What do you think?
Rate this book
Veren Väki
Kiiralla on kaikki hyvin. Hänellä on:
- opiskelupaikka
- perhe, joka asuu tarpeeksi kaukana
- oma pieni vuokra-asunto
- kavereita
- koira
- poikaystävä, joka haluaa muuttaa yhteen
Mitä muuta nuori nainen voisi toivoa?
Sitä, että kaikki jättäisivät hänet rauhaan.
Kiiran toive alkaa toteutua, kun asiat yksi toisensa jälkeen alkavat mennä vinoon, lopulta hallitsemattomasti. Kiira löytää itsensä keskeltä varjoyhteiskuntaa, jota johtavat itseään metsästäjiksi kutsuvat olennot.
Veren väki on yhdenlainen kasvutarina, joka näyttää keskisormea sille, mitä nuorelta naiselta yleensä odotetaan. Veren väki yhdistää urbaania fantasiaa, yhteiskunnallista chick litiä ja punk-asennetta. Se ammentaa aineksia niin populäärikulttuurin vampyyreista kuin suomalaisesta kansanuskosta.
- opiskelupaikka
- perhe, joka asuu tarpeeksi kaukana
- oma pieni vuokra-asunto
- kavereita
- koira
- poikaystävä, joka haluaa muuttaa yhteen
Mitä muuta nuori nainen voisi toivoa?
Sitä, että kaikki jättäisivät hänet rauhaan.
Kiiran toive alkaa toteutua, kun asiat yksi toisensa jälkeen alkavat mennä vinoon, lopulta hallitsemattomasti. Kiira löytää itsensä keskeltä varjoyhteiskuntaa, jota johtavat itseään metsästäjiksi kutsuvat olennot.
Veren väki on yhdenlainen kasvutarina, joka näyttää keskisormea sille, mitä nuorelta naiselta yleensä odotetaan. Veren väki yhdistää urbaania fantasiaa, yhteiskunnallista chick litiä ja punk-asennetta. Se ammentaa aineksia niin populäärikulttuurin vampyyreista kuin suomalaisesta kansanuskosta.
309 pages, Hardcover
Published March 1, 2021
64 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 20 of 20 reviews
June 23, 2021
Ihanaa lukea kirja täysin ilman mitään ennakko-odotuksia, ja yllättyä erittäin positiivisesti. Joanna Heinosen Veren väki kertoo parikymppisestä Kiirasta jonka elämä on vähän epämääräistä haahuilua, opiskelut sujuvat juuri ja juuri vaikka viinanhuuruinen opiskelijaelämä kyllä maistuu ja poikaystävänkään kanssa ei tiedä mitä tekisi, muuttaisko yhteen vai eroaisko. Tyypilliseen paranormaali romantiikka -kirjan tapaan Kiira tutustuu tässä vaiheessa mystisiin metsästäjiin, jotka ovat vähän niinkuin vampyyreita mutta eivät sitten kuitenkaan. Metsästäjien kanssa hän on alituisessa vaarassa, mutta ilman heitä homma menee vielä enemmän käteen. Kuvioissa pyörii ärsyttävä mutta jotenkin silti kuuma Jesper, hottisveljensä Magnuksen kanssa, ja Kiiran uusia vaikeammin hallittavia tunteita kuumentavat monilla tavoin myös muut miehet, sekä metsästäjät että eksät. Mitä salaisuuksia piilee Jyväskylän metsissä ja yliopiston alla? Mitä hämärät tiedemistyypit haluavat? Ja tärkeimpänä kaikista: kuka söi Sepon?
