Olaf Tuulihaukka, suomalaisen tietäjänaisen Terhenin ja ruotsalaisen varjagin Eirik Väkevän kristitty poika, voittaa elämässään kaiken mitä mies voi toivoa. Sinetran kreivinä hänellä on valtaa ja vaurautta ja Kalabrian kaunein nainen vaimonaan. Mutta mielen levottomuus ei hellitä. Jotakin puuttuu, jossain syvällä on tyhjä aukko, jota maailman menestys ei voi täyttää.
Muinaissuomalaisen mahtitalon tytär Aure Nukuttaja saa kerta toisensa jälkeen sopeutua vieraisiin oloihin. Lyy-veljen kohotessa korkeaan asemaan Konstantinopolin keisarin varjagikaartissa punakiharainen sisar parantaa ikivanhoilla lauluillaan Kultaisen Kaupungin mahtavia. Kun Bysanttia uhkaa idästä vaarallisin vihollinen vuosisatoihin, sisaruspari tempautuu mukaan epätoivoiseen puolustustaisteluun.
Auren ja Olafin kohtalot on sitonut pysyvästi yhteen vuosien takainen tapahtumasarja kaukana Suomenmaalla. Kristikunnan ratkaisunhetkillä Auren rohkeus ja neuvokkuus kohtaavat Olaf Tuulihaukan voiman ja taistelutaidon, ja suurten tapahtumien myllerryksessä väistyy verikoston pyhä velvoite – mutta vain hetkeksi.
Kaari Utrio on neljän vuosikymmenen ajan ollut yksi Suomen suosituimpia kirjailijoita. Hänen historiallisia romaanejaan ja tietokirjojaan lukee koko kansa jo kolmessa polvessa. Utrio korostaa teoksissaan naisen merkitystä ja voimaa, ja samalla vastuuta, yhteiskunnan koossapitävänä tekijänä. Hänen kirjoissaan nousee hämärästä esiin arjen historia ja lapsen historia. Kaari Utrion vaikutus suomalaisen naisen ajatteluun on kenties merkittävämpi kuin kenenkään muun yksityisen ihmisen. Utrion romaaneissa kansamme menneisyys kuvastuu tarkkaan tutkittuna tietona, johon kietoutuvat tarinat, seikkailut, romantiikka ja huumori. Utrion tuotanto on lajissaan ainutlaatuista Suomessa. Viime aikoina kirjallisuuskritiikki on maininnut Utrion Mika Waltarin seuraajana.
Miskipärast on nii, et soomlaste kirjutatud ajalooliste roomanide tegevused ei toimu Soomes. seekord on siiski ühendus soomega olemas, sest peategelased on soomlasteks tehtud, aga rahvuslik muust maailmast kirjutamine tundub olevat Soomele omane.
Teos ise on kaasahaarav ja kätkeb huvitavat ajalooperioodi. Samas on teos mingitel kohtadel lünklik, kas siis sellepärast et peategelaste rolli ajaloolistes sündmustes hägustada või mõnel muul põhjusel.
Suomenkielisessä historiallisessa fiktiossa tuskin on toista Utrion kaltaista tarinankertojaa. Kenenkään ei kannattaisi Utriota tässä tyylissä koettaa edes matkia (vaan luoda omansa), niin mestarillinen hän on. Tuulihaukassa(kin) särmikkäät henkilöhahmot yhdistyvät historian detaljeihin ja säröttömään juonenkuljetukseen. Minulle hengästyttäviä tarinakäänteitä alkoi tosin olla jo liikaakin, mutta niin tai näin, teos sopi mainiosti kuunneltavaksi.
Tämäkin teiniaikojen suosikkiteos piti viimein lukea uudestaan. Nämä hahmottuu aikuisena enemmän, kun keskittyy seurailemaan myös historiallista kontekstia hahmojen kohtalon jännittämisen lisäksi. Hauskasti yksittäisiä kohtauksia oli jäänyt mieleen tarkasti, vaikka juonta ei todellakaan muistanut. Teos on koukuttava ja kiinnostava katsaus historiaan!