What do you think?
Rate this book
Veljekset Gallén
Vuosisadanvaihteen tulisielut
Unosta piti tulla viulisti, mutta hän ajautui häpeälliseen konkurssiin ja myrskyisään avioliittoon. Akselista tuli taiteilija, joka loi ikonisen suomalaiskansallisen kuvaston vaimonsa tukemana.
Vahvatunnelmaisessa veljeselämäkerrassa Viljami Puustinen ratkoo sukunsa vaiettuja salaisuuksia. Miksi Uno kuoli New Yorkissa yksin ja unohdettuna?
Unosta piti tulla viulisti, mutta hän ajautui häpeälliseen konkurssiin ja myrskyisään avioliittoon. Akselista tuli taiteilija, joka loi ikonisen suomalaiskansallisen kuvaston vaimonsa tukemana.
Vahvatunnelmaisessa veljeselämäkerrassa Viljami Puustinen ratkoo sukunsa vaiettuja salaisuuksia. Miksi Uno kuoli New Yorkissa yksin ja unohdettuna?
319 pages, Hardcover
Published January 1, 2020
4 people are currently reading
37 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 12 of 12 reviews
November 6, 2022
Pitkään mietin annanko kolme tähteä vai neljä eli ehkä 3 1/2 olisi oikea numero tälle. Kuitenkin sen verran mielenkiintoinen että kallistuin antamaan neljä. Pidin kyllä kirjasta ja se oli mielenkiintoinen. Oli mukava lukea veljeksistä, vaikka toisesta nyt onkin jo kirjoitettu paljon muutenkin. Siksi Unon tarina kiinnosti enemmän koska on tuntemattomampi. Jollain tavoin tuli olo että kirja oli kirjoitettu nimenomaan halusta tuoda enemmän esille Unoa muttei oltu uskallettu jättää Akselia sivuosaan, koska on saavuttanut merkittävän aseman taidemaalarina. Mietin myös sitä, oliko haluttu myydä kirjaa enemmän ottamalla Akseli mukaan enkä kyllä tiedä olisinko edes lukenut kirjaa ilman Akselin mukana oloa - että mikäs minä olen mitään sanomaan. Akselin olisi voinut ottaa mukaan mutta ehkä enemmän sivuosassa tyyliin veljen varjossa kasvanut Uno. Nyt kirja oli välillä hieman sekava ja hyppi paikasta toiseen, kerrottiin asioita jotka eivät välttämättä liittyneet edes veljeksiin esimerkiksi papin kirjeet Unon vaimolle - toki se liittyy tavallaan asiaan mutta kirjeenvaihdon mainitseminen olisi riittänyt kuvaamaan sitä että toinen mies oli kiinnostunut vaimosta, ei olisi tarvinnut kirjeitä kirjoittaa auki ollenkaan. Useampaan kertaan mietin sitä, miten tämä asia liittyy millään tavoin veljeksiin. Kaiken kaikkiaan kuitenkin hyvä lukukokemus ja niin kuin mainitsin Unon tarina oli erittäin mielenkiintoinen koska juuri se tuntemattomuus kiehtoi.
May 9, 2021
Todella mielenkiintoinen kirja Gallenin veljeksistä; Akselista, josta tuli kuuluisa taitelija, ja Unosta, joka rakensi ja korjasi viuluja, ja päätyi Amerikkaan. Jotenkin surullinen tarina kokonaisuudessaan, mutta todella kiinnostava, jonka on käsittääkseni kirjoittanut veljesten jälkeläinen.
April 22, 2024
Okei, minä olen vähän allerginen sille kun ihmiset sanovat lukeneensa jotain ja sitten paljastuu että he ovat kuunnelleet ko. kirjan. Minä en ole lukenut Veljekset Gallénia, sillä se oli ensimmäinen kokonaan kuuntelemani äänikirja. Ajoitus johtuu siitä, että työnantajani Nelonen lanseerasi Supla+ -palvelun, ja pakkohan sitä oli kokeilla.