Veren väki yhdistelee koukuttavasti vampyyrimyyttejä ja chick litiä, sain itse vahvat assosiaatiot tiettyihin Buffyn juonikuvioihin, Sookie Stackhouse-kirjoihin, Elina Pitkäkankaan Kuuraan ja Terhi Tarkiaisen Pure mua -kirjaan. Kiira ei ole persoonana niitä kaikkein miellyttävimpiä, mutta itse tykkään tällaisista päähenkilöistä jotka eivät ole kivoja puhtaita pulmusia jotka tekevät aina fiksuja ratkaisuja, vaan ovat inhimillisiä virheissään ja sekoiluissaan. Mieleen tuli vahvasti Kuura-trilogian Inka, jota rakastin hahmona yli kaiken. Tarina sijoittuu kotikaupunkiini Jyväskylään, ja olikin ihana bongailla kirjan sivuilta tuttuja paikkoja ja omia kantabaareja. :D
Ehkä tätä tarinaa olis voinut hiukkasen tiivistää, mutta toisaalta tykkäsin että Kiiran lapsuudesta ja teinivuosista kerrottiin myös, eikä ladottu tarinaa tiskiin vaan nopeimman kautta. Jäin ite tähän täysin koukkuun, ahmin vaan menemään koko hoidon parissa päivässä ja jäin janoamaan lisää. Tää on meidän kirjastossa laitettu nuortenosastolle, mutta tässä kyllä oli sen verran alkoholia, väkivaltaa ja seksiä että taitaa jäädä syrjään yläkoululaisten vinkkaussetistä ainakin itseltä, ehkä joillekin kypsemmille lukijoille voisin tarjota ns. tiskin alta. Lukioikäisille ja siitä ylöspäin ehdottomasti.
Pidemmittä puheitta, 4,5 tähteä ja vahva suositus, varsinkin jos noi luettelemani kirjat ja sarjat kolahtaa.
Veren väki yhdistelee koukuttavasti vampyyrimyyttejä ja chick litiä, sain itse vahvat assosiaatiot tiettyihin Buffyn juonikuvioihin, Sookie Stackhouse-kirjoihin, Elina Pitkäkankaan Kuuraan ja Terhi Tarkiaisen Pure mua -kirjaan. Kiira ei ole persoonana niitä kaikkein miellyttävimpiä, mutta itse tykkään tällaisista päähenkilöistä jotka eivät ole kivoja puhtaita pulmusia jotka tekevät aina fiksuja ratkaisuja, vaan ovat inhimillisiä virheissään ja sekoiluissaan. Mieleen tuli vahvasti Kuura-trilogian Inka, jota rakastin hahmona yli kaiken. Tarina sijoittuu kotikaupunkiini Jyväskylään, ja olikin ihana bongailla kirjan sivuilta tuttuja paikkoja ja omia kantabaareja. :D
Ehkä tätä tarinaa olis voinut hiukkasen tiivistää, mutta toisaalta tykkäsin että Kiiran lapsuudesta ja teinivuosista kerrottiin myös, eikä ladottu tarinaa tiskiin vaan nopeimman kautta. Jäin ite tähän täysin koukkuun, ahmin vaan menemään koko hoidon parissa päivässä ja jäin janoamaan lisää. Tää on meidän kirjastossa laitettu nuortenosastolle, mutta tässä kyllä oli sen verran alkoholia, väkivaltaa ja seksiä että taitaa jäädä syrjään yläkoululaisten vinkkaussetistä ainakin itseltä, ehkä joillekin kypsemmille lukijoille voisin tarjota ns. tiskin alta. Lukioikäisille ja siitä ylöspäin ehdottomasti.
Pidemmittä puheitta, 4,5 tähteä ja vahva suositus, varsinkin jos noi luettelemani kirjat ja sarjat kolahtaa.
July 25, 2021
Ensinnäkin valtava kiitos siitä, että urbaani fantasia on kerrankin sijoitettu jonnekin muualle kuin pääkaupunkiseudulle! Pidin myös siitä, että päähenkilönä ei ollut teini, vaan harvinaisesti reilu parikymppinen, minkä lisäksi hento kytkös nimenomaan suomalaiseen mytologiaan oli kiva.
Yksityiskohtana naishahmojen keskinäiset suhteet ärsyttivät minua hirveästi, vaikka sinänsä hukassa olevasta päähenkilöstä pidinkin. Naiset olivat lähinnä selkään puukottavia ämmiä, joiden negatiivista suhtautumista toisiinsa ei oikein selitetty mitenkään. Poikkeuksen muodosti tietysti Ainoa Oikea Bestis.
