From the Bookshelf of Suomalainen lukupiiri…

Jumalat juhlivat öisin

Donna Tartt,

Eva Siikarla (Translator)

Start date: January 16, 2017

Finish date: February 15, 2017

Discussion: TBR-kirjat

Why we're reading this: TBR-listopian ykkönen, tammikuu 2017
[close] TBR-listopian ykkönen, tammikuu 2017

Find A Copy At

Libraries

Group Discussions About This Book

Showing 2 of 16 topics — 102 comments total

TBR-kirjat

Margaret Atwood: Orjattaresi
By Tytti , The Head Honcho · 4 posts · 21 views

last updated Mar 17, 2019 12:38PM

F. Scott Fitzgerald: Kultahattu
By Tytti , The Head Honcho · 4 posts · 23 views

last updated Feb 04, 2019 03:24AM

What Members Thought

Oct 28, 2019 Heta rated it it was amazing · review of another edition

Shelves: on-my-shelf, 2019, favorites

Mikä tyhjyys minut valtaakaan nyt, kun Richard Papen ei enää ole seuranani päivin ja illoin, kertomassa hirvittävää, ja samalla niin kaunista, tarinaansa minulle. Jumalat juhlivat öisin on kulttiklassikko, lähes kolme vuosikymmentä elänyt hitti, jonka nimen jokainen on kuullut vuoden 1992 jälkeen varmasti useamman kerran. Ja minua niin pelotti alkaa tätä lukemaan, koska hypetetyt kirjat eivät useimmiten iske minuun - A Little Life, The Kite Runner, Burial Rites ja Home Fire, muiden muassa, voiva Mikä tyhjyys minut valtaakaan nyt, kun Richard Papen ei enää ole seuranani päivin ja illoin, kertomassa hirvittävää, ja samalla niin kaunista, tarinaansa minulle. Jumalat juhlivat öisin on kulttiklassikko, lähes kolme vuosikymmentä elänyt hitti, jonka nimen jokainen on kuullut vuoden 1992 jälkeen varmasti useamman kerran. Ja minua niin pelotti alkaa tätä lukemaan, koska hypetetyt kirjat eivät useimmiten iske minuun - A Little Life, The Kite Runner, Burial Rites ja Home Fire, muiden muassa, voivat tämän todistaa.

Mutta Jumalat juhlivat öisin on oma luokkansa. 745 sivua harvoin tuntuu liian vähältä, mutta lukisin saman tien toisen mokoman, jos Donna Tartt sellaisen minulle kirjoittaisi. En pysty sanoin kuvailemaan sitä, miten klaustrofobisen, ahdistavan, synkän, ja samalla jumalaisen kauniin, maailman Tartt Hampdeniin luo. Jokainen tämän kirjan hahmoista on vähintäänkin moraalisesti epäilyttävä, parhaimmillaan epäinhimillisen iljettävä - ja silti kannan heistä jokaista sydämessäni pitkään. Tartt ei todellakaan rakenna ketään näistä kuudesta yhden piirteen varaan, mutta silti heidän äänensä ja motivaationsa tuntuvat koko tiiliskiven läpi uskottavilta ja hahmolle sopivilta. Ja onkohan vuosikymmeniin kirjoitettu yhtä kiehtovaa, yhtä monisyistä ja valloittavaa "pahista" kuin Henry Winter? Bunny-parasta puhumattakaan.

Välillä Jumalat juhlivat öisin rynnistää juonellisesti eteenpäin kuin höyrylaiva, välillä se puolestaan käyttää 20 sivua kuvailemaan yhden tunnin aikana tapahtuvaa tapahtumaketjua. Tartt kuitenkin pitää lukijan otteessaan jatkuvasti, ja häneen lukija voikin täysin luottaa: laahaavampien sivujen jälkeen on aina odotettavissa jotain, joka syöksee traagisia tapahtumia eteenpäin kuin lumipalloa, joka vyöryy alamäkeen. Mietin aloittaessani lukemaan sitä, miten se, että Bunnyn murha selviää ensimmäisessä kirjan lauseessa, vaikuttaisi juoneen. Eikö olisi tylsää lukea, kun tietää, ketkä tekivät ja suurinpiirtein miksi heti alusta alkaen? Vaan ei ole, ei lainkaan. Jännite minkä Tartt onnistuu luomaan kaiken tämän ympärille on käsin kosketeltava ja huumaava. Aina kun avasin kirjan, huomasin lukeneeni 50 sivua kuin transsissa. Sitä minä eniten lukemaltani kirjallisuudelta toivon, ja sitä Tartt tarjoili minulle 745 unohtumatonta sivua. ...more

1 like · Like · see review

May 17, 2020 Tiina rated it liked it · review of another edition

Shelves: fiction

I'm not sure if I would have rated the book in different way if there wouldn't have been any expectations, but there was some reputation, so here I am. I did get sucked into this world, and I did want to know what happened and how things happened as they did. How this was described was quite well balanced between details and still not getting boring. How things turned, and how people handled it, was perhaps the key.

But yet, at least after finishing it, I feel wondering what's the fuss. Perhaps I ...more

Like · see review