What do you think?
Rate this book
Puuvillatehdas #1
Puuvillatehtaan varjossa
Historiallista romantiikkaa ja viihdyttäviä juonenkäänteitä 1800-luvun Turussa
Järkevää ja leiskuvaa Jennyä eivät kovat ajat ole murtaneet. Nuorena leskeksi jäänyt rovasti Stenroosin tytär on mukana Rouvainyhdistyksessä, joka kerää varoja hyväntekeväisyyteen ja Kansankirjaston perustamiseen järjestämällä naamiaisia ja rusettiluisteluja. Turun seurapiireissä Jenny tutustuu puuvillatehtaan johtajan poikaan Fredrik Barkeriin ja uudistusmieliseen Kosti Vanhaseen. Seuraa mustasukkaisuutta ja vetävää kolmiodraamaa.
Puuvillatehtaan varjossa aloittaa Puuvillatehdas-sarjan. Se kuvaa itsenäisen leskirouvan elämää aikana, jona säätyläisyhteiskunta natisee teollistumisen myötä liitoksissaan, työväenliike nousee ja naiset vaativat Canthin hengessä tasa-arvoa.
Järkevää ja leiskuvaa Jennyä eivät kovat ajat ole murtaneet. Nuorena leskeksi jäänyt rovasti Stenroosin tytär on mukana Rouvainyhdistyksessä, joka kerää varoja hyväntekeväisyyteen ja Kansankirjaston perustamiseen järjestämällä naamiaisia ja rusettiluisteluja. Turun seurapiireissä Jenny tutustuu puuvillatehtaan johtajan poikaan Fredrik Barkeriin ja uudistusmieliseen Kosti Vanhaseen. Seuraa mustasukkaisuutta ja vetävää kolmiodraamaa.
Puuvillatehtaan varjossa aloittaa Puuvillatehdas-sarjan. Se kuvaa itsenäisen leskirouvan elämää aikana, jona säätyläisyhteiskunta natisee teollistumisen myötä liitoksissaan, työväenliike nousee ja naiset vaativat Canthin hengessä tasa-arvoa.
335 pages, ebook
Published February 1, 2021
25 people are currently reading
665 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 171 reviews
March 19, 2021
Odotin tältä kirjalta kuvauksen perusteella paljon enemmän. Pidän kovasti hyvistä historiallisista romaaneista ja olisin halunnut pitää tästäkin, mutta valitettavasti petyin. Dialogi oli kömpelöä, päähenkilö muistutti rakkausasioissa enemmän teinityttöä kuin aikuista naista ja erinäiset käänteet tapahtuivat epäuskottavan nopealla tahdilla. Kirjailijan historiallinen asiantuntemus paistaa läpi ja tarjoaa kirjan mielenkiintoisimman puolen. Toivottavasti tarina ja kerronnan tyyli kehittyvät sarjan tulevissa osissa.
April 15, 2021
Olipa tämä viihdyttävä ja positiivinen yllätys! Rakastan Turkua ja sen historiaa ja tuttuihin paikkoihin sijoittuva sopivan romanttinen - mutta ei höttöinen - kertomus teki juuri sen, mitä tällaisten romaanien soisikin tekevän, viihdytti ja koukutti. Povaan Antellin kirjoista manttelinperijää Enni Mustosen Syjrästäkatsojan tarinoille.
April 10, 2021
4,5 ⭐ Puuvillatehtaan varjossa tarjosi uskomattoman upean aikamatkan menneisyyden Turkuun. Hienoa ajankuvaa, joka toi hieman mieleeni Mustosen kirjat. Jenny oli kiinnostava, päähenkilö, naistenasioita ajava oman tien kulkija, joka poikkesi aikansa naisista radikaalien ajatustensa takia. Samalla kuitenkin niin lempä ja ajattelevainen. Pidin Jennystä todella, siksipä onkin ihanaa tietää, että lisää on luvassa.
Entäs sitten Jennyn ja Fredrikin slow-burn romanssi! Tässä kirjassa oli kyllä kaikki viihdyttämisen edellytykset kohdallaan!
Entäs sitten Jennyn ja Fredrikin slow-burn romanssi! Tässä kirjassa oli kyllä kaikki viihdyttämisen edellytykset kohdallaan!
October 26, 2021
Yök apua miten kökköä siirappia! Kirjoitin itse tällaisia tönkköjä, romantiikkaa tihkuvia historiallisia tarinoita joskus yläasteella, mutta pääsin siitä sittemmin onneksi yli. Tämä oli surkein lukemani kirja pitkään aikaan. Pyörittelin silmiäni kirjan kliseille ja puhisin tyrmistyneenä tarinan typeryydelle. Harmi, sillä puitteet, 1800-luvun lopun Turku oli kiinnostava, ja olisi ansainnut paremman tarinan. Ja itse asiassa tarinakin olisi voinut olla ihan kelvollinen jonkun toisen kirjoittamana.
Kirjailija on ilmeisesti lukenut Jane Austenia, ja yrittänyt tuoda sitä maailmaa 1800-luvun Turkuun. Fredrik Barker ei kuitenkaan ole Mr. Darcy, eikä Antell ole Austen. Siinä missä Austenin teksti on hauskaa, älykästä ja satiirista, Antellin kirja on vain yksinkertainen ja hölmö. Rakkaustarina oli suoraan jostain teinitytön päiväunesta. Dialogi ontuvaa, tapahtumat suoraviivaisia ja täysin ennalta-arvattavia. Se mitä vaatteita jollain on päällään, tai mitä tarjotaan ruoaksi, kerrotaan järjestäen luettelonomaisesti.
Historiallinen Turku on kiva, sekä naisten, lasten, eläinten
ja työläisten oikeudet tietysti tärkeitä- mutta tarina itsessään oli kauhean pliisu ja rautalangasta väännetty. Koin hirveää myötähäpeää lukiessani tällaista tuubaa. Sattumalta ”ihana, komea ja pitkä” Fredrik Barker tuli joka käänteessä vastaan. Kenelle vähä-älyiselle romantiikan nälkäiselle tädille tämä oli kirjoitettu? Ei jatkoon.