Alun tilanteen kehittely nosti kiinnostuksen, mutta sen jälkeen minulla oli valitettavan pitkään tunne, että luin Houkutus-fanficiä uusilla mausteilla. Lopussa päästiin sentään tästä vähän irti, ja jäin kuitenkin odottamaan oletettua jatko-osaa mielenkiinnolla.
Yksityiskohtana naishahmojen keskinäiset suhteet ärsyttivät minua hirveästi, vaikka sinänsä hukassa olevasta päähenkilöstä pidinkin. Naiset olivat lähinnä selkään puukottavia ämmiä, joiden negatiivista suhtautumista toisiinsa ei oikein selitetty mitenkään. Poikkeuksen muodosti tietysti Ainoa Oikea Bestis.
Alun tilanteen kehittely nosti kiinnostuksen, mutta sen jälkeen minulla oli valitettavan pitkään tunne, että luin Houkutus-fanficiä uusilla mausteilla. Lopussa päästiin sentään tästä vähän irti, ja jäin kuitenkin odottamaan oletettua jatko-osaa mielenkiinnolla.
November 17, 2021
Mainio Jyväskylään sijoittuva spefiromaani, jossa ongelmiaan ryyppäämisellä ja irtosuhteilla hoitava Kiira joutuu tekemisiin varsin vampyyrimaisten metsästäjien kanssa. Miljöö oli mukavaa vaihtelua, Kiira puolestaan tosi raivostuttava päähenkilö.
Muutamia juoniaukkoja tai kertomatta jättämisiä lukuunottamatta viihdyttävä teos.
Muutamia juoniaukkoja tai kertomatta jättämisiä lukuunottamatta viihdyttävä teos.
June 13, 2021
Kerrottakoon nyt aluksi taustaksi, että törmäsin Joanna Heinosen uutuuskirjaan Veren väki somekeskustelussa sen saamasta tylystä arviosta. Halusin silti tarttua kirjaan itse, etenkin näin suurena vampyyrikirjojen fanina. Ja eihän tämä nyt vetänyt vertoja riemukkaan hauskalle kotimaiselle suosikilleni Terhi Tarkiaisen Pure mua. Ronskia menoa ja kotimaista raikkaan rosoisempaa otetta Suomalaisen True Bloodin tyyliin kuitenkin löytyy, joten fang bangereiden kannattaa tämäkin katsastaa.
Veren väki edustaa Suomessa harvinaista New Adultia eli sijoittuu aikuiselämän aloitukseen. Päähenkilö Kiira on kyllä yliopistossa ja muuttanut omilleen Jyväskylään, mutta elämänhallinta sakkaa. New Adult -kirjat ovat vähän niin kuin Young Adult-kirjojen ja varsinaisen aikuisten kirjallisuuden välistä, mutta sopivat kyllä sekä aikuisille että kypsyneemmille YA-faneille. Erityisesti arvostin kotimaisen mytologian ripauksen sijoittamista mukaan vampyyriloreen (vaikkakin vampyyreja tässä kirjassa kutsutaankin metsästäjiksi ja sanaa vampyyrit he pitävät loukkaavana).
Veren väen heikkous on turhan hitaassa aloituksessa. Verimehuihin, romantiikkaan ja toimintaan päästään liian hitaasti ja alun etäisen tyypilliset pikakuvaukset päähenkilön lapsuudesta eivät anna mitään lisää, samoin kuin lyhyen aikavälin aikahyppelyt kronologiasta edistämään ja sitten taas takaumaan eivät erityisesti palvele. Päähenkilö Kiira jakaa varmasti mielipiteitä epätyypillisenä sankarittarena. Hän ei ole tyhjä taulu tai kiltti neito, vaan elämässään hukassa oleva kyyninen nuori nainen, joka ryyppää, jota panettaa ja jota sitoutuminen pelottaa. Ajoin Kiiran ratkaisut saattavat ärsyttää, mutta omasta mielestäni moraalisesti harmaammat päähenkilöt ovat kiinnostavia.