Tämä ei kuitenkaan ole mainos, vaikka luonnollisesti Suplaplussaa (kavereiden kesken) suosittelenkin. Se maksaa euron pari vähemmän kuin kilpailijat kuussa, mutta siellä ei pysty lukemaan kirjoja tekstinä, eikä siellä ole käsittääkseni englanninkielisiä äänikirjoja. Äänikirjat tuovat kuitenkin kirjojen pariin ihmisiä jotka eivät lue, mistä kertoo varmaan myös sivuston suosituimpien teosten lista: Elämäkertoja ja self helppiä.
Vaan ei se väärin ole! Olen kokeillut kuunnella romaania äänikirjana, mutta sitä en kerta kaikkiaan kestä. Haluan viipyillä hyvän romaanin sivuilla, enkä halua että lukija TULKITSEE minulle romaanin. Puustisen Veljekset Gallénin tapauksessa oli lähellä että tulkinta rupeaisi häiritsemään. Mutta onneksi pääsin sitten kyytiin ja keskityin itse kokemukseen.
Luin hetki sitten Viljamin mainion Petri Walli -kirjan ja olin kuullut häneltä hyvää tiisausta tästä Veljekset Gallén -kirjasta, mutta silti tämä pääsi yllättämään. Hyvyydellään, nimittäin. Aiheellaan, ja etenkin aiheen käsittelytavalla.
Kuten Petri Wallin tarina, myös Akseli ja Uno Gallénin tarina koskettaa Viljamin omaa elämää. Wallin kohdalla hän oli satunnainen keikallakävijä, Uno Gallén taas oli hänen isoisoisänsä. Tämä kuitenkin selviää vasta jälkisanoissa (vaikka toki itse tästä tiesin kuten varmaan moni aiheesta lehtijuttuja lukenut), eli mitään kirjailijan oman persoonan kautta tehtyä retkeä tässä ei tehdä, onneksi. Mutta halusin mainita asiasta siksi, että yhteys asemoi tarinaa hienosti nykyaikaan.
Viljamin tyyli tehdä tietokirjaa on valloittava. Kaikesta näkee, että hän on kerännyt valtavan määrän tietoa, mutta hänen pyrkimyksenään ei ole esittää valtavaa määrää tietoa, vaan kertoa tarina. Tässä tapauksessa tarinan keskiöön on siivilöity kansallistaiteilijamme Akseli ja hänen isoveljensä Uno, jonka elämästä ei ennen tätä oltu juuri julkisuudessa puhuttu. Sen tarkemmin referoimatta voi todeta, että kun pikkuveljestä tuli ikoninen taidemaalari, joutui musiikista innostunut isoveli luovimaan epäonnistuneen avioliiton ja epäonnisten liiketointen läpi kohti henkistä kasvua. Tästä päästään jälleen Viljamin tyyliin: Tietokirja, elämäkerta taipuu romaanimaisiin mittoihin, kun tarinan rajaus näyttää kahden 1900-luvun taitteessa vaikuttaneen säätyläismiehen kamppailua kohti henkistä kasvua. Gallénit halajavat tietoa, he tutkivat pelkäämättä ja itseään säästämättä henkimaailmaa ja salatieteitä, ja – etenkin Unon tapauksessa – löytävät Vapaamuurarien polulta apua oppimiseen, taiteita unohtamatta.
Ja kuten hyvät romaanit, jättää Veljekset Gallén mehukkaimmat oivalluksensa lukijan pohdittavaksi. Ei siksi, että kirjailija jättäisi lukijalle osan vastuusta, vaan siksi, että tietoa ei ole, mutta se on sivuseikka. Oliko Uno itsekäs haihattelija? Miksi hän ei halunnut olla enemmän läsnä tyttärensä Lullanin (eli Viljamin isoäidin) elämässä? Oliko Unon ruotsalainen vaimo Ellen kammottava akka vai aikansa naiskuvan uhri?