Kirjailija on ilmeisesti lukenut Jane Austenia, ja yrittänyt tuoda sitä maailmaa 1800-luvun Turkuun. Fredrik Barker ei kuitenkaan ole Mr. Darcy, eikä Antell ole Austen. Siinä missä Austenin teksti on hauskaa, älykästä ja satiirista, Antellin kirja on vain yksinkertainen ja hölmö. Rakkaustarina oli suoraan jostain teinitytön päiväunesta. Dialogi ontuvaa, tapahtumat suoraviivaisia ja täysin ennalta-arvattavia. Se mitä vaatteita jollain on päällään, tai mitä tarjotaan ruoaksi, kerrotaan järjestäen luettelonomaisesti.
Historiallinen Turku on kiva, sekä naisten, lasten, eläinten
ja työläisten oikeudet tietysti tärkeitä- mutta tarina itsessään oli kauhean pliisu ja rautalangasta väännetty. Koin hirveää myötähäpeää lukiessani tällaista tuubaa. Sattumalta ”ihana, komea ja pitkä” Fredrik Barker tuli joka käänteessä vastaan. Kenelle vähä-älyiselle romantiikan nälkäiselle tädille tämä oli kirjoitettu? Ei jatkoon.
March 21, 2021
2,5 tähteä. Välillä jopa nolostuttavan kliseisiä hahmoja ja juonenkäänteitä, ihmeellisiä järkeilyjä ja toksisen käytöksen glorifiointia. Austen kirjoitti tämän jo, mutta taidokkaammalla ihmisluonnon kuvauksella. Vaikka kirjassa oli puutteensa, juonta kuljetettiin kuitenkin sen verran sujuvasti, että tämän lukaisi nopeasti ja lopulta ihan mielellään.
February 2, 2021
*** SISÄLTÄÄ JUONIPALJASTUKSIA! ***
Sanotaan heti kärkeen, että sain kirjasta kustantajalta ennakkokappaleen. Tämä ei kuitenkaan vaikuta arvosteluun :)
Tunnustetaan sitten seuraavaksi se, etten ole mikään maailman suurin historiallisten romanssien ystävä. Tai no, en ole lukenut niitä. Tunnen Austenini ja muut, mutta esimerkiksi Poldark on jäänyt itseltäni täysin väliin. Ei vain ole kiinnostanut, mutta onneksi mieltään saa aina muuttaa.
Tämä nimittäin kiinnosti, ja kiinnostaa jatkokin!
Ann-Christin Antellin Puuvillatehtaan varjossa aloittaa Puuvillatehdas-sarjan. Ensimmäinen kirja sijoittuu 1800-luvun lopun Turkuun, ja voi veljet miten erilainen Turku taisi silloin olla. Kirjan pääosassa on nuori leski, Jenny Malmström, joka on joutunut hyvästelemään niin miehensä kuin vastasyntyneen poikansakin. Yksin jäätyään Jenny muuttaa asumaan isänsä, Kaarinan rovasti Waldemar Stenroosin luokse Kaarinan pappilaan, ja alkaa luoda omaa tulevaisuuttaan uusiksi.
Jenny on kiinnostunut niin historiasta kuin nykymaailman menostakin, ja kokee naisasioiden ajamisen sydämensä kutsumukseksi. Tuohon aikaan naisasialiike oli vasta saamassa jalansijaa, ja Jennyn kaltaisten naisten ajatuksia pidettiin liiankin edistyksellisinä. Jennyn kiinnostus mm. Minna Canthia kohtaan ei kaikille hänen elämänpiirissään oleville sopinut. Osansa saman seurapiirin ihmettelystä sai myös kasvissyöjäksi tunnustautunut miespuolinen arkeologi.
Tämän Jenny saa huomata tavatessaan Turkuun muuttaneen puuvillatehtailijan pojan, Fredrik Barkerin. Barkerin mielestä Jennyn uudismieliset ajatukset ovat silkkaa hölynpölyä, eikä Jenny tämän vuoksi voi sietää miestä.
Tarinan edetessä kuvioihin astuu muitakin enemmän tai vähemmän kelvollisia sulhasehdokkaita, ja Jennyä kositaan lyhyessä ajassa useampaan kertaan. Kaikille hän sanoo ei, joko miehen täydellisen sopimattomuuden vuoksi tai siksi, ettei halua luopua periaatteistaan.
Kirjan aikana vuosia kuluu useampia, ja Jennyn elämä muuttuu paljon. Pappila vaihtuu kaupunkiasunnoksi, yksinäisen lesken elämä ottoäidin arjeksi ja jaloissa pyörii useampikin kolli, kuka vähemmän, kuka enemmän karvainen (ja nelijalkainen).
Pidin kirjan rytmistä, tarina eteni jouhevasti ja uskottavasti. Muutamaan kertaan olisin kaivannut enemmän aikaa Jennyn omille pohdinnoille ja ajatuksille, olisi ollut mukava lukea esimerkiksi kosintojen nostattamista tunnelmista vähän lisää.
Oman viehättävyytensä kirjaan tuo Antellin käyttämä kieli. Mukana on paljon 1800-luvun lopun sanastoa, ja esimerkiksi jouluna pöytään kannettu ja kissoille siivuina syötetty sinkku aiheutti (ja aiheuttaa vieläkin) hihittelyä. Tykkäsin myös siitä, miten yhteiskunnallinen asema näkyi eri henkilöiden puhetavassa murteineen kaikkineen.
Kaiken kaikkiaan vallan viihdyttävä kirja. Ei ihan viittä tähteä, mutta kolmen ja neljän tähden välimaastoon kuitenkin. Nopealukuinen ja mukaansa tempaava, ja uskon lukevani sarjan seuraavatkin osat.
Vaikka Jenny kosikin väärää miestä.
Sanotaan heti kärkeen, että sain kirjasta kustantajalta ennakkokappaleen. Tämä ei kuitenkaan vaikuta arvosteluun :)
Tunnustetaan sitten seuraavaksi se, etten ole mikään maailman suurin historiallisten romanssien ystävä. Tai no, en ole lukenut niitä. Tunnen Austenini ja muut, mutta esimerkiksi Poldark on jäänyt itseltäni täysin väliin. Ei vain ole kiinnostanut, mutta onneksi mieltään saa aina muuttaa.
Tämä nimittäin kiinnosti, ja kiinnostaa jatkokin!