Arvio löytyy myös blogista Siniset helmet:https://sinisethelmet.wordpress.com/2...
Veren väki edustaa Suomessa harvinaista New Adultia eli sijoittuu aikuiselämän aloitukseen. Päähenkilö Kiira on kyllä yliopistossa ja muuttanut omilleen Jyväskylään, mutta elämänhallinta sakkaa. New Adult -kirjat ovat vähän niin kuin Young Adult-kirjojen ja varsinaisen aikuisten kirjallisuuden välistä, mutta sopivat kyllä sekä aikuisille että kypsyneemmille YA-faneille. Erityisesti arvostin kotimaisen mytologian ripauksen sijoittamista mukaan vampyyriloreen (vaikkakin vampyyreja tässä kirjassa kutsutaankin metsästäjiksi ja sanaa vampyyrit he pitävät loukkaavana).
Veren väen heikkous on turhan hitaassa aloituksessa. Verimehuihin, romantiikkaan ja toimintaan päästään liian hitaasti ja alun etäisen tyypilliset pikakuvaukset päähenkilön lapsuudesta eivät anna mitään lisää, samoin kuin lyhyen aikavälin aikahyppelyt kronologiasta edistämään ja sitten taas takaumaan eivät erityisesti palvele. Päähenkilö Kiira jakaa varmasti mielipiteitä epätyypillisenä sankarittarena. Hän ei ole tyhjä taulu tai kiltti neito, vaan elämässään hukassa oleva kyyninen nuori nainen, joka ryyppää, jota panettaa ja jota sitoutuminen pelottaa. Ajoin Kiiran ratkaisut saattavat ärsyttää, mutta omasta mielestäni moraalisesti harmaammat päähenkilöt ovat kiinnostavia.
Arvio löytyy myös blogista Siniset helmet:https://sinisethelmet.wordpress.com/2...
August 5, 2021
En tykännyt. Kaikki henkilöt jäivät häiritsevän pinnallisiksi ja angstia hoidettiin kaljalla - Suomen mytologiaa hyödyntämällä tähän olisi jopa voitu jotain uutta tuoda. Listat, kursiivilla "Edward Cullen" ja isoin kirjaimin viitatut hahmot olivat ärsyttävä tapa korostaa melko turhia asioita. Viimeiset kaksi lausetta pelastivat paljon, mutteivät tarpeeksi.
December 29, 2021
4.5 ⭐. Mielenkiintoinen maailma ja aidot päähenkilöt.
February 17, 2022
Kuin hilpeän Pure Mua-kirjan pikkusisko - Kiira poukkoili myötätuntoa herättävän ja tahallaan ärsyttävän välillä. Hitusen ärsytti kyllä, että kaikki naisten väliset suhteet keskittyivät miehiin eikä Kiira edes yrittänyt pitää yllä yhtäkään. Jesper hahmoista mielenkiintoisin, vaikka vähän mulkero olikin :D
December 8, 2022
Kiira on nuori nainen, jolla on elämässään vähän hankalaa. Periaatteessa kaikki on hienosti: on opiskelut, oma vuokrakämppä, koira, kavereita ja poikaystävä. Jostain syystä kirja alkaa kuitenkin tilanteesta, jossa Kiira herää sängystä yhdenyönsäädön vierestä, krapulassa ja vain hatarin muistoin edellisillasta. Mihinkäs se poikaystäväkin oikein on kadonnut kuvioista?
No, poikaystävä petti joten Kiira jätti, ja kaikenlaista muutakin säätöä ja sekavuutta on ilmassa. Lopulta Kiira löytää itsensä kummallisten tapahtumien keskeltä. Hänen kimppuunsa hyökkää joku – tai jokin – ja Kiira pelastuu aivan hädin tuskin. Hyökkäyksen jälkeen kaikki on toisin ja Kiira löytää itsensä metsästäjiksi itseään kutsuvien olentojen keskuudesta.
