Helena Steenin esikoisromaani avaa elävästi lukijan eteen 1930-luvun Englannin tapoineen ja vaatteineen, autoineen ja aatteineen.
Anni on lapsellinen ja hemmoteltu varakkaan karjalaisperheen tytӓr, joka lӓhetetӓӓn 1933 ulkomaille piikomaan lähisuvun mielestä sopimattoman käytöksen takia. Laivalla matkalla Englantiin Anni tapaa Martin, suomalaisen liikemiehen, johon hӓn rakastuu. He joutuvat laivamatkan jӓlkeen erilleen, ja Anni aloittaa kovan tyӧn isӓntӓperheessӓ Devonissa. Isӓntӓperheen herran ja rouvan avioliitto rakoilee, ja herra alkaa pian kiinnostua Annista.
Vauhdikas Anni ystävystyy naapuriperheen palvelijan kanssa ja törmää luokkayhteiskunnan rajoihin ja kulttuurieroihin. Kouluja käyneen nuoren suomalaisnaisen ei ole helppoa alistua vanhakantaiseen palvelijan rooliin, etenkään kun maailma ympärillä muuttuu kovaa vauhtia.
Vanha Downton Abbeysta tuttu Englanti luokkajakoineen, herrasvӓkineen ja palvelijoineen on yhä voimissaan, mutta muutoksen tuuli puhaltaa – niin palvelijoiden keittiöissä kuin herrasväen salongeissa.
Oi että, miten hyvin sopi lulufiilikseeni tämä kirja.
Anni, ison talon neiti ja melkein ylioppilas, passitetaan (hyvistä tai melko hyvistä syistä) Englantiin palvelukseen. Siellä hän pääsee näkemään 1930-luvun englantilaisen palvelijan elämän ruusuiset ja risuiset puolet. Jähmeä luokkayhteiskunta ei näytä avautumisen merkkejä ainakaan palveluskunnan keittiöön saakka, vaikka naisasianaiset talossa vierailisivatkin.
Tykkäsin valtavasti tämän kielestä. Steen on selvästi ainakin Polvansa ja Valtosensa lukenut ja niistä opit napannut. Anni on kertojana hauska ja sivuhenkilöt juuri sopivan itsenäisiä toimiakseen omina hahmoinaan.
Alun tahmeuden jälkeen tarina alkoi kulkemaan ja vei mukanaan. Päähenkilön alun naivius (mikä toki oli tarkoituksellista) karisi tarinan edetessä ja henkilöistä alkoi paljastumaan syvempiäkin puolia. Olisinkin voinut lukea tätä paljon pidempään jolloin henkilöihin olisi päässyt enemmän sisälle. Jäi siis ehkä vähän pintapuoliseksi. Tarina noudatti tuttua kaavaa, mikä sekin on välillä aika virkistävää, kun kaikille käy lopulta hyvin. Aihepiiri on kiinnostava ja tässä oli hauskan erilainen kuvakulma kulttuurien erojen kohdatessa englantilaisessa luokkayhteiskunnassa.
Tää oli oikeestaan just sellanen mitä tältä odotin ja toivoin: sopivan kevyt mutta kuitenkin hyvin kirjoitettu ja pääosin uskottavasti tapahtumapaikkaansa ja -aikaansa aseteltu. Oikein jees!
Siis tykkäsin tästä lopulta todella! Tosi hyvin kuvaili engantilaista palvelusta ja luokkaeroja, vaikka silti kevyt ja mukava lukea. Oikein extra pisteitä mulle että oli Exeteriin sijoittunut. Heti piti aloittaa seuraava osa….
Helena Steenin esikoisromaani sukeltaa 1930-luvun tiukan luokkajakoiseen brittiyhteiskuntaan. Kirjan minäkertoja on nuori, äidittä kasvanut Anni, jolle kylmä tätipuoli junailee piikomispestin Devoniin Brownien perheeseen. Kirjan sivuilla englantilainen kahden kerroksen yhteiskunta à la Downton Abbey herää eloon. Steen kuvaa tätä mennyttä maailmaa Annin terävin silmin eläytyen lämpimästi nuoren Annin ajatuksiin. Annin on vaikea sopeutua ylenmääräisiin muodollisuuksiin ja tyytyä olemattomiin oikeuksiin. Vapaa-ajallaan uhmakas Anni meikkaa, pukeutuu kauniisti ja pitää hattua koketisti vinossa kiharoillaan. Kaunis ja sutjakka Anni alkaa tietysti kerätä talon isännän hekumoivia katseita, mutta Annin sydän sykkii Martille, johon hän tutustui jo laivamatkalla.