Ann-Christin Antellin Puuvillatehtaan varjossa aloittaa Puuvillatehdas-sarjan. Ensimmäinen kirja sijoittuu 1800-luvun lopun Turkuun, ja voi veljet miten erilainen Turku taisi silloin olla. Kirjan pääosassa on nuori leski, Jenny Malmström, joka on joutunut hyvästelemään niin miehensä kuin vastasyntyneen poikansakin. Yksin jäätyään Jenny muuttaa asumaan isänsä, Kaarinan rovasti Waldemar Stenroosin luokse Kaarinan pappilaan, ja alkaa luoda omaa tulevaisuuttaan uusiksi.
Jenny on kiinnostunut niin historiasta kuin nykymaailman menostakin, ja kokee naisasioiden ajamisen sydämensä kutsumukseksi. Tuohon aikaan naisasialiike oli vasta saamassa jalansijaa, ja Jennyn kaltaisten naisten ajatuksia pidettiin liiankin edistyksellisinä. Jennyn kiinnostus mm. Minna Canthia kohtaan ei kaikille hänen elämänpiirissään oleville sopinut. Osansa saman seurapiirin ihmettelystä sai myös kasvissyöjäksi tunnustautunut miespuolinen arkeologi.
Tämän Jenny saa huomata tavatessaan Turkuun muuttaneen puuvillatehtailijan pojan, Fredrik Barkerin. Barkerin mielestä Jennyn uudismieliset ajatukset ovat silkkaa hölynpölyä, eikä Jenny tämän vuoksi voi sietää miestä.
Tarinan edetessä kuvioihin astuu muitakin enemmän tai vähemmän kelvollisia sulhasehdokkaita, ja Jennyä kositaan lyhyessä ajassa useampaan kertaan. Kaikille hän sanoo ei, joko miehen täydellisen sopimattomuuden vuoksi tai siksi, ettei halua luopua periaatteistaan.
Kirjan aikana vuosia kuluu useampia, ja Jennyn elämä muuttuu paljon. Pappila vaihtuu kaupunkiasunnoksi, yksinäisen lesken elämä ottoäidin arjeksi ja jaloissa pyörii useampikin kolli, kuka vähemmän, kuka enemmän karvainen (ja nelijalkainen).
Pidin kirjan rytmistä, tarina eteni jouhevasti ja uskottavasti. Muutamaan kertaan olisin kaivannut enemmän aikaa Jennyn omille pohdinnoille ja ajatuksille, olisi ollut mukava lukea esimerkiksi kosintojen nostattamista tunnelmista vähän lisää.
Oman viehättävyytensä kirjaan tuo Antellin käyttämä kieli. Mukana on paljon 1800-luvun lopun sanastoa, ja esimerkiksi jouluna pöytään kannettu ja kissoille siivuina syötetty sinkku aiheutti (ja aiheuttaa vieläkin) hihittelyä. Tykkäsin myös siitä, miten yhteiskunnallinen asema näkyi eri henkilöiden puhetavassa murteineen kaikkineen.
Kaiken kaikkiaan vallan viihdyttävä kirja. Ei ihan viittä tähteä, mutta kolmen ja neljän tähden välimaastoon kuitenkin. Nopealukuinen ja mukaansa tempaava, ja uskon lukevani sarjan seuraavatkin osat.
Vaikka Jenny kosikin väärää miestä.
March 18, 2021
Ehkä 2,5 tähteä. En odottanut ihan näin kliseistä romanttista hömppää. Ihan viihdyttävää ajan kuvausta, mutta olisin kaivannut henkilöhahmoihin syvyyttä ja jotenkin romantiikkapuoli oli jo niin moneen kertaan luettua ja kuultua, ettei ollenkaan sykähdyttänyt. En varsinaisesti inhoa romanttista kirjallisuutta, jos siinä on jotain syvällisempää ja yllätyksellisempää tai hahmot ovat kypsiä analysoimaan tunteitaan ja syitään vähän perusteellisemmin. Tämä oli liian ennalta-arvattava ja jotenkin hahmojen tunneilmaisut kamalan yksiulotteisia. Välillä niiden kuvailu aiheutti itselle lähinnä hampaiden kiristelyä. Miljöö ja aikakausi oli mielenkiintoinen ja niihin olisi voinut keskittyä enemmän ja yksityiskohtaisemmin.
October 17, 2021
Äh, tämä ei ollut yhtään sitä, mitä odotin. Jätin tämän kirjan kesken, koska inhoan sitä, jos lukijaa aliarvioidaan vääntämällä päivänselviä asioita rautalangasta. Vai miltä kuulostaa tämä pätkä?
"Jenny tuhahti ajatuksissaan. Maailma oli miesten ja heillä oli valta päättää naisten asioista ja myös naisten palkoista. Hän kiitti Luojaa siitä, että hänellä oli niin viisas isä, joka oli antanut hänen opiskella ja maksanut hänen koulutuksensa. Jonain päivänä myös naiset voisivat opiskella yliopistoissa ja saisivat samat oikeudet kuin miehet. Siihen hän halusi uskoa ja ja tehdä kaikkensa sen eteen. Hän oli varma siitä, että naiset olivat yhtä älykkäitä ja kykeneväisiä kuin miehet, jos heille vain annettaisiin mahdollisuus, mutta hänen kaltaisiaan oppineita naisia kammoksuttiin yhteiskunnassa. Naisen kuului huolehtia kodista ja lapsista."
Huoooookaus. TIEDETÄÄN! Koko edellisen kappaleen olisi voinut tiivistää pariin virkkeeseen. Maininnan viisaasta isästä ja kiitollisuuden omasta koulutuksesta olisi toki voinut jättää, mutta oikeastaan kaikki muu on turhaa saarnaamista. Kenelle tämä kirja oikein on kirjoitettu? Jollekulle, joka ei tiedä historiasta mitään? Lukevatko sellaiset ihmiset edes historiallisia romaaneja? Ja sitten vielä se täydellisen ennalta-arvattava romanssi, joka tuntui jotenkin pakotetulta ja laskelmoivalta sekä tapahtui aivan liian nopeasti ollakseen uskottava. Tässä oli muutenkin paljon enemmän romantiikkaa (suorastaan harlekiinimaista ja kliseistä!) kuin olin kuvitellut. Pirjo Tuominen hoitaa tämän genren kyllä paljon paremmin, tätä en voi suositella.
