The Alpine Path: The Story of My Career

by L.M. Montgomery

The Alpine Path is an autobiography of Lucy Maud Montgomery. Originally published as a series of autobiographical essays in the Toronto magazine Everywoman's World from June to November in 1917, it was later separately published in 1975.

Genres: Nonfiction, Memoir, Biography, Canada, Biography Memoir, Autobiography, Classics

96 pages, Paperback

First published January 1, 1917

About the author

Lucy Maud Montgomery was a Canadian author whose novels, stories, essays and poems made her one of the most widely read writers in Canadian literary history. Publishing under the name L. M. Montgomery, she achieved international recognition with the novel Anne of Green Gables, released in 1908, which quickly became a bestseller and introduced readers to the imaginative orphan Anne Shirley. The success of the book transformed Montgomery from a schoolteacher and magazine contributor into a celebrated literary figure whose work reached audiences far beyond Canada. Raised on Prince Edward Island, she drew deeply on its landscapes, rural communities, and storytelling traditions, turning the island into the setting for many of her novels. The popularity of Anne of Green Gables led to numerous sequels, including Anne of Avonlea and Anne of the Island, establishing a beloved series that followed Anne from childhood to adulthood. Montgomery continued to write steadily throughout her life, producing twenty novels and more than a thousand short stories poems and essays. Her fiction often centered on young women, personal growth, and the emotional ties between people and place, combining gentle humor with reflections on memory, imagination, and belonging. Although she enjoyed enormous popularity, Montgomery also faced personal difficulties, including long periods of depression and the strain of caring for her husband, a Presbyterian minister who struggled with mental illness. Writing became both a profession and a refuge, allowing her to transform memories of childhood and observation of everyday life into vivid storytelling. In addition to the Anne series, she created other notable works, including the Emily novels and several stand alone stories that explored identity, creativity, and attachment to home. Her books were translated widely and attracted devoted readers around the world, helping shape the international image of Prince Edward Island as a place of pastoral beauty and warm community life. Scholars later studied her extensive journals letters and manuscripts, which revealed the complex inner life behind the cheerful tone of many of her books. By the time of her death in 1942, Montgomery had become one of the most successful and influential authors in Canadian literature. Her stories about imagination, resilience, and the search for belonging continue to inspire readers of all ages, and Anne Shirley remains one of the most recognizable characters in children's fiction. Through generations of readers, Montgomery's work has encouraged appreciation for storytelling, nature, and the emotional richness of ordinary life. Her legacy also includes a vast body of diaries and correspondence that document the challenges faced by a professional woman writer in the early twentieth century. Institutions such as the L.M. Montgomery Institute have continued to examine her influence on literature culture and tourism, particularly on Prince Edward Island, where sites associated with her fiction attract visitors from many countries. Adaptations of Anne of Green Gables for film, television, and theatre have introduced new audiences to her stories, ensuring that her characters remain part of global popular culture. Though critical opinion once dismissed her as merely a writer for children, later scholarship recognized the depth of her themes and the enduring craft of her storytelling. Today she is remembered as a central figure in Canadian literature whose imaginative vision gave voice to the beauty of rural life while celebrating the hopes of young dreamers who search for belonging.

Reviews

[meri]

tää suomalainen versio jossa on sisko ylimartimon teos mukana montgomeryn alpine pathin lisäksi on upea tutkimusmatka yhteen merkittävimmistä kirjailijoista. alppipolku itsessään on hurmaava ja ylimartimon tutkielma montgomeryn tyttöjen elämien eri aspekteista tekee tästä aarreaitan montgomeryn ystäville. kirjailijan elämän traagisemmat osiot kiinnostaa mua aikuisena enemmän ja enemmän, ja erityisesti niiden kontrasti kirjojen tematiikkaan. montgomery on eskapismia parhaimmillaan, niin lukijalleen kuin kirjoittajalleen.

[Celestine]

L. M. Montgomeryn omaelämäkerta Alppipolku ja Sisko Ylimartimon Anna ja muut ystävämme on loistava kirjapari: ensin Montgomery saa kertoa elämästään omin sanoin, minkä jälkeen Ylimartimo jatkaa syventymällä Montgomeryyn itseensä ja hänen luomiinsa tyttöihin. Toistolta ei toki vältytä, mutta varsinkin Ylimartimon kirja oli todella mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu. Ainoa "huono" puoli on se, että nyt tekisi mieli kahlata koko Montgomeryn tuotanto läpi uudelleen...

[Tiina Leinonen]

Kattava tietoteos kanadalaisen kirjailijan Lucy Maud Montgomeryn elämästä ja teoksista. Kirjan alussa on Montgomeryn itsensä kirjoittama lyhyt katsaus omasta urastaan ja kiipeämisestä "alppipolulla". Hän on monessa suhteessa samanlainen kuin sankarittarensa, jotka kasvavat suvun ankarien matriarkkojen hoivissa, joutuvat tekemään uhrauksia elämässään mutta jotka eivät koskaan unohda päämääräänsä, oli se sitten kirjailijaksi tai näyttelijättäreksi ryhtyminen. Kuten Vihervaaran Anna, myös Lucy Maud elätti itseään opettajana pikkukouluissa odotellessaan läpimurtoa kirjallisella uralla. Cavendishin pikkukylä jossa Lucy Maud asui isoäitinsä kanssa on selkeä Avonlean esikuva. Tuskin kukaan muu on tehnyt Prinssi Edwardin saaren Kanadassa yhtä tutuksi lukijoille ympäri maailmaa. Itsekin rakastin lapsena Anna-kirjoja ja halusin punaiset hiukset vaikka Anna vihaakin omiaan kirjassa ja toivoo että ne muuttuvat kastanjanruskeiksi. Marillan hahmo peilautui omaan isoäitiini ja kun kirjoista tehtiin tv-sarja, Marillan näyttelijä jopa muistutti ulkonäöltään isoäitiäni! Ainoa pettymys kirjoissa itselleni oli Annan avioituminen Gilbertin kanssa, kuinka tylsää onkaan mennä naimisiin koulutoverinsa kanssa, jonka on tuntenut lapsesta asti. Annan avioelämä ei minua kiinnostanut, sen sijaan Annan lapsista kirjoitettu kirja Sateenkaarinotko on lähellä sydäntäni. Lapsena sitä tietysti on kiinnostunut kertomuksista jotka kertovat muista lapsista. Sisko Ylimartimo on jäsentänyt kirjassa Montgomeryn kirjat ja henkilöt ja niiden vastineet todellisessa elämässä, samoin rakennukset jotka ovat olleet esikuvana fiktiivisille kodeille. Kirja aiheuttaa halun tehdä tutkimusretki Prinssi Edwardin saarelle! Montgomeryn tie kirjailijaksi oli pitkä ja kivinen ja kiihkeänä luonteena hän ahdistui erilaisista asioista kuin muut ja tunsi esimerkiksi kaiken kauneuden ympäröivässä luonnossa todella voimakkaasti. Avioliitto pastori Ewan Macdonaldin kanssa oli ennemminkin velvollisuus kuin rakkausliitto. Viimeisinä vuosinaan kirjailija oli väsynyt ja onneton. Hänet on haudattu Prinssi Edwardin saarelle rakkaaseen Cavendishiin.

[Viivi Lukkari]

Mielenkiintoinen ja kauniisti kirjoitettu kirja❤️

[Kelsier/Roona]

Alppipolku sisältää oikeastaan kaksi teosta: L. M. Montgomeryn kirjoittaman omaelämänkerran, joka on alun perin julkaistu jossakin aikakauslehdessä ja useita Montgomeryn kirjoja suomentaneen Sisko Ylimartimon pitkän esseen Anna ja muut ystävämme.

Montgomeryn kirjoitus sisältää yllättävän paljon luontokuvauksia, ei ole epäilystäkään, miksi ne ovat eksyneet myös hänen kirjoihinsa; hän selvästi rakasti kuljeskella luonnossa ja saada voimaa siitä. Kenties sensaationnälkäinen toimittaja oli pyytänyt Maudia kirjoittamaan enemmän rakkaussuhteistaan, mutta tämä toive ei toteutunut, naimisiin menonkin hän kuittaa vain parilla lauseella.

Anna ja muut ystävämme antaa mielenkiintoista taustatietoa esimerkiksi millaisista ihmisistä ja mistä tapahtumista Montgomery on saanut inspiraatiota tyttöjensä tapahtumarikkaisiin elämiin.

[Tiina Mahlamäki]

Alppipolku sisältää L. M. Montgomeryn omaelämäkerran sekä hänen suomentajansa, Sisko Ylimarton kirjoittaman elämäkerran, jossa Montgomeryn ja hänen henkilöhahmojensa elämiä kuljetetaan rinnan. Luonnollisesti teksteissä on paljon päällekkäisyyttä, vaikka Ylimarton teksti jatkuu Montgomeryn elämän loppuun asti ja kuvaa lyhyesti tämän elämän tuskallisia viimeisiä vaiheita. Anna ja Emilia ovat rakkaita hahmoja jo lapsuudesta. Tätä lukiessani heräsi kiinnostus lukea myös myöhemmin suomennettuja teoksia. Kiintoisana yksityiskohtana opin Montgomeryn parapsykologisista ja psyykkisistä kiinnostuksenkohteista ja hänelle tärkeästä Bulwer-Lyttonin Zanon-teoksesta.

[Han_na]

Tämä oli minulle ajanvietekirja toista kirjaa odotellessani, mutta kun kerran aloitin, oli pakko lukea loppuunkin. Montgomeryn tyyli on muistelmissakin mukavaa luettavaa ja Sisko Ylimartimon analyysit rakastetuista tyttökirjoista oikein osuvia. Erityisen mielenkiintoista oli lukea Montgomeryn viimeisistä vaiheista.

[Iina Rahkola]

Alku, Montgomeryn itsensä kirjoittama osa oli viihdyttävä ja kiinnostava vaikkakin valitettavan lyhyt. Jälkimmäinen osa taasen toisti Montgomeryn omaa kirjoitusta välistä sanatarkasti, ja vaikka analyysi oli hyvää oli sanatarkka toisto puuduttavaa