Metsästäjille sana ”vampyyri” on törkeä loukkaus, mutta ei se nyt varsinaisesti ihme ole, että Kiirallekin tämä nimitys mieleen tulee. Jotain kovin vampyyrimäistä näissä verellä elävissä, voimiltaan ylivertaisissa olennoissa on, vaikka he eivät kaikkia vampyyrikliseitä noudatakaan. Selvää joka tapauksessa on, ettei Kiira ole porukkaan täysin tervetullut, mutta vaihtoehtojakaan ei liiemmin ole.
Alku on vähän hitaanpuoleinen, mutta kunhan tarina pääsee vauhtiin, Veren väki osoittautuu oikein mainioksi viihteeksi. Se yhdistelee kauhu- ja vampyyrikuvioihin vähän chick litiä ja romantiikkaa. Kiira on kaikkea muuta kuin kliseinen ihannenainen ja tällainen huonosti käyttäytyvä naispäähahmo on edelleen ihan freesi juttu. Kiiran tympeä luonne ei ole kaikkia lukijoita lumonnut, mutta minulle tällainen omapäinen, itsenäinen ja kiukkuisa päähenkilö toimi. Tällaisena ex-keskisuomalaisena on pakko arvostaa myös tapahtumien sijoittamista Jyväskylään. Kaupunkia kuvataan mukavan yksityiskohtaisesti ja tunnistettavasti.
Lastenkirjoja (Herkko-sarjaa) kirjoittanut Joanna Heinonen otti tämän kirjan myötä askeleen aikuisempia lukijoita kohden. Veren väen kohderyhmää ovat nuoret aikuiset, sen verran yksityiskohtaisia kuvauksia väkivallasta, seksistä ja päihteidenkäytöstä kirja tarjoilee; ihan nuorimmille teineille en lähtisi Veren väkeä vielä suosittelemaan. Aikuistumisen alkuvaiheisiin ja opiskelijaelämään sijoittuva tarina sopii sinänsä niin aikuisille kuin young adultin lukijoille.
Veren väellä on puolensa. Se on paikoin oikein hauska ja toimintakohtauksissa on potkua. Tarina loppuu vähän seinään, pedaten ilmeisesti jatko-osaa. Saapa nähdä, ilmestyykö sellaista ja jo ilmestyy, luenko. Kepeänä, nopeasti luettavana viihteenä Veren väki toimi kyllä ihan kelvollisesti, joten sinänsä miksipä ei. Tässä fang banger -genressä kotimainen ykkönen on kyllä edelleen Terhi Tarkiaisen hurjan hauska Pure mua , jonka rinnalla Veren väki kyllä kalpenee.
No, poikaystävä petti joten Kiira jätti, ja kaikenlaista muutakin säätöä ja sekavuutta on ilmassa. Lopulta Kiira löytää itsensä kummallisten tapahtumien keskeltä. Hänen kimppuunsa hyökkää joku – tai jokin – ja Kiira pelastuu aivan hädin tuskin. Hyökkäyksen jälkeen kaikki on toisin ja Kiira löytää itsensä metsästäjiksi itseään kutsuvien olentojen keskuudesta.
Metsästäjille sana ”vampyyri” on törkeä loukkaus, mutta ei se nyt varsinaisesti ihme ole, että Kiirallekin tämä nimitys mieleen tulee. Jotain kovin vampyyrimäistä näissä verellä elävissä, voimiltaan ylivertaisissa olennoissa on, vaikka he eivät kaikkia vampyyrikliseitä noudatakaan. Selvää joka tapauksessa on, ettei Kiira ole porukkaan täysin tervetullut, mutta vaihtoehtojakaan ei liiemmin ole.
Alku on vähän hitaanpuoleinen, mutta kunhan tarina pääsee vauhtiin, Veren väki osoittautuu oikein mainioksi viihteeksi. Se yhdistelee kauhu- ja vampyyrikuvioihin vähän chick litiä ja romantiikkaa. Kiira on kaikkea muuta kuin kliseinen ihannenainen ja tällainen huonosti käyttäytyvä naispäähahmo on edelleen ihan freesi juttu. Kiiran tympeä luonne ei ole kaikkia lukijoita lumonnut, mutta minulle tällainen omapäinen, itsenäinen ja kiukkuisa päähenkilö toimi. Tällaisena ex-keskisuomalaisena on pakko arvostaa myös tapahtumien sijoittamista Jyväskylään. Kaupunkia kuvataan mukavan yksityiskohtaisesti ja tunnistettavasti.