"Jenny tuhahti ajatuksissaan. Maailma oli miesten ja heillä oli valta päättää naisten asioista ja myös naisten palkoista. Hän kiitti Luojaa siitä, että hänellä oli niin viisas isä, joka oli antanut hänen opiskella ja maksanut hänen koulutuksensa. Jonain päivänä myös naiset voisivat opiskella yliopistoissa ja saisivat samat oikeudet kuin miehet. Siihen hän halusi uskoa ja ja tehdä kaikkensa sen eteen. Hän oli varma siitä, että naiset olivat yhtä älykkäitä ja kykeneväisiä kuin miehet, jos heille vain annettaisiin mahdollisuus, mutta hänen kaltaisiaan oppineita naisia kammoksuttiin yhteiskunnassa. Naisen kuului huolehtia kodista ja lapsista."
Huoooookaus. TIEDETÄÄN! Koko edellisen kappaleen olisi voinut tiivistää pariin virkkeeseen. Maininnan viisaasta isästä ja kiitollisuuden omasta koulutuksesta olisi toki voinut jättää, mutta oikeastaan kaikki muu on turhaa saarnaamista. Kenelle tämä kirja oikein on kirjoitettu? Jollekulle, joka ei tiedä historiasta mitään? Lukevatko sellaiset ihmiset edes historiallisia romaaneja? Ja sitten vielä se täydellisen ennalta-arvattava romanssi, joka tuntui jotenkin pakotetulta ja laskelmoivalta sekä tapahtui aivan liian nopeasti ollakseen uskottava. Tässä oli muutenkin paljon enemmän romantiikkaa (suorastaan harlekiinimaista ja kliseistä!) kuin olin kuvitellut. Pirjo Tuominen hoitaa tämän genren kyllä paljon paremmin, tätä en voi suositella.
February 17, 2022
Näyttää olevan mahdotonta jättää kirja kesken, kun on lukenut kolmasosan ja vihdoin tajunnut, että lukee väärää kirjaa 😂
Ihmettelin, mitä tätä on voitu kehua, ja odotin jotain ihmettä tapahtuvaksi kunnes huomasin, että hömppäähän tämä on. No, onpahan tullut luettua. Varmaan historiallisen romantiikan harrastajat tykkäävät, mutta itse huomasin vaikertavani ääneen loppumetreillä.
p. s. Kirja, joka oli tarkoitus lukea, oli Pumpulienkeli. Se siis seuraavaksi listalle.
Ihmettelin, mitä tätä on voitu kehua, ja odotin jotain ihmettä tapahtuvaksi kunnes huomasin, että hömppäähän tämä on. No, onpahan tullut luettua. Varmaan historiallisen romantiikan harrastajat tykkäävät, mutta itse huomasin vaikertavani ääneen loppumetreillä.
p. s. Kirja, joka oli tarkoitus lukea, oli Pumpulienkeli. Se siis seuraavaksi listalle.
April 20, 2021
Ann-Christin Antellin esikoisteos ylitti odotukseni ja osoittautui äärimmäisen koukuttavaksi luku-, tai minun tapauksessani kuuntelukokemukseksi - Sanna Majuri on ihana lukija! 1800-luvun loppupuolen Turkuun sijoittuva tarina on kirjoitettu tavalla, joka todella tuo kulissinsa eloon. Tuttuja paikkoja oli hauska bongailla ja tuntuu kuin näkisin opiskelukaupunkini hieman uudessa valossa, ymmärtäen sen historiaa syvemmin. Minulle teoksen parhautta onkin sen ajankuvaus, mutta on itse juonikin toki oikein hyvä. Se muistuttaa vahvasti Elizabeth Gaskellin North and Southia, yhtä lempiklassikoistani. Siinäkin keskiössä on puuvillatehtaan omistajan ja papin tyttären romanssi, ja tärkeänä teemana työväen olot. Ehkä tämän suosion myötä North and South saataisiin vihdoin suomennettua, en voi ymmärtää miten sitä ei ole vielä tehty. Kynnys klassikoiden lukemiseen englanniksi voi olla suuri, minkä takia se on varmasti jäänyt monilta lukematta. Onneksi siitä kuitenkin on myös loistava BBC:n minisarja – se kannattaa ainakin katsoa, mikäli tämän jälkeen kaipaa lisää jotain samankaltaista.
July 21, 2021
Ann-Christin Antellin Puuvillatehtaan varjossa aloittaa uuden historiallisten kirjojen Puuvillatehdas-sarjan. Puuvillatehtaan varjoissa sijoittui 1800-luvun loppupuolen Turkuun. Kirja perustuu osittain faktatietoihin, mutta kirjailija on käyttänyt vapauksia vuosiluvuissa, paikoissa, tapahtumissa jne. Joillakin kirjan henkilöhahmoilla on historialliset esikuvansa, joista löytyy jonkin verran tietoa kirjan loppupuolelta.
Kirjan päähenkilö on Jenny Malmström, joka on rovastin tyttärenä saanut koulutusta ja toimiikin tarinassa opettajana isänsä kuoleman jälkeen. Jenny oli leski ja sen vuoksi hän sai elää itsenäisen naisen elämää, josta hän ei ollut ihan helposti luopumassa kenenkään kaksilahkeisen vuoksi. Ottajia kyllä olisi ollut. Jenny piti päänsä ja itsenäisyytensä, vaikka hän otti vapaaehtoisesti huollettavakseen kolme alaikäistä lasta, mikä tuohon aikaan oli ennen kuulumatonta ja aiheutti ikäviä juoruja ja mustamaalaamista.
Ann-Christin Antellin historiallinen teos Puuvillatehtaan varjossa oli mukavan kepeä ja romantiikalla höystetty tarina 1800-luvun loppupuolen Turusta. Jatkoa seuraa kaikille meille kiinnostuneille, sillä kirja aloittaa Puuvillatehdas-sarjan.
Kirjan päähenkilö on Jenny Malmström, joka on rovastin tyttärenä saanut koulutusta ja toimiikin tarinassa opettajana isänsä kuoleman jälkeen. Jenny oli leski ja sen vuoksi hän sai elää itsenäisen naisen elämää, josta hän ei ollut ihan helposti luopumassa kenenkään kaksilahkeisen vuoksi. Ottajia kyllä olisi ollut. Jenny piti päänsä ja itsenäisyytensä, vaikka hän otti vapaaehtoisesti huollettavakseen kolme alaikäistä lasta, mikä tuohon aikaan oli ennen kuulumatonta ja aiheutti ikäviä juoruja ja mustamaalaamista.
