Atorox-palkittu Anne Leinonen on kirjoittanut urbaanin fantasiaromaanin kahdesta symbioosissa elävästä kaupungista.
17-vuotias Aura näkee välähdyksiä toisesta maailmasta: kun hän katsoo näyteikkunaa Bulevardilla syyssäässä, ikkunasta heijastuu lumimyrsky ja hänen takanaan kulkee ihmisiä, joita ei ole olemassa. Hän asuu Helbyssä, joka vain muistuttaa 2010-luvun Helsinkiä.
Kokemukset ovat tehneet Aurasta uteliaan, mutta totuuden jäljille hän pääsee vasta aloitettuaan työt Menetettyjen unelmien talossa. Siellä Aura tutustuu kirjoihin täynnä taikaa ja noitiin, joiden tehtävä on säilyttää kirjojen mahti ja tasapaino kahden kaupungin välillä – sekä kiehtovaan Pyryyn, jolla on salaisuus.
Pian Aura huomaa ratkaisevansa montaa eri arvoitusta. Miten valita puolensa, kun ei tiedä käyvänsä taistelua?
Anne Leinosen intertekstuaalisessa kudelmassa kaikki on mahdollista.
Kirjanoita on urbaania nuorten fantasiaa, jossa on hieman dystopian aineksia. Helby on kuin tulevaisuuden Helsinki, kehäkolmosen ulkopuolella on vaarallinen joutomaa, jonne ei ole menemistä, kirjat ovat tuhoutuneet sähkön vaikutuksesta ja tarinoita luetaan enään elektronisesti läpsyköiltä, jollainen jokaiselta löytyy. Aura kuvittelee olevansa aivan tavallinen nuori, joka pohtii elämänsä suuntaa, kunnes pääsee töihin Raisalle. Alkaa seikkailu, joka jäi niin hengästyttävän jännittävään kohtaan, että seuraavaan osaa on pakko tarttua piakkoin. Helposti luettavaa fantasiaa, jossa juoni toimii. Kaiken lisäksi kirja on mannaa kirkadiggareille, kirjoilla on iso rooli tarinassa ja kirja vilisee viittauksia toisiin romaaneihin. Iso plussa lopusta löytyvälle kirjalistalle!
Jokaisen kirjasieluisen unelmakirja. Taikuutta, kirjoja, muutama ihmissuhdesotku, Helsinki ja helppoa tekstiä. Miksi kukaan ei ole hehkuttanut tätä minulle? Ehti olla pitkään pinossa ennen kuin tartuin.
Millaista olisi elää maailmassa, jossa sähkölaitteet olisivat tuhonneet kaikki kirjat ja paperi olisi tullut tiensä päähän? Anne Leinonen on luonut kirjaansa Helsingin rinnakkaistodellisuuden, Helbyn, jossa tarinoita voi lukea enää elektronisilta läpysköiltä ja paperin korvikkeeksi on valmistettu eräänlaista älymuovia - ja jossa kirjat ovat historiaa. Kirjan päähenkilö Aura saa kuitenkin tietää salaisuuden niin itsestään kuin kirjoista: sen lisäksi, että hän on alkanut nähdä välähdyksiä toisesta todellisuudesta, hän saa tietää olevansa yksi kirjasieluisista noidista, joka osaa taikoa kirjojen sanojen avulla. Lisäksi hän pääsee uuden työpaikkansa myötä tutustumaan salaperäiseen kirjavarastoon, jossa on vielä tallessa lukematon määrä varjeltavia kirjoja. Hänen uusi työnantajansa Raisa sekä kahvilassa asuva Pyry opastavat Auraa käyttämään sanoja taikomiseen - apuna esimerkiksi Edgar Allan Poen Korppi tai J.R.R. Tolkienin Hobitti - Sinne ja takaisin.
Auran äiti on kadonnut jäljettömiin hänen ollessa yksivuotias, kuten moni muukin ihminen, kun maailma oli mennyt tuolloin kertaheitolla sekaisin. Tämän jälkeen kehä kolmosen ulkopuolelle ei ollut enää asiaa ja sitä kutsuttiin Joutomaaksi. Siellä sanottaan olevan pelottavia otuksia, kuten terävähampaisia matoja. Auran ja hänen isänsä elämään on ujuttautunut viime aikoina Inga-täti, joka tuntuu pitävän otteessaan isää. Hän yrittää myös kovasti määräillä Auraa, joka kuitenkin pistää hanakasti vastaan.