Steen kuvaa erinomaisesti Englannin tiukkaa luokkajakoa, jossa köyhällä palvelusväellä ei ole juuri mitään oikeuksia eikä toivoa paremmasta. Kerronta keittiön päivärutiineista, on turhan yksityiskohtaista, mutta toki elävää. Viehättävä ja viihdyttävä tarina kaiken kaikkiaan.
Hieman kököllä tavalla alkava teos kääntyy loppua kohden ihan kelvoksi historialliseksi kuvaukseksi. Tosin hieman pitää mielikuvitusta venyttää sen suhteen, että suomalainen Anni Englantiin asti olisi lähetetty. Myös lopussa palapeli kootaan liian nopeasti kokoon ja itselle lukukokemus jää hieman raa'aksi: sivumäärää tai kirjoitusta hieman monipuolisemmaksi. Toki kirja on rakennettu päiväkirjamuotoon ja voisin kuvitella, että kerronta on sen vuoksi jätetty hieman naiiviksi.
Päiväkirjamuodossa moni muukin näkökulma tai mahdollisuus viedä tarinaa syvemmälle tasolle karsiutuu mm. rouva Brownin puoli tai vaikkapa Dotin näkökulma. Ehkä teos ei haekaan kovin syvällistä näkökulmaa aiheeseensa? Sivuhuomautuksena: kansi on kyllä teokseen nähden hieman huonosti totetutettu, stockphoto ei kuvasta lainkaan sitä Annia, joka kirjan sisällä lukijalle esitellään.
Tämäkin kirja tuli lukulistalle Helmetin Koko kansa lukee -kampanjasta. Tuore esikoinen vie lukijan 1930-luvulle, ja nostalgiaan taipuvaisen lukijan muistelemaan 1940-50-luvuilla kirjoitettua tyttökirjallisuutta, jota tuli joskus nuorempana kahlattua.
Kirjassa talollisen tytär Anni lähetetään piikomaan Englantiin, kun ylioppilaskirjoitukset ovat epäonnistuneet ja pojat alkavat uhkaavasti kiinnostaa. Jos pääsee yli siitä epätodennäköisyydestä, että näin olisi voinut todella tapahtua, on kirja ihan viihdyttävää luettavaa.
Anni saa tehdä palvelijan raskasta työpäivää ja samalla sietää erilaisten herrahenkilöiden lähestymisiä. 30-luvun talonpitoa kuvaillaan mukavan yksityiskohtaisesti ja Steen on onnistuneesti tavoittanut vanhahtavan hengen tekstissään. Eskapistinen aikamatka onnistuu siis hyvin.
Kokonaisuudessaan sekä tarina että päähenkilö ovat kovin naiiveja kyllä, mutta jos sen ei anna häiritä, kuten ei nopeasti päällevyöryvän loppuratkaisunkaan, niin kirjasta voi hyvin nauttia kepeänä kesälukemisena.
Kiva historiallinen romaani. Toisaalta kevyt, mutta samalla luokkayhteiskunnan epäoikeudenmukaisuus värittää kaikkia tapahtumia. Pidin kielellisistä yksityiskohdista, kuten siitä, kuinka englantilaiset nimet kirjoitettiin suomalaisittain, jos Anni vain kuuli ne. Opin paljon 1930-luvun keittiöstä ja hattujen tärkeydestä.