Romaanimaisten ainestensa lisäksi kirja tietysti tarjoaa oikeasti paljon tietoa tuon ajan suomalaisesta taiteilijaelämästä. Olin kuvitellut että jo eläessään kuuluisuutta nauttinut Axel Gallén olisi luutunut paikoilleen kartanoihinsa rahaa tienaamaan, mutta hänkin etsi ja vaelsi elämänsä loppuun saakka, miettimättä rahaa tai sen puutetta. Lopulta hänen leskirouvansa joutui vanhoilla päivillään antamaan pianotunteja itsensä elättääkseen. Mutta toisin kuin Uno, matkustivat Akseli ja vaimonsa Mary useimmiten yhdessä, usein lapsetkin mukanaan.
Akselin ja Unon äiti Mathilda oli myöskin suorastaan mieletön hahmo, joka vanhoille päivilleen asti neuvoi poikiaan Hikha-nimiseltä hengeltä saamillaan tiedoilla. Teosofit, Alastair Crowley ja spiritistmi todellakin mainittu. Harmi että Perttu Häkkinen on kuollut (lepää rauhassa <3), sillä hän olisi varmasti nauttinut tästä kirjasta.
Ei ole epäilystäkään, etteikö tämä kirja olisi pakollista luettavaa meistä jokaiselle. Tämä on historiaa, self helpiä ja romaanitaidetta erittäin korkealla tasolla. Tai kuunneltavaa, äänikirjatoteutus oli tosiaan onnistunut. Kuvia ei äänikirjassa näe, mutta kun googlasin löysin Hesarin jutusta muutaman (aion ostaa kirjan hyllyyn). Uno Gallén näytti varsin karismaattiselta hepulta, kuin sekoitukselta Olavi Uusivirtaa ja Eero Milonoffia. Karismaattinen tai ei, hän kuoli yksin pienessä asunnossa Manhattanilla vuonna 1919, vietettyään sitä ennen aikaa kahdessa eri mielisairaalassa. Tätä ennen hän oli kuitenkin saavuttanut Vapaamuurareissa korkean tason ja saavuttanut mainetta muusikkona ja arvosoitinten korjaajana. Hän ei kertonut tästä menestyksestään kenellekään Suomessa.
Etsijän teema ulottuu tietysti myös juuriaan etsivään kirjailija Puustiseen. Kuunneltuani kirjan loppuun minulle tuli kohotettu ja herkistynyt olo. Koin kylmikset (ehkä Hikha-henki) ja silmäkulmaan kihosi kyynel kun mietin Viljamia isoisoisänsä hautauspaikalla Brooklynissä, etsinnän päätepisteessä. Sitten mieleeni tuli Death Cab for Cutien biisi Bixby Canyon Bridge ja sen kohta: "And then it started getting dark/ I trudged back to where the car was parked/ No closer to any kind of truth/ as I must assume was the case with you."
Tämä ei kuitenkaan ole mainos, vaikka luonnollisesti Suplaplussaa (kavereiden kesken) suosittelenkin. Se maksaa euron pari vähemmän kuin kilpailijat kuussa, mutta siellä ei pysty lukemaan kirjoja tekstinä, eikä siellä ole käsittääkseni englanninkielisiä äänikirjoja. Äänikirjat tuovat kuitenkin kirjojen pariin ihmisiä jotka eivät lue, mistä kertoo varmaan myös sivuston suosituimpien teosten lista: Elämäkertoja ja self helppiä.
Vaan ei se väärin ole! Olen kokeillut kuunnella romaania äänikirjana, mutta sitä en kerta kaikkiaan kestä. Haluan viipyillä hyvän romaanin sivuilla, enkä halua että lukija TULKITSEE minulle romaanin. Puustisen Veljekset Gallénin tapauksessa oli lähellä että tulkinta rupeaisi häiritsemään. Mutta onneksi pääsin sitten kyytiin ja keskityin itse kokemukseen.
Luin hetki sitten Viljamin mainion Petri Walli -kirjan ja olin kuullut häneltä hyvää tiisausta tästä Veljekset Gallén -kirjasta, mutta silti tämä pääsi yllättämään. Hyvyydellään, nimittäin. Aiheellaan, ja etenkin aiheen käsittelytavalla.