Aura tutustuu paremmin Pyryyn, joka toimii tytölle mainiona oppaana taikomisessa. Pyry tuntuu kuitenkin salaavan jotain, ja häviää yhtäkkiä jäljettömiin. Aura yrittää löytää Pyryn ja matkustaa tämän takia myös vaaralliselle matkalle Joutomaalle, johon hän ottaa mukaan ystävänsä Silken. Silke ei ole kirjasieluinen, mutta ottaa yllättävän hyvin vastaan tiedon ystävänsä erikoiskyvyistä.
Kirjanoita on erittäin helppolukuinen ja mukava niin juoneltaan kuin aiheeltaan. Pidän siitä, miten tarinoista ja sanoista on valjastettu taikavoimia ja kirjoja suorastaan palvotaan. Tekstissä vilisee jatkuvasti intertekstuaalisia viitteitä monista eri teoksista, niin taikomisen yhteydessä kuin muulloinkin. Kirjasieluisuus on ihana määritelmä ihmisestä, joka tajuaa sanojen arvon - taidankin alkaa nimittää itseäni kirjasieluiseksi. Kirjassa on sopiva ripaus romantiikkaa ja jännitystä sekä yllättävä käänne lopussa, jonka kyllä hieman uumoilinkin tapahtuvaksi. Tarina on huolella loppuun mietitty ja lukijalle avattu, ja se takaa aina miellyttävän lukunautinnon.
Helsinki ja Helby rinnakkaisina ulottuvuuksina on kutkuttava asetelma, ja seuraavassa osassa jännitetäänkin sitten, yhdistävätkö noidat nämä kaksi todellisuutta vai antavatko he yhteyksien katketa kokonaan näiden kahden todellisuuden välillä? Miten käy Helbyn? Minua jää myös askarruttamaan, löytääkö Aura äitinsä. Jään uteliaana odottelemaan sarjan toista osaa Noitakirja, jonka nimi tulee kaikkein arvokkaimmasta kirjasta, jota Helbyn noidat etsivät.
Vaihtoehtoiseen Helsinkiin sijoittuva tarina nuoresta valitusta, joka saa tietää omasta noituudestaan ja joka tulee vedetyksi noitien väliseen valtapeliin. Kertomuksessa fiilistellään oikein urakalla paperikirjojen perään eikä unohdeta haistella paperia ja painomustetta aina kun mahdollista. Intertekstuaalisia viittauksia kirjassa riittää, eikä niistä suinkaan vähäisin ole mystinen kirjasto, josta tulee monin tavoin mieleen Carlos Ruiz Zafónin Unohdettujen kirjojen hautausmaa mutta joka on kuitenkin tyyten erilainen paikka.
En suoranaisesti voi sanoa olevani kirjan kohderyhmää, mutta epäilemättä nuorelle lukijalle juoni voi toimia paremmin.
Leppoisaa, kivaa nuortenfantasiaa lukijoille, jotka rakastavat kirjoja. Romanttisia vivahteita mukana, paikkana vaihtoehtoinen Helsinki, jossa asiat ovat oivaltavalla tavalla sekä tuttuja että vieraita. Anne Leinonen on niitä suomalaisia kirjailijoita, joilta tietää aina saavansa luettavakseen varmalla kädellä kirjoitetun, nautittavan tarinan.
Tässä oli kivasti rakennettu maailma ja toimiva juoni ja yllin kyllin kirjaviittauksia. Puolittain Helsinkiä tuntevana pysyin puoliksi kartalla, mutta kun en pysynyt, herpaantui keskittymiseni kirjasta, kun aloin miettiä mihin katuun, rakennukseen tai alueeseen viitataan.
Oikein viihdyttävä nuortenkirja, ja sopii aikuisemmallekin lukijalle. Vähän dystopiaa, vähän vaihtoehtohistoriaa, vähän Harry Potteria, mutta kokonaisuus on kuitenkin omanlaisensa. Nokkelia ideoita ja juonenkäänteitä, jatkoa jää odottamaan mielenkiinnolla.