Ann-Christin Antellin historiallinen teos Puuvillatehtaan varjossa oli mukavan kepeä ja romantiikalla höystetty tarina 1800-luvun loppupuolen Turusta. Jatkoa seuraa kaikille meille kiinnostuneille, sillä kirja aloittaa Puuvillatehdas-sarjan.
June 1, 2025
Puuvillatehdas- sarjan aloitusosa. Tykkäsin kyllä todella paljon, ja melkein voisi antaa vitosenkin, koska oli niin vakuuttavaa kerrontaa. Kirjailijan ensimmäinen kirja taitaa olla kyseessä. Kerronta on mukaansa tempaavaa, pitää otteessaan. Vaikka tarina sijoittuu 1800- luvulle, se tuntuu silti jollain tavalla tuoreelta ja joka melkein voisi tapahtua nykyisinkin. Tietysti tarinassa on myös paljon ajalleen ominaisia juttuja.
December 23, 2023
historialliset turkuvibat oli tosi jees. ja tykkäsin kuinka tarina oli kiedottu todellisuuden päälle ja todellisia historiallisia henkilöitä ja yhteyksiä tarinaan nostettiin esille kirjan lopussa. romanttiset kiemurat taas oli kaikin puolin kyseenalasia ja järjettömiä. kasvattilapset oli mun lempparikäänne. eipä tää oikeen minkäänlaisia tunteita herättäny. ihan kivaa kuunneltavaa ja oli ihanaa ku äänikirjassa kuuli murretta.
November 7, 2022
Ihan viihdyttävä teos. Ennalta-arvattava ehkä, mutta ei se loppujen lopuksi edes kauheasti haitannut. 1800-luvun lopun Turku on kiehtova miljöö. Kirjoitustyyli oli monessa kohdassa melko kömpelöä, mikä äänikirjassa korostui jotenkin entisestään.
February 1, 2024
Nej, tyvärr, det här var verkligen inte en bok för mig. Av baksidestexten att döma trodde jag på mycket mer arbetarlitteratur men det här är mest en otroligt förutsägbar kärlekshistoria som dessutom känns väldigt tillgjord. Samma med en hel del av karaktärerna. Det här blir inte en serie jag kommer att följa.
May 12, 2025
Olipas yllättävän viihdyttävää lukea Suomeen sijoittuvaa historiallista kirjaa. Alussa kesti päästä mukaan tarinaan, mutta lopulta se tempaisi kyllä mukaansa.
Romanttiseksi kirjaksi tätä en kyllä mieltänyt, vaikka miehiä matkassa olikin.
Romanttiseksi kirjaksi tätä en kyllä mieltänyt, vaikka miehiä matkassa olikin.
February 15, 2024
3.5 tähteä. Tykkäsin tarinasta ja kerronnasta. Kauniisti ja mielenkiintoisesti kuvailtu. Alussa tarina tuntui hyvin tutulta ja siksi hieman tylsältä, mutta loppua kohden piristyi.
October 8, 2025
Ihana historiallinen romaani, joka on helppo- ja nopealukuinen. Hyvin pääsi eläytymään aikakaudelle.
March 3, 2021
Olin ennen tätä kirjaa jumittanut muutaman kehnomman kirjan kanssa. Tämä tarina vei onneksi mennessään. Tarinassa oli kyllä vähän eriskummallisia juonenkäänteitä, mutta aion kyllä lukea/kuunnella seuraavankin osan.
September 13, 2025
Helmet-lukuhaaste 2025: Kirjailija on työskennellyt kirjastossa
Sopii myös Helmet-lukuhaasteen kohtiin 3, 4, 17, 26, 30, 44, 45.
Kirjaston työntekijänä voin suositella tätä kirjaa 😊
Sopii myös Helmet-lukuhaasteen kohtiin 3, 4, 17, 26, 30, 44, 45.
Kirjaston työntekijänä voin suositella tätä kirjaa 😊
January 2, 2023
Lukukokemus oli outo.
Tässä tarinassa henkilöhahmot, jopa päähenkilöt, jäävät pinnallisiksi ja melko mustavalkoisiksi. Henkilöiden toiminta on pitkälti ennalta-arvattavaa ja jo aiemmista romaaneista tutun kaavan mukaista (ajoittain liiankin ”matkittua”). Dialogi on välillä todella yksinkertaista ja selitettyä. Ajoittain kerronta on töksähtelevää ja asiat tapahtuvat aivan liian nopeasti, tilaa ei jätetä henkilöhahmojen syventämiselle tai ajatusten ja tunteiden pohdinnalle. Asioiden kiirehdintä ärsyttää. Romantiikka on esitetty melko siirappisesti.
Toisaalta kirjassa esitetään välillä elävästi ja mukaansatempaavasti ajan tunnelmaa ja miljöötä. Esimerkiksi kesä Ruissalossa oli kuvattu kauniisti.
Kirjaa lukiessa välillä tuntui kuin lukisi hyvää historiallista romaania ja välillä kuin olisi tarttunut vahingossa halpaan harlekiiniin.
Tässä tarinassa henkilöhahmot, jopa päähenkilöt, jäävät pinnallisiksi ja melko mustavalkoisiksi. Henkilöiden toiminta on pitkälti ennalta-arvattavaa ja jo aiemmista romaaneista tutun kaavan mukaista (ajoittain liiankin ”matkittua”). Dialogi on välillä todella yksinkertaista ja selitettyä. Ajoittain kerronta on töksähtelevää ja asiat tapahtuvat aivan liian nopeasti, tilaa ei jätetä henkilöhahmojen syventämiselle tai ajatusten ja tunteiden pohdinnalle. Asioiden kiirehdintä ärsyttää. Romantiikka on esitetty melko siirappisesti.
Toisaalta kirjassa esitetään välillä elävästi ja mukaansatempaavasti ajan tunnelmaa ja miljöötä. Esimerkiksi kesä Ruissalossa oli kuvattu kauniisti.
Kirjaa lukiessa välillä tuntui kuin lukisi hyvää historiallista romaania ja välillä kuin olisi tarttunut vahingossa halpaan harlekiiniin.