Kirja oli kiehtova sukellus menneeseen aikaan ja virkistävällä tavalla erilaisen tarinasta teki se, että päähenkilö oli suomalaistyttö historiallisessa brittimiljöössä. Tarina viihdytti alusta loppuun ja myös romantiikan nälkäisiä hemmoteltiin oikein kunnolla. Toivottavasti Helena Steeniltä päästään lukemaan historiallisia romaaneja jatkossa lisääkin 🤞🏻
Lämmin suositus kaikille historiallisesta viihteestä pitäville, herkkua varsinkin Downton Abbey -faneille 🏰✨
Kirjan tapahtumat sijoittuvat 1930-luvun alkuun. Anni on 18-vuotias varakkaan karjalaisperheen tytär, jonka äiti on kuollut. Nyt perheessä eletään isän siskon, Elsa-tädin komennossa. Helmi-täti asuu Viipurissa ja Aina-täti Helsingissä ja heidän kauttaan Anni saa vaikutteita hieman modernimmasta elämästä kotikylään verrattuna. Opiskelujen ollessa vielä kesken, Elsa-täti kutsuu lähisuvun koolle ja Annille ilmoitetaan häntä koskevasta päätöksestä. Heidän mielestään Anni on käyttäytynyt sopimattomasti, ja nyt hänet lähetetään piikomaan Englantiin. Yksi viaton suudelma ja pian Anni on laivalla matkalla tuon ajan au pairiksi. Kirja oli helppolukuinen, nopeasti etenevä, palvelijan arkista uurastusta kuvaavaa luettavaa. Kirjassa oli aika paljon myös ruoanlaittoon ja yksityiskohtaisiin ohjeisiin liittyvää asiaa, minun mielestä ehkä liikaakin. Olisin kaivannut enemmän muunlaisenkin elämän kuvausta kotimaassaan niin vauhdikkaan Annin kohdalla? Toisaalta, olihan kirjan nimi Paikka hyvässä perheessä. Näinhän Elsa-täti ja muu lähisuku kertoivat Annin ulkomaanmatkasta.
Ehkäpä tämäkin teos on alku uudelle romaanisarjalle? Pääosin 1930-luvun yläluokkaiseen Britanniaan sijoittuva teos kuvaa kiinnostavasti suomalaistytön pyrkimyksiä asettua palvelijan rooliin, joka onnistuu yhtä huonosti kuin hänen emäntänsä asettuminen vaimon rooliin. Brittiläisen luokkayhteiskunnan tarkkaa kuvaa. Luen mielelläni seuraavankin osan.
Jostain syystä tää kirja oli minulle pettymys. Odotukset olivat aikakauteen liittyen ja teemaan korkeammat, mutta joku tässä kuitenkin tökki. Kuitenkin hahmot oli kiinnostavia ja mukava parin illan kirja tää nyt oli. On niitä huonompiakin esikoisteoksia tullut luettua, mutta odotusarvo ehkä juuri tyylin vuoksi korkeammat.
Tämän olin odottanut saavani luettavaksi eikä kirja pettänyt odotuksia. Toki tavallaan tyypillinen rakkaustarina, mutta kuvaa myös hyvin palvelusväen elämää suhteessa herrasväkeen entisajan Britanniassa.
Kepeää kesälukemista. Ihan hauska ja mukaansatempaava tarina Downton Abbeyn hengessä. Ajoittain jäin kaipaamaan syvällisempää ja tarkempaa kuvailua ja kerrontaa lukiessani tätä. Olisi ollut myös hauskaa lukijana saada lukea päähenkilön Annin kirjoittamat kirjeet ja pakinat. Vahvat kolme tähteä!
Kelpo chick-lit-teos, kunnianosoitus Hilja Valtoselle, jonka romaania päähenkilö kirjan alussa laivamatkalla lukee. Sujuvasti ja maneeritta kirjoitettu hyvänmielen kirja.
Kirja oli hieman liian pitkäveteinen makuuni, tuntui, ettei edennyt oikein mihinkään. Tosin ajankuvaus ja englantilaiset tavat olivat mielenkiintoista luettavaa.
Omassa genressään ihan mukava tarina. Historiallinen aikakausi oli raikas. Alkupuolella kieli oli aika kankeaa, sanajärjestys outo tyyliin "Kuitenkin vaivasivat Sannin sanat minua niin, ---" ja toistoa kuten "Vain niin, vai se paheen pesäke" ja "Tänään se sitten tapahtui, tänään lähti Arcturus satamastaan". Mutta loppupuolella nämä maneerit vähenivät ja tarina alkoi vetää paremmin. Loppujen lopuksi ihan mukava lukukokemus, vaikkei mitään järisyttäviä muistijälkiä jättänytkään.