Lastenkirjoja (Herkko-sarjaa) kirjoittanut Joanna Heinonen otti tämän kirjan myötä askeleen aikuisempia lukijoita kohden. Veren väen kohderyhmää ovat nuoret aikuiset, sen verran yksityiskohtaisia kuvauksia väkivallasta, seksistä ja päihteidenkäytöstä kirja tarjoilee; ihan nuorimmille teineille en lähtisi Veren väkeä vielä suosittelemaan. Aikuistumisen alkuvaiheisiin ja opiskelijaelämään sijoittuva tarina sopii sinänsä niin aikuisille kuin young adultin lukijoille.
Veren väellä on puolensa. Se on paikoin oikein hauska ja toimintakohtauksissa on potkua. Tarina loppuu vähän seinään, pedaten ilmeisesti jatko-osaa. Saapa nähdä, ilmestyykö sellaista ja jo ilmestyy, luenko. Kepeänä, nopeasti luettavana viihteenä Veren väki toimi kyllä ihan kelvollisesti, joten sinänsä miksipä ei. Tässä fang banger -genressä kotimainen ykkönen on kyllä edelleen Terhi Tarkiaisen hurjan hauska Pure mua , jonka rinnalla Veren väki kyllä kalpenee.
October 2, 2022
Kiva aina lukea suomalaisia vampyyritarinoita. Tämä ei kuitenkaan erityisemmin miellyttänyt, koska kaikki päähenkilöt olivat ärsyttäviä. Takakannessa sanottiin, että tarina näyttää keskisormea sille, mitä nuorelta naiselta yleensä odotetaan, mutta kyllä minulta meni tämän feministinen sanoma aika lailla ohi. Lähinnähän päähenkilöä kiinnosti ryyppääminen, mikä ei ole kauhean kiinnostavaa kapinaa. Rakkaustarina oli ihan yhtä toksinen ja epäkiinnostava, kuin muissakin teinivampyyritarinoissa ja ”punk-asennekin” oli täysin päälle liimattua lähinnä kuvausta tyyppien ulkonäöstä ja punk-rekvisiitasta, jota heillä on. Se, että tyyppi kutsuu ihastustaan Nancyksi ei vielä tuo tarinaan punk-asennetta. Kovin kummoisesti tämä ei suomalaisesta kansanuskosta myöskään ammentanut.
Alkuun ihan viihdyttävä, mutta pikkuhiljaa lukiessa yleinen ärsytys kasvoi ja kirjan loppuessa fiilis oli lähinnä tympääntynyt. No, tulihan kuitenkin luettua.
Alkuun ihan viihdyttävä, mutta pikkuhiljaa lukiessa yleinen ärsytys kasvoi ja kirjan loppuessa fiilis oli lähinnä tympääntynyt. No, tulihan kuitenkin luettua.
February 16, 2023
En oikein tiedä montako tähteä tälle pitäisi antaa. Ihon alle meneville kirjoille on tapana antaa hyvät arvostelut, mutta mutta.
Tämä olisi saanut helposti neljä tähteä, jos päähenkilö olisi ollut vähemmän ärsyttävä. Ei nyt voi vaan kiroilla ja loukata kaikkia koko ajan, kun toiset yrittää pitää sut hengissä ja poissa vielä isommista ongelmista.
Toisekseen tämä tuntuu välillä vähän tarpeettoman paljon Twilight-fanifiktiolta, paitsi viimeiset 50 sivua, jotka on itse keksittyä. Tietty se on rosoisempi ja vähemmän "salonkikelpoinen", koska tyypit on vanhempia ja ryyppää ja harrastaa enempivähempi irtosuhteita, mutta kumminkin.