Kuten Petri Wallin tarina, myös Akseli ja Uno Gallénin tarina koskettaa Viljamin omaa elämää. Wallin kohdalla hän oli satunnainen keikallakävijä, Uno Gallén taas oli hänen isoisoisänsä. Tämä kuitenkin selviää vasta jälkisanoissa (vaikka toki itse tästä tiesin kuten varmaan moni aiheesta lehtijuttuja lukenut), eli mitään kirjailijan oman persoonan kautta tehtyä retkeä tässä ei tehdä, onneksi. Mutta halusin mainita asiasta siksi, että yhteys asemoi tarinaa hienosti nykyaikaan.
Viljamin tyyli tehdä tietokirjaa on valloittava. Kaikesta näkee, että hän on kerännyt valtavan määrän tietoa, mutta hänen pyrkimyksenään ei ole esittää valtavaa määrää tietoa, vaan kertoa tarina. Tässä tapauksessa tarinan keskiöön on siivilöity kansallistaiteilijamme Akseli ja hänen isoveljensä Uno, jonka elämästä ei ennen tätä oltu juuri julkisuudessa puhuttu. Sen tarkemmin referoimatta voi todeta, että kun pikkuveljestä tuli ikoninen taidemaalari, joutui musiikista innostunut isoveli luovimaan epäonnistuneen avioliiton ja epäonnisten liiketointen läpi kohti henkistä kasvua. Tästä päästään jälleen Viljamin tyyliin: Tietokirja, elämäkerta taipuu romaanimaisiin mittoihin, kun tarinan rajaus näyttää kahden 1900-luvun taitteessa vaikuttaneen säätyläismiehen kamppailua kohti henkistä kasvua. Gallénit halajavat tietoa, he tutkivat pelkäämättä ja itseään säästämättä henkimaailmaa ja salatieteitä, ja – etenkin Unon tapauksessa – löytävät Vapaamuurarien polulta apua oppimiseen, taiteita unohtamatta.
Ja kuten hyvät romaanit, jättää Veljekset Gallén mehukkaimmat oivalluksensa lukijan pohdittavaksi. Ei siksi, että kirjailija jättäisi lukijalle osan vastuusta, vaan siksi, että tietoa ei ole, mutta se on sivuseikka. Oliko Uno itsekäs haihattelija? Miksi hän ei halunnut olla enemmän läsnä tyttärensä Lullanin (eli Viljamin isoäidin) elämässä? Oliko Unon ruotsalainen vaimo Ellen kammottava akka vai aikansa naiskuvan uhri?
Romaanimaisten ainestensa lisäksi kirja tietysti tarjoaa oikeasti paljon tietoa tuon ajan suomalaisesta taiteilijaelämästä. Olin kuvitellut että jo eläessään kuuluisuutta nauttinut Axel Gallén olisi luutunut paikoilleen kartanoihinsa rahaa tienaamaan, mutta hänkin etsi ja vaelsi elämänsä loppuun saakka, miettimättä rahaa tai sen puutetta. Lopulta hänen leskirouvansa joutui vanhoilla päivillään antamaan pianotunteja itsensä elättääkseen. Mutta toisin kuin Uno, matkustivat Akseli ja vaimonsa Mary useimmiten yhdessä, usein lapsetkin mukanaan.
Akselin ja Unon äiti Mathilda oli myöskin suorastaan mieletön hahmo, joka vanhoille päivilleen asti neuvoi poikiaan Hikha-nimiseltä hengeltä saamillaan tiedoilla. Teosofit, Alastair Crowley ja spiritistmi todellakin mainittu. Harmi että Perttu Häkkinen on kuollut (lepää rauhassa <3), sillä hän olisi varmasti nauttinut tästä kirjasta.