Aivan valloittavaa fantasiaa ja nuorelle lukutoukalle varmasti erityisen kiinnostava. Loppui sen verran hyvään cliffhangeriin, että jatko pitää päästä lukemaan heti. Kahden "päällekkäisen" kaupungin ajatus ei ole uusi, mutta tässä uudella tavalla esitelty.
Olen koko kirjan lukemisen ajan yrittänyt pitää mielessä sen, että kirja on tarkoitettu nuorille luettavaksi. Välillä kirjan lukeminen tuntui suorastaan tuskalliselta, sillä tilanteet etenivät mielestäni liian nopeasti ja päähenkilö Aura tuntui hyväksyvän kaiken eteenasetetun ilman minkäänlaista kyseenalaistamista.
Lukukokemuksestani tuli kummasti mieleen taannoin lukemani sarja, joka oli tehty tarkoituksella nopeatempoiseksi ja eteni harppauksin. Sarja oli suunnattu lukijoille, jotka eivät halunneet tai pystyneet lukemaan pitkiä, monisataa sivuisia teoksia mutta halusivat kuitenkin lukea. Kirjanoita eteni tarinallisesti yhtä suoraviivaisesti, mikä häiritsi minua suunnattomasti.
Kirja sai kuitenkin 2/5 tähteä minulta, sillä tarinassa on mielenkiintoinen miljöö ja loppua kohden päähenkilömme alkaa (viimein) kyseenalaistaa joitakin kohtaamiaan asioita. Rinnakkaistodellisuus tuntui kutkuttavalta, vaikka Helsingin kadut eivät ole minulle yhtä tuttuja kuin kirjailijalle.
Liekö johtuu iästäni tai paljosta lukemisesta, mutten pystynyt nauttimaan täysin lukukokemuksesta töksähtelevästä etenemisestä ja liian nopeasta tahdista johtuen.
Mielenkiintonen nuorten kirja joka sijoittuu kaupunkiin nimeltä Helby jossa päähenkilö Aura asuu. Aura kuitenkin näkee jännästi jonnekin 'toiselle puolelle' todellisuuteen joka on muu kuin Helbyn. Aura pääsee töihin erikoiseen kahvilaan joka onkin salainen kirjavarasto. Helbyssä ei näet ole lainkaan kirjoja, ja ne kirjat joita on, ovat täynnä magiikkaa. Auralle käy ilmi että hän on niinkutsuttu kirjasieluinen, joka tarkoittaa että hän kykenee loitsimaan kirjojen avulla. Ja se paikka jonne hän näkee on Helsinki, rinnakkaismaailma Helbylle. Auran koko maailma järkkyy ja hän joutuu lähtemään jännittävälle matkalle toiseen ulottuvuuteen, Helsinkiin. Miten Auralle käy ja saako hän pelastettua ystäväänsä Pyryä? Se selviää kirjan toisessa osassa Noitakirja.
Oivallinen nuortenkirja. Tämä menee ehdottomasti meilläkin nuoremman lukutoukan luettavaksi, sen verran vetävästi tässä kirjojen ja kirjallisuuden vetovoimasta kirjoitetaan. Helsingin rinnalla elävä Helby on kiehtova sivutodellisuus, johon on kirjoitettu mainio kertomus.
Suurin vika tässä on se, että tarina jää pahasti kesken. Jatko-osa Noitakirja ilmestyy keväällä 2018 ja viisaampi ehkä jättäisi Kirjanoidan vielä tässä vaiheessa lukematta ja palaisi asiaan, kun jatko-osakin on saatavilla. Jatko-osa on pakollista luettavaa, sen verran mielenkiintoisen tilanteen Leinonen tässä ensimmäisessä osassa kehittelee.
What a unique atmosphere the author has created! Whimsical and a bit sleepy mood dominated throughout the novel, which made the setting (a parallel world to Helsinki) all the more interesting. The plot in itself was interesting, but the execution of it was missing something. Lots of description which made the reading heavy at times, but that was part of the package.
Tällä kirjalla oli tosi erikoinen tunnelma läpi koko teoksen - unelias ja taianomainen, joka oli ehdottamasti kirjan vahvuus. Juonen toteutus jäi vähän latteaksi, mutta jaksoi kiinnostaa kuitenkin loppuun asti. Paljon kuvailua, mikä teki lukemisesta raskaan, mutta samalla kyllä myös tykkäsin siitä.
17-vuotias Aura elää Helbyssä, joka muistuttaa 2010-luvun Helsinkiä. Paitsi, että sähköiset älylaitteet ovat tuhonneet kaikki kirjat ja maailma Helbyn ulkopuolella on muuttunut vaaralliseksi joutomaaksi. Aura palkataan töihin kahvilaan, mutta samalla suojelemaan salaista säästyneiden kirjojen kokoelmaa ja oppimaan kirjataikuutta.
Tämä oli mainio tapaus. Erityisesti pidin siitä kuinka vahvasti kaupunki oli läsnä.
Mielenkiintoinen fantasia. Tässä kirjassa oli uusia ja kiehtovia ideoita, ja ainahan lukuhimoiselle ihmiselle kirja-aihe on läheinen. Kieli on sujuvaa ja helppoa lukea. Jossain vaiheessa kuitenkin koin että alun vetävä juoni lähti lentoon omille teilleen, tapahtui kaikkea enkä enää jaksanut pysyä mukana. Fantasian intohimoiselle ystävälle voin kyllä suositella mutta itse en taida aloittaa toista osaa.
Ihana kirjallisuuden runsaudensarvi, joka itsessään vinkkaa ainakin kymmeneen lisäkirjaan <3.
Lyhyehkö, tarinavetoinen romaani, joka kiertää esiin yhä hurjemmaksi muuttuvaa juonta hiekkamatoineen, valheellisine äiteineen ja muine sukulaisineen kaikkineen. Mukana on satumaisuutta, scifiä, dystopiaa, vaihtoehtohistoriaa ja ihmissuhdesöpöyttäkin.
En voi antaa tälle kirjalle enempää kuin kolme tähteä alun takkuilun vuoksi. En meinannut saada tätä luettu kun ekat 130 sivua oli tooosi puuduttavaa. MUTTA! Sit rupes yhtäkkiä tapahtumaan ja siis tää kirja on NEROKAS. Niiiiin kekseliäitä plot twistejä ja ihan sairaan hulluja ennalta arvaamattomia plotteja et loppu kirjasta tykkäsin superisti!! Aura ja pyry for life🫶
Kiinnostava! Antaisin varmaan enemmän tähtiä, mutta fantasia ei vaan ole ehkä mun juttu. Fantasiaihmisille ehdottomasti! Kirjan suurena plussana tietty se, että vaikka fantasia ei suuresti kiinnostakaan, tämä kiinnosti. Odotan toista osaa kyllä!
3,5. Kaikin puolin kiinnostava ja sujuva kirja, jonka parissa viihdyin. Se tuntui kuitenkin jäävän hieman pintaraapaisuksi, toivoisin syvempää perhtymistä kirjasieluisuuteen ja Helbyhyn seuraavassa osassa.
Hauska idea kirjalle, vaikka en hahmoihin kovin kiintynytkään. Mutta mukavaa luettavaa. Erityisesti taikuussysteemi oli tosi hieno. Maailmanrakennusta tarkastellessa huomasin tosin melko häiritseviäkin aukkoja logiikassa, mutta ehkä joitain asioita vielä selviää jatko-osassa.
Pidin maailmasta ja homman ideasta paljon. Juonen kuljetus oli makuuni vähän turhan rivakkaa ja eteenpäin hyppivää enkä ole vieläkään varma pidinkö hahmoista ihan hirveästi. Jatko-osa menee joka tapauksessa lukuun.
Anne Leinonen - Kirjanoita tempaisi mukaansa, ja ahmin teoksen yhdeltä istumalta eilisen illan pimeinä tunteita. Teos oli helppolukuinen ja selkeä luettava, joten tarinan etenemisessä oli helppo pysyä mukana.
Alusta loppuun asti kiehtova kirja, jonka tarina tempaa mukaansa. Taianomainen rinnakkaistodellisuus tuntuu uskottavalta ja henkilöhahmot avautuvat vähitellen, mikä pitää mielenkiintoa yllä.