Oletettavaa on, että jatkoa seuraa ja arvatenkin luen senkin. Josko se Kiirakin vaikka oppisi tässä välillä käyttäytymään :-D
Yksityiskohtana tykkäsin ruotsinkielisistä keskustelunpätkistä.
Tämä olisi saanut helposti neljä tähteä, jos päähenkilö olisi ollut vähemmän ärsyttävä. Ei nyt voi vaan kiroilla ja loukata kaikkia koko ajan, kun toiset yrittää pitää sut hengissä ja poissa vielä isommista ongelmista.
Toisekseen tämä tuntuu välillä vähän tarpeettoman paljon Twilight-fanifiktiolta, paitsi viimeiset 50 sivua, jotka on itse keksittyä. Tietty se on rosoisempi ja vähemmän "salonkikelpoinen", koska tyypit on vanhempia ja ryyppää ja harrastaa enempivähempi irtosuhteita, mutta kumminkin.
Oletettavaa on, että jatkoa seuraa ja arvatenkin luen senkin. Josko se Kiirakin vaikka oppisi tässä välillä käyttäytymään :-D
Yksityiskohtana tykkäsin ruotsinkielisistä keskustelunpätkistä.
April 17, 2023
tää oli suoraan mulle ja tähän hetkeen suunnattu: keveä ja vetävä tarina veren voimalla elävistä olennoista, jotka seikkailivat mun vanhoissa koiranulkoilutusmaastoissa! yksi tähti kokonaan jkl miljöön ansiota.
tässä oli paljon ärsyttäviä juttuja - bechdelin testi tuskin meni läpi ja päähenkilön suhtautuminen muihin naisiin huokui sisäistettyä misogyniaa. tässä hetkessä en kuitenkaan lähtenyt lukemaan mitään bell hooksia vaan tätä kirjaa, joten ei jäänyt päällimmäiseksi mieleen. myyttisten monsterien remixit vetoaa ja tää oli oikein pätevä ja hauska.
lainasin tänään kirjastosta ja luin loppuun samana päivänä, ilmeisesti viihdyin!
tässä oli paljon ärsyttäviä juttuja - bechdelin testi tuskin meni läpi ja päähenkilön suhtautuminen muihin naisiin huokui sisäistettyä misogyniaa. tässä hetkessä en kuitenkaan lähtenyt lukemaan mitään bell hooksia vaan tätä kirjaa, joten ei jäänyt päällimmäiseksi mieleen. myyttisten monsterien remixit vetoaa ja tää oli oikein pätevä ja hauska.
lainasin tänään kirjastosta ja luin loppuun samana päivänä, ilmeisesti viihdyin!
December 16, 2025
Kirja alkoi hitaasti ja en pitänyt Kiirasta hahmona. Kun juoni lähti etenemään, kirja oli mielenkiintoinen ja nopea lukea. En kyllä pitänyt lopussa siitä, kuinka Kiira pyysi anteeksi exältään, joka petti tätä. Tuntui kuin kirja olisi koittanut vihjata, että Jyrkin pettäminen ja eron jälkeinen seksi (Jyrkin aloittama, Kiira oli humalassa eikä pystynyt antamaan suostumusta) olisivat olleet Kiiran vika. Mutta oli kuitenkin virkistävää lukea suomalainen kirja vampyyrigenrestä ja Jyväskylästä tapahtumapaikkana.
This entire review has been hidden because of spoilers.
October 26, 2022
Yllätyin kirjan saamista negatiivisista arvioista, sillä mä rakastin tätä.
Tykkäsin hahmoista ja samastuin ihan älyttömästi Kiiraan. Jos tämä olisi julkaistu, kun olin teini, olisin varmasti lukenut tämän heti putkeen uudestaan.
Tunnistin ystävyyssuhteiden komplikaatiot, mutta eniten mua ilahdutti krustipunkkari Jesper. Jumalauta, KRUSTIPUNKKARI. Ja iso plussa siitä, ettei kirjan miljöö ollut pääkaupunkiseutu.