Ei ole epäilystäkään, etteikö tämä kirja olisi pakollista luettavaa meistä jokaiselle. Tämä on historiaa, self helpiä ja romaanitaidetta erittäin korkealla tasolla. Tai kuunneltavaa, äänikirjatoteutus oli tosiaan onnistunut. Kuvia ei äänikirjassa näe, mutta kun googlasin löysin Hesarin jutusta muutaman (aion ostaa kirjan hyllyyn). Uno Gallén näytti varsin karismaattiselta hepulta, kuin sekoitukselta Olavi Uusivirtaa ja Eero Milonoffia. Karismaattinen tai ei, hän kuoli yksin pienessä asunnossa Manhattanilla vuonna 1919, vietettyään sitä ennen aikaa kahdessa eri mielisairaalassa. Tätä ennen hän oli kuitenkin saavuttanut Vapaamuurareissa korkean tason ja saavuttanut mainetta muusikkona ja arvosoitinten korjaajana. Hän ei kertonut tästä menestyksestään kenellekään Suomessa.
Etsijän teema ulottuu tietysti myös juuriaan etsivään kirjailija Puustiseen. Kuunneltuani kirjan loppuun minulle tuli kohotettu ja herkistynyt olo. Koin kylmikset (ehkä Hikha-henki) ja silmäkulmaan kihosi kyynel kun mietin Viljamia isoisoisänsä hautauspaikalla Brooklynissä, etsinnän päätepisteessä. Sitten mieleeni tuli Death Cab for Cutien biisi Bixby Canyon Bridge ja sen kohta: "And then it started getting dark/ I trudged back to where the car was parked/ No closer to any kind of truth/ as I must assume was the case with you."
February 24, 2021
”Pyrkimyksenäni on ollut kirjoittaa hyvä tarina, mutta totuus edellä”, Viljami Puustinen linjaa kirjansa jälkisanoissa. Siinä onkin pähkinänkuoressa tämä maanmainio teos.
Puustinen on sukua Galléneille suoraan alenevassa polvessa. Hän pääsi lukemaan veljesten ja heidän läheistensä vilkasta kirjeenvaihtoa. Historiantutkijan pätevyys ja rock-kirjailijan kokemus kirvoittivat aineistosta mehevän kirjan Suomen taiteen kulta-ajasta ja sen jälkikuohuista.
Tarinassa edetään kahta polkua, koska veljekset tallasivat elämässään eri tahtiin. Vahva äiti suosi Axelia, josta jalostui kuuluisa kuvataitelilja Akseli Gallen-Kallela. Viuluniekka-Uno oli äidin murheenkryyni, joka viehtyi liike-elämään ja kärsi nöyryyttävän konkurssin.
Kummankaan veljeksen elämä ei ollut helppoa. Monesta ojasta allikkoon suistuneen Akselin pelastukseksi koituivat oma tinkimättömyys ja Mary-vaimon pitkämielisyys. Unoa ei onni potkinut puolison valinnassakaan. Hän loi uuden uran siirtolaisena Yhdysvalloissa. Lukija voi itse päätellä oliko New York hänen onnelansa.
Puustinen on sukua Galléneille suoraan alenevassa polvessa. Hän pääsi lukemaan veljesten ja heidän läheistensä vilkasta kirjeenvaihtoa. Historiantutkijan pätevyys ja rock-kirjailijan kokemus kirvoittivat aineistosta mehevän kirjan Suomen taiteen kulta-ajasta ja sen jälkikuohuista.
Tarinassa edetään kahta polkua, koska veljekset tallasivat elämässään eri tahtiin. Vahva äiti suosi Axelia, josta jalostui kuuluisa kuvataitelilja Akseli Gallen-Kallela. Viuluniekka-Uno oli äidin murheenkryyni, joka viehtyi liike-elämään ja kärsi nöyryyttävän konkurssin.
Kummankaan veljeksen elämä ei ollut helppoa. Monesta ojasta allikkoon suistuneen Akselin pelastukseksi koituivat oma tinkimättömyys ja Mary-vaimon pitkämielisyys. Unoa ei onni potkinut puolison valinnassakaan. Hän loi uuden uran siirtolaisena Yhdysvalloissa. Lukija voi itse päätellä oliko New York hänen onnelansa.
August 7, 2020
Äänikirjana kuunneltu.
Hullaannuin tähän kirjaan heti ensimetreiltä. Rakastan 1800- ja 1900-luvun aikalaiskuvauksia ja "yksinkertaista elämää". Häpeäkseni täytyy tunnustaa, etten edes tiