin uponnut.

On hyvä, että nuorten kirjoja on kirjoitettu eri harrastusten näkökulmasta, mutta se joka ei ole lajeista kiinnostunut ei mukaan tempaudu. Tämä teinini harmittelee, että useat nuorten kirjat ovat yksioikoisesti kirjoitettuja ja huumori on yliyrittämistä. Aikuisten kirjat puolestaan sisältävät niin paljon aikuisten elementtejä ja suhdekiemuroita, että nekään eivät innosta. Fantasia hänellekin kelpaisi, mutta kun lukulihakset ovat kehittymättä, niin tiiliskiveen tarttuminen on hurja koitos joka yleensä jää kesken.

Tuo Mikon mainitsema mytologia on kelvannut. Samoin mieluisia ovat olleet Aisopoksen faabelit ja Roald Dahlin tarinat, koska ovat riittävän ronskeja. Sekin toki auttaa, että kertomukset ovat pieninä annospaloina.

Mangan läpimurto on uskoakseni lisännyt poikien lukemista paljon. Ja onhan suomalaisilla pojilla sekin etumatka moniin muihin nähden, että meillä ulkomaiset tv-ohjelmat, sarjat ja elokuvat ovat tekstitettyjä. Näin jokaisella on käytännössä mahdollisuus harjoittaa lukemista hyvän kuvakannustimen kera.

Kuvan kanssa tarjoiltuna vain se itse kuvaileva kieli jää usein tavoittamatta. Äänikirjat olisivat siten merkittävä lisä lukutaitoon kun laajasti nähdään äidinkielen hallinta (adjektiivit sekä sanavarasto ylipäänsä).


message 19: by Tytti, The Head Honcho (last edited Aug 12, 2016 03:31PM) (new)

Tytti | 2539 comments Mitenkäs muuten esimerkiksi Wodehousen Jeeves-kirjat? Onko joku tarjonnut yläkoululaispojalle niitä? Näissä uusissa kokoelmissa on kai usein n. kolme tarinaa.

Tuo ikä on minusta siinä mielessä tärkeä, että sille ikäryhmälle on vielä ns. nuorten kirjoja tarjolla, jotka ovat ehkä vähän lyhyempiä ja nopeammin luettavia. Sitten kun ihminen aikuistuu, niin nuorten kirjat alkavat ehkä tuntua jo liian lapsellisilta, mutta jos ei ole sitä sujuvaa lukutaitoa ja -tottumusta, niin vähän paksummat ja vaativammat aikuisten kirjat voivat olla jo sitten liikaa.

Oma lukutaitoni kehittyi niin, että aloin lukea kirjan päivässä ekalla kesälomalla, ja siitä oli sitten helppo siirtyä aikuisten dekkareihin parin vuoden päästä. (Niitä voisin suositella oikeastaan kaikille.) Mutta nyt kun olen katsonut niitä nuorten kirjoja näin aikuisena, niin aika ohuiltahan ne vaikuttavat, vaikka lapsena ne tuntuivat ihan kunnon romaaneilta. :-)


message 20: by Lumissa (last edited Aug 14, 2016 01:03PM) (new)

Lumissa | 806 comments Onpas yllättävän haastava aihe, kun ei itse ole ikinä kuulunut haettavaan kohderyhmään :)

Arvelisin kuitenkin, että harrastuksekseen vähemmän lukevia poikia kiinnostavat samat asiat kirjoissa kuin useimpia muitakin, ja varmaan fantasiakirjat helppolukuisina, seikkailullisia elementtejä ja elämää suurempia tarinoita sisältävinä ovat siksi aika monella suosiossa. Historiallisista romaaneista varmasti löytää aika monesti samoja juttuja myös.

Nuorten ja nuorten aikuisten kirjallisuudestahan löytyy aika paljonkin nämä tunnusmerkit täyttäviä teoksia. Omista nuortenkirja-ajoista alkaa olla sen verran aikaa, että en kyllä miettimälläkään saa yhtään esimerkkiä mieleen, mutta luulisin määrän enemmänkin lisääntyneen viime vuosina fantasian suosion kasvettua.

Aika monella suositulla aikuisten fantasiaa ja scifiä kirjottavalla kirjailijallahan on lapsille ja nuorille suunnattuja teoksiakin, mieleen nyt tulevat ainakin jo mainittujen Pratchettin, Gaimanin ja Martinin lisäksi Joe Abercrombie, joka voisi ehkä olla vallan kelvollinenkin, jos yltää samalle tasolle kirjailijan aikuisille suunnattujen tuotosten kanssa.

Koska kysymyksen tarkoitus oli varmaan myös kartoittaa sitä, mitä tästä teemasta itse kukin haluaisi lukea, niin ottaisin kuitenkin ehdotuksena listalle S.E. Hintonin kirjat, joita aikoinaan ei tullut luettua ja joihin tuskin tulee myöskään enää tartuttua ilman tällaista syytä. Siihen lisäksi heittäisin tuon jo mainitun Joe Abercrombien nuortentrilogian aloitusosan Vain puoliksi kuningas (Half a King) ja Salla Simukan Punainen kuin veri, josta on viime aikoina puhuttu paljon ja jonka kai pitäisi olla kiinnostava yli sukupuolirajojen.


message 21: by Tytti, The Head Honcho (new)

Tytti | 2539 comments Täällähän on vielä huomisen äänestys käynnissä (voi lisätä omansa) ja ehdotuksiakin otettiin vastaan, mutta ei taida enää ehtiä kerätä ääniä tarpeeksi.
https://www.goodreads.com/poll/show/1...

Hintonin Me kolme ja jengi taisi olla ainoa kirja, jonka kaikki lukivat minun koulussani (ehkä, ei voi enää muistaa), ja muistaakseni pidin siitä. Onkohan se vielä suosittu kouluissa, vai onko uudemmat kirjat ajaneet sen ohi?


message 22: by Lumissa (new)

Lumissa | 806 comments Tytti wrote: "Täällähän on vielä huomisen äänestys käynnissä (voi lisätä omansa) ja ehdotuksiakin otettiin vastaan, mutta ei taida enää ehtiä kerätä ääniä tarpeeksi."

Kappas, tässähän tosiaan eletään jo näin pitkällä elokuuta! Noh, pitääpä käydä äänestelemässä.


message 23: by Tommi (new)

Tommi (tompzoni) | 1 comments Otin itsekin eilen kantaa #pojatkinlukee-kampanjaan ja listasin omia suosikkejani, jotka ovat innoittaneet lukemaan enemmän:

http://karvakasakirjat.blogspot.fi/20...


message 24: by Desertorum (new)

Desertorum | 1157 comments Tommi wrote: "Otin itsekin eilen kantaa #pojatkinlukee-kampanjaan ja listasin omia suosikkejani, jotka ovat innoittaneet lukemaan enemmän:

http://karvakasakirjat.blogspot.fi/20..."


Tuo Huumeasema Zoo teki kyllä vaikutuksen kun sen teininä luin, varmasti yksi parhaista tavoista kertoa huumeiden vaikutuksesta ihmisten elämään.


back to top