We have no future because our present is too volatile. We have only risk management. The spinning of the given moment's scenarios. Pattern recognition...
Cayce Pollard is a new kind of prophet — a world-renowned “coolhunter” who predicts the hottest trends. While in London to evaluate the redesign of a famous corporate logo, she's offered a different assignment: find the creator of the obscure, enigmatic video clips being uploaded to the Internet — footage that is generating massive underground buzz worldwide.
Still haunted by the memory of her missing father — a Cold War security guru who disappared in downtown Manhattan on the morning of September 11, 200l — Cayce is soon traveling through parallel universes of marketing, globalization, and terror, heading always for the still point where the three converge. From London to Tokyo to Moscow, she follows the implications of a secret as disturbing — and compelling — as the twenty-first century promises to be...
William Ford Gibson is an American-Canadian writer who has been called the father of the cyberpunk subgenre of science fiction, having coined the term cyberspace in 1982 and popularized it in his first novel, Neuromancer (1984), which has sold more than 6.5 million copies worldwide.
While his early writing took the form of short stories, Gibson has since written nine critically acclaimed novels (one in collaboration), contributed articles to several major publications, and has collaborated extensively with performance artists, filmmakers and musicians. His thought has been cited as an influence on science fiction authors, academia, cyberculture, and technology.
Tämän arvion kirjoittaminen vei tovin, koska on vaikeaa jäsennellä sanoiksi omia ajatuksia tästä kirjasta. Tavallaan pidin hirveästi. Näkemys individualismista, merkityksen etsimisestä ja markkinoinnin luomasta monokulttuurista oli kiinnostava. Pidin Cayce Pollardista hahmona. Kirjassa on myös aika paksu metataso, jossa kirjoitustyyli ja kerronta heijastelevat sen pohjimmaista sanomaa. Juuri tämä on se osa, josta en ole varma pidänkö vaiko en.
Ennen kuin tarina kunnolla pääsee alulle, Gibson kirjoittaa erityisen kiemuraisia ja erityisesti suomennettuna melko tönkön kuuloisia lauseita toisensa perään, mutta kun tarina alkaa vetää, ylimääräinen kikkailu unohtuu. Erityisesti kirjan lopusta voi varmasti olla montaa mieltä. Asiaa pohdittuani tulin siihen tulokseen, että kyseessä on tahallinen kerronnallinen jippo, joka heijastaa sitä merkityksenetsintää, jota Cayce Pollard nettikaveriensa kanssa harrastaa. Siinä voi sitten lukijana peilata sitä, mitä itse odotti tapahtuvan ja mitä todella tapahtui.
Sinänsä ihan nerokkaitakin jippoja, mutta tarvitseeko niistä silti pitää? Ei välttämättä. Kokonaisuutena kirja on ihan ok ja joitain osia jään varmasti miettimään vielä jälkeenpäin. On mahdollista, että joskus parin viikon päästä käyn napsauttamassa tälle neljä tähteä, koska etäisyys itse lukemiseen on jotenkin terävöittänyt sen sanomaa. Ehkä luen joskus jonkun toisen Gibsonin kirjan. Ehkä tämä kirja jää vaivaamaan päätä ja luen sen joskus uudestaan. Vaikea sanoa, kaikki tuntuu mahdolliselta.
Osuipa nyt juuri oikeaan hetkeen. Ajatusleikki tavaramerkeille, trendeille ja logoille yliherkästä henkilöstä, joka hyödyntää taipumustaan yritysten brändikonsulttina oli kutkuttavasti kuvattu. Muodikkaan minimalistisen pukeutumistyylin ystävät saavat varmaan väristyksiä siitä, kuinka tarkkaan päähenkilön asuja eritellään. Hauskalla tavalla aikansa tuote.
Brändääminen, trendit ja mainosala eivät ole kaikkein mielenkiintoisempia aiheita kirjalle, joten lähtökohta oli jo valmiiksi haukotuttava. Tarinaa kerrottiin verkkaisesti, ympäristöä ja ajan ilmiöitä huomioiden ja juonta kuljetettiin siinä sivussa. Juonesta sen verran, että netissä julkaistiin aika ajoin filminpätkä ja harrastajat spekuloivat foorumeilla mistä tuo filmi on peräisin. Filmin alkuperästä olivat kiinnostuneet muutkin ja tarina kertoo sen selvittämisestä. Eri tahojen motiivien spekulointi ja selviäminen olivatkin kutkuttavinta kirjassa, mutta liian paljon oli tyhjäkäyntiä ja juoneen kuulumatonta höttöä - hyvin kirjoitettua kuitenkin eli jos joku tällaisesta tykkää niin hyvä kirjahan tämä on silleen, mutta ei itseäni innostanut.
Mitä tämä teki scifi-hyllyssä? Tässä ei ole minkäänlaista scifiä, sen sijaan tämä edustaa tietynlaista hyperrealismin genreä, intensiivinen ajankuva kulutuskulttuurin, edistysuskon ja uuden internetin täyttämästä 2000-luvun alusta. Kirja kulutuskulttuurista, markkinoinnista ja ennen kaikkea siitä, että