Tykkäsin hahmoista ja samastuin ihan älyttömästi Kiiraan. Jos tämä olisi julkaistu, kun olin teini, olisin varmasti lukenut tämän heti putkeen uudestaan.
Tunnistin ystävyyssuhteiden komplikaatiot, mutta eniten mua ilahdutti krustipunkkari Jesper. Jumalauta, KRUSTIPUNKKARI. Ja iso plussa siitä, ettei kirjan miljöö ollut pääkaupunkiseutu.
March 24, 2022
Alkoi lupaavasti, mutta loppua kohden lässähti. Juonessa oli hyviä koukkuja ja idea itsessään mielenkiintoinen, mutta koko homma jäi vähän puolitiehen ja juonikuviot kesken. Tiedä sitten pedattiinko tässä jatko-osaa. Ihan vetävästi kirjoitettu kuitenkin ja potentiaalia löytyi.
Read
July 24, 2025Oi voi, rakas suomenkielemme ei sovi kaikkiin genreihin ja tämä on yksi niistä. Siinä missä southern vampire mysteries on kaikessa sekoilussaankin yhäti liki paras asia jota ihminen voi hellepäivän kuumuudessa parvekkeellaan lukea, on veren väki ainoastaan myötähäpeistävä ja ankea.
August 12, 2022
it was really good.
September 26, 2023
4,5. Kai tälle tulee jatko-osa??
October 13, 2024
Ihan hupaisa sekoitus arkisuutta ja mytologiaa. En ihan päässyt päähenkilön ajatusmaailmaan kiinni, mutta ihan hauska kirja silti. Tapahtumat Jyväskylässä ja metsästäjien hierarkia hymyilytti.
August 22, 2023
Jyväskylän yliopistossa opiskelevan Kiiran elämässä on kaikki näennäisesti hyvin: on opiskelupaikka, poikaystävä, koira ja kavereita. Siitä huolimatta hän on aika kyllästynyt kaikkeen.
No, Kiiran elämä mullistuukin totaalisesti, kun hän joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäyksen seurauksena hän tutustuu vampyyrimaisiin "metsästäjiin", salaisen yhteisön jäseniin. Samalla hänessä itsessään alkaa tapahtua outoja muutoksia. Jotain kummaa tuntuu olevan menossa myös Jyväskylän yliopiston alla.
Kirjassa yhdistellään urbaania fantasiaa, paranormaalia romantiikkaa ja suomalaista kansanuskoa ihan mielenkiintoisesti. Tarinasta tulee aika vahvasti mieleen "Buffy, vampyyrintappaja" ja "Twilight", niin hyvässä kuin pahassa. Vampyyrimytologiaan on kuitenkin yritetty keksiä jotain vähän uutta.
Asioita, jotka viehättivät kirjassa:
– listat (joita olisi voinut minusta hyödyntää enemmänkin)
– Jyväskylä miljöönä
– ajoittainen hauskuus.
No, Kiiran elämä mullistuukin totaalisesti, kun hän joutuu hyökkäyksen kohteeksi. Hyökkäyksen seurauksena hän tutustuu vampyyrimaisiin "metsästäjiin", salaisen yhteisön jäseniin. Samalla hänessä itsessään alkaa tapahtua outoja muutoksia. Jotain kummaa tuntuu olevan menossa myös Jyväskylän yliopiston alla.
Kirjassa yhdistellään urbaania fantasiaa, paranormaalia romantiikkaa ja suomalaista kansanuskoa ihan mielenkiintoisesti. Tarinasta tulee aika vahvasti mieleen "Buffy, vampyyrintappaja" ja "Twilight", niin hyvässä kuin pahassa. Vampyyrimytologiaan on kuitenkin yritetty keksiä jotain vähän uutta.
Asioita, jotka viehättivät kirjassa:
– listat (joita olisi voinut minusta hyödyntää enemmänkin)
– Jyväskylä miljöönä
– ajoittainen hauskuus.
January 4, 2022
Arvio tulossa Kosmoskynään.
Displaying 1 - 20 of 20 reviews