December 22, 2022
Miten tämä voi nousta suosioon? Liian osoitteleva, kömpel, jotenkin lapsellinen - ja kieleltään ankea. Pisteet kirjailijan taustatyölle.
July 21, 2022
Miten ristiriitainen lukukokemus. Pääsin välillä hyvin mukaan 1800-luvun lopun Turun tunnelmaan, ja nautin aidosti esimerkiksi pappilan joulun ja Ruissalon kesäpäivien kuvauksesta. Myös tekijän historian tuntemus tuki tarinaa hyvin.
Mutta päähenkilöiden, Jennyn ja Fredrikin, välinen kanssakäyminen oli ajoittain hyvin kömpelöä, jopa ärsyttävyyteen saakka. Dialogi tökki muutenkin ajoittain, ja kirjan henkilöt jäivät kiiltokuvamaisiksi. Tästä kaikesta huolimatta nautin silti lukemisesta monin paikoin, ja loppu herkisti kaikesta kliseisyydestään huolimatta.
Mutta päähenkilöiden, Jennyn ja Fredrikin, välinen kanssakäyminen oli ajoittain hyvin kömpelöä, jopa ärsyttävyyteen saakka. Dialogi tökki muutenkin ajoittain, ja kirjan henkilöt jäivät kiiltokuvamaisiksi. Tästä kaikesta huolimatta nautin silti lukemisesta monin paikoin, ja loppu herkisti kaikesta kliseisyydestään huolimatta.
February 22, 2021
Tämä yllätti positiivisesti, oikein mainiota historiallista fiktiota. Loppusanoissa on selvitetty tarkasti kirjassa mainitut todelliset historialliset henkilöt, joten vaaraa faktan ja fiktion sekoittamisesta ei ole. Paljon kiinnostavaa 1800-luvun Turku-triviaa, mm. Koroisten piispanlinnan arkeologisista kaivauksista. Tämän perusteella liputan Antellia varteenotettavaksi seuraajaksi Kaari Utriolle genressä ”historian kuvaaminen naisnäkökulmasta romanttisen fiktion keinoin”.
August 3, 2024
Dit is wel heel zoetsappig, als je het boek als historisch beschrijft dan verwacht ik er meer van in die zin!
September 21, 2024
Hoofdpersonage Jenny had haar leven heel anders voorgesteld. Ze verliet haar ouderlijk huis in Turku om zelf een gezin te stichten maar dat liep helaas niet zoals verwacht. Jenny ervaart namelijk zwaar persoonlijk verlies en keert vervolgens terug naar huis.
Eenmaal terug bij haar vader helpt ze hem in de kerkgemeenschap waar hij dominee is.
Ondanks wat Jenny heeft meegemaakt blijkt ze veerkrachtig en sterk. Zo is ze behoorlijk uitgesproken over de rechten van de vrouw en neemt ze het op voor het personeel in de katoenfabrieken. De woon- en werkomstandigheden zijn niet best en de verschillen tussen rijk en arm enorm. Jenny sluit een pact met andere welgestelde vrouwen om dit maatschappelijk probleem aan te pakken.
Dit alles in een tijdperk waar dergelijke initiatieven niet werden gewaardeerd door mannen. Door haar houding en uitlatingen komt ze op de radar van Fredrik, zoon van de eigenaar van een katoenfabriek. Hij lijkt door zijn arrogantie en rijkdom blind voor wat er speelt.
Maar de vrouwen zijn overtuigend en dwingen zichzelf hierdoor in een onderhandelingspositie met de rijke ondernemers. En dat wil zeggen Jenny dus met Fredrik.
Vanaf de eerste pagina ben ik gefascineerd door Jenny. Zo jong als ze is krijgt ze veel te verwerken. In een tijd waar de vrouw niet veel meer rechten had dan het aanrecht weet ze zich ferm en overtuigend te profileren en wekt bij mij hierdoor sympathie. Ook dat ze zich hard maakt voor de armere medemens, zich inzet tegen kinderarbeid én vecht voor een meer gelijke behandeling van vrouwen maakt haar tot een Finse Suffragette aan het einde van de negentiende eeuw. Ik hou van dit soort vrouwen!
Wat een fijn debuut in deze nieuwe reeks! Het is duidelijk dat er nog veel staat te gebeuren en dat de auteur alle kanten uit kan met dit verhaal en de personages. De Finse inslag is duidelijk voelbaar en origineel. Het is leuk om te lezen hoe anders die cultuur was door middel van de gedetailleerde beschrijvingen. Zo sterk als laatstgenoemden zijn vond ik de dialogen helaas wat minder overtuigend. Of dat komt door de vertaling of door de auteur zelf kan ik niet beoordelen; daar behoeft wel wat aandacht want dat liep niet overal vloeiend.
Het verhaal ontpopt zich vervolgens lichtelijk voorspelbaar maar het feit dat ik door middel van dit boek kennis maak met een nieuwe cultuur, de Finse, in een tijd die me mateloos intrigeert, stoorde dat minder dan gewoonlijk. De gebeurtenissen, de humor en romantiek én dat je het boek niet weg wilt leggen spreken voor zich.
De verder fijne, beeldende, schrijfstijl draagt daar ook absoluut aan bij.
'De Finse Katoenmolen' is een historische roman met een sterke hoofdrol voor Jenny en een duidelijke boodschap. Haar aandeel is overtuigend en geloofwaardig te noemen; zij draagt het verhaal met verve. Na verschijning werd dit boek meteen een bestseller in Finland. En ook de vervolgdelen hebben Ann-Christin Antell hoog op de bestsellerlijst geplaatst.
Dat verbaast me niet. Dit debuut heeft op wat puntjes na alles in huis om ook de Nederlandstalige lezers voor zich te winnen. Ik ben in ieder geval enthousiast en héél benieuwd naar de vervolgdelen!
Vier sterren!!
Eenmaal terug bij haar vader helpt ze hem in de kerkgemeenschap waar hij dominee is.
Ondanks wat Jenny heeft meegemaakt blijkt ze veerkrachtig en sterk. Zo is ze behoorlijk uitgesproken over de rechten van de vrouw en neemt ze het op voor het personeel in de katoenfabrieken. De woon- en werkomstandigheden zijn niet best en de verschillen tussen rijk en arm enorm. Jenny sluit een pact met andere welgestelde vrouwen om dit maatschappelijk probleem aan te pakken.
Dit alles in een tijdperk waar dergelijke initiatieven niet werden gewaardeerd door mannen. Door haar houding en uitlatingen komt ze op de radar van Fredrik, zoon van de eigenaar van een katoenfabriek. Hij lijkt door zijn arrogantie en rijkdom blind voor wat er speelt.
Maar de vrouwen zijn overtuigend en dwingen zichzelf hierdoor in een onderhandelingspositie met de rijke ondernemers. En dat wil zeggen Jenny dus met Fredrik.
Vanaf de eerste pagina ben ik gefascineerd door Jenny. Zo jong als ze is krijgt ze veel te verwerken. In een tijd waar de vrouw niet veel meer rechten had dan het aanrecht weet ze zich ferm en overtuigend te profileren en wekt bij mij hierdoor sympathie. Ook dat ze zich hard maakt voor de armere medemens, zich inzet tegen kinderarbeid én vecht voor een meer gelijke behandeling van vrouwen maakt haar tot een Finse Suffragette aan het einde van de negentiende eeuw. Ik hou van dit soort vrouwen!
Wat een fijn debuut in deze nieuwe reeks! Het is duidelijk dat er nog veel staat te gebeuren en dat de auteur alle kanten uit kan met dit verhaal en de personages. De Finse inslag is duidelijk voelbaar en origineel. Het is leuk om te lezen hoe anders die cultuur was door middel van de gedetailleerde beschrijvingen. Zo sterk als laatstgenoemden zijn vond ik de dialogen helaas wat minder overtuigend. Of dat komt door de vertaling of door de auteur zelf kan ik niet beoordelen; daar behoeft wel wat aandacht want dat liep niet overal vloeiend.
Het verhaal ontpopt zich vervolgens lichtelijk voorspelbaar maar het feit dat ik door middel van dit boek kennis maak met een nieuwe cultuur, de Finse, in een tijd die me mateloos intrigeert, stoorde dat minder dan gewoonlijk. De gebeurtenissen, de humor en romantiek én dat je het boek niet weg wilt leggen spreken voor zich.
De verder fijne, beeldende, schrijfstijl draagt daar ook absoluut aan bij.
'De Finse Katoenmolen' is een historische roman met een sterke hoofdrol voor Jenny en een duidelijke boodschap. Haar aandeel is overtuigend en geloofwaardig te noemen; zij draagt het verhaal met verve. Na verschijning werd dit boek meteen een bestseller in Finland. En ook de vervolgdelen hebben Ann-Christin Antell hoog op de bestsellerlijst geplaatst.
Dat verbaast me niet. Dit debuut heeft op wat puntjes na alles in huis om ook de Nederlandstalige lezers voor zich te winnen. Ik ben in ieder geval enthousiast en héél benieuwd naar de vervolgdelen!
Vier sterren!!
March 29, 2023
Kun alkuun pääsi, niin kirja tuli ahmittua yön aikana valvoen. Onneksi vapaapäivät sallivat tämän ja pystyy hyvin pohtimaan unessa tätä Turun historiaa tältä kantilta. Hieno teos jossa varsin kiehtovia henkilöhahmoja oli kunnon liuta. Murre oli oiva lisä kirjassa, sillä se toi autenttisuutta tarinaan. Oli hyvin kiehtovaa lukea 1800-luvun Turusta, kun siihen maailmaan itselläkin jonkinlainen yhteys. Ei vähiten siksi, että mm. von Rettingin lahjoittamassa rakennuksessa käynyt niin monesti, kun 7. vuosi Turussa asuvana alkanut.
Kirja kyllä loppui mielestäni liian aikaisin, mutta onneksi pystyy lukemaan jatkoa kirjalle. Kun kiehtoo minne elämä mm. Martan vie veljineen ja ottoäitinsä kanssa ja samalla vähän kiehtoo kyllä avautuuko Fredrikin ja Jennyn tarina enää yhtään enempää. Onhan niiden asenteissa hieman ristiriitoja, jotka kivasti esiteltiin tarinan lomassa. Toisaalta olisin ehkä Juhani Aaltosen voinut yhtä hyvin nähdä Jennylle sopivana.
Ajankuvaus mahtavaa ja samalla harmittaa ettei nykyään varmaan taitaisi mm. Aurajoki jäätyä talvella niin et kestäisi hevosen ja reen tuomiokirkon kohdalla. Harmi sinänsä, että teollistuminen tuonut massiivisia eroavaisuuksia nykyaikaan mukanaan, mutta toisaalta kirjassa paljon työväen kohtelusta, jota ei kaipaa tähän maailmaan. Ja varsin radikaaleja ajatuksiahan kirjassa oli aikaansa verrattuna, mutta ehkä nykyaikana monet muut asiat melkein yhtä radikaaleja meistä, kuin vaikka naisten äänioikeus ja lyhyemmät työajat olivat 1800-luvun ihmisten mielestä.
Kirja kyllä loppui mielestäni liian aikaisin, mutta onneksi pystyy lukemaan jatkoa kirjalle. Kun kiehtoo minne elämä mm. Martan vie veljineen ja ottoäitinsä kanssa ja samalla vähän kiehtoo kyllä avautuuko Fredrikin ja Jennyn tarina enää yhtään enempää. Onhan niiden asenteissa hieman ristiriitoja, jotka kivasti esiteltiin tarinan lomassa. Toisaalta olisin ehkä Juhani Aaltosen voinut yhtä hyvin nähdä Jennylle sopivana.
Ajankuvaus mahtavaa ja samalla harmittaa ettei nykyään varmaan taitaisi mm. Aurajoki jäätyä talvella niin et kestäisi hevosen ja reen tuomiokirkon kohdalla. Harmi sinänsä, että teollistuminen tuonut massiivisia eroavaisuuksia nykyaikaan mukanaan, mutta toisaalta kirjassa paljon työväen kohtelusta, jota ei kaipaa tähän maailmaan. Ja varsin radikaaleja ajatuksiahan kirjassa oli aikaansa verrattuna, mutta ehkä nykyaikana monet muut asiat melkein yhtä radikaaleja meistä, kuin vaikka naisten äänioikeus ja lyhyemmät työajat olivat 1800-luvun ihmisten mielestä.
This entire review has been hidden because of spoilers.
October 10, 2025
Ihan kivasti kirjoitettu tarina. Kivoja pieniä kuvauksia aikalaiselämästä. Mutta.
Tällaisten (etenkin historiallisten) heteroromanssien kohdalla minun on usein kuitenkin vaikeaa ymmärtää, miksi nämä ihmiset edes rakastuvat toisiinsa. Usein heillä ei ole kuvailtu olevan lähes mitään yhteistä, ja jos on, kyseinen mieshahmo ei usein ole sittenkään päähenkilönaisen romanttisten tunteiden viimeinen kohde. Se tunteiden lopullinen kohde on puolestaan monesti vastenmielisen dominoiva tai päällekäyvä, kuten tässäkin teoksessa; Fredrik pyrki hallinnoimaan salaa Jennyn elämää esimerkiksi palkkatulojen kautta. Tällaiset asiat tietenkin esitetään aluksi luotaantyöntäviksi, sillä päähahmohan on täysin itsenäinen ja kyvykäs nainen. Lopulta nainen silti toki leppyy, sillä onhan mies komea, sivistynyt, tyylikäs ja monesti vielä varakas - ja mikä parhainta (!), hän ei millään anna periksi, vaikka nainen sanoo kolme kertaa ei.
Tällaista on ehkä mukavaa ja turvallista lukea tältä aikaetäisyydeltä omalta kotisohvalta, mutta jos joku käyttäytyisi minua kohtaan vuonna 2025 kuten Fredrik käyttäytyi Jennyä kohtaan tässä kirjassa – no, yök. Eipä muuta.
No, ehkä minä en vain ymmärrä. Käsityksiä romantiikasta on monenlaisia.
Tällaisten (etenkin historiallisten) heteroromanssien kohdalla minun on usein kuitenkin vaikeaa ymmärtää, miksi nämä ihmiset edes rakastuvat toisiinsa. Usein heillä ei ole kuvailtu olevan lähes mitään yhteistä, ja jos on, kyseinen mieshahmo ei usein ole sittenkään päähenkilönaisen romanttisten tunteiden viimeinen kohde. Se tunteiden lopullinen kohde on puolestaan monesti vastenmielisen dominoiva tai päällekäyvä, kuten tässäkin teoksessa; Fredrik pyrki hallinnoimaan salaa Jennyn elämää esimerkiksi palkkatulojen kautta. Tällaiset asiat tietenkin esitetään aluksi luotaantyöntäviksi, sillä päähahmohan on täysin itsenäinen ja kyvykäs nainen. Lopulta nainen silti toki leppyy, sillä onhan mies komea, sivistynyt, tyylikäs ja monesti vielä varakas - ja mikä parhainta (!), hän ei millään anna periksi, vaikka nainen sanoo kolme kertaa ei.
Tällaista on ehkä mukavaa ja turvallista lukea tältä aikaetäisyydeltä omalta kotisohvalta, mutta jos joku käyttäytyisi minua kohtaan vuonna 2025 kuten Fredrik käyttäytyi Jennyä kohtaan tässä kirjassa – no, yök. Eipä muuta.
No, ehkä minä en vain ymmärrä. Käsityksiä romantiikasta on monenlaisia.
February 24, 2022
Tämä oli täydellinen kirja kuunneltavaksi: juonivetoinen, nopeakäänteinen ja sujuvasti kirjoitettu.
Oli mukavaa lukea historiallista romantiikkaa, jossa päähenkilö on selvästi jo aikuinen nainen, jolla on omia tavoitteita elämässään. Jenny Malmström on leski, ja 1800-luvun lopun Suomessa leskeys tarjoaa mahdollisuuksia, joita ei naimattomalla naisella olisi. Jenny on aktiivinen hyväntekijä ja ajalleen varsin edistyksellinen ajattelija. Monet kosijaehdokkaat joutuvat mustalle listalle ilmaistessaan liian ahtaita ajatuksia naisten asemasta.
Oli myös hauskaa lukea tutuista paikoista: olen kävellyt Katariinan pappilan ohi ja Katariinan hautausmaan läpi lukuisia kertoja matkalla YO-kylästä kotiin. Koroistenniemi ja sen rauniot ovat tutun kävelyreitin varrella, ja Kuuvuorelle on tullut kiivettyä useamman kerran. Lukukokemus oli tuttujen paikkojen bongailua ja asettumista Turun kartalle.
Oli mukavaa lukea historiallista romantiikkaa, jossa päähenkilö on selvästi jo aikuinen nainen, jolla on omia tavoitteita elämässään. Jenny Malmström on leski, ja 1800-luvun lopun Suomessa leskeys tarjoaa mahdollisuuksia, joita ei naimattomalla naisella olisi. Jenny on aktiivinen hyväntekijä ja ajalleen varsin edistyksellinen ajattelija. Monet kosijaehdokkaat joutuvat mustalle listalle ilmaistessaan liian ahtaita ajatuksia naisten asemasta.
Oli myös hauskaa lukea tutuista paikoista: olen kävellyt Katariinan pappilan ohi ja Katariinan hautausmaan läpi lukuisia kertoja matkalla YO-kylästä kotiin. Koroistenniemi ja sen rauniot ovat tutun kävelyreitin varrella, ja Kuuvuorelle on tullut kiivettyä useamman kerran. Lukukokemus oli tuttujen paikkojen bongailua ja asettumista Turun kartalle.
March 3, 2023
Olipa ihana lukea kirjaa Turun seudun tutuista maisemista. Puuvillatehtaan varjossa oli muutenkin erittäin helppolukuinen ja otteessaankin pitävä tarina. Kulttuuriympäristöihmisenä oli kiva lukea proosaa muinaismuistoyhdistyksen aikaisista vuosista ja 1800-luvun kulttuuri- ja sivistyselämästä Turussa. Romanttinen kuvio tässä kirjassa oli hyvin selvä ja jotkut käänteet olisivat kyllä mielestäni saaneet kypsyä pidempäänkin, jotta ne ostaisin mukisematta. Ripsien alta vilkuiltiin yhtenään ja muutama muukin usein toistuva ilmaisu alkoi vähän häiritsemään. Kokonaisuudessaan kyllä pidin tästä teoksesta, se parani loppua kohden ja nosti kotiseudun kaipuutakin ilmaan.
Displaying 1 - 30 of 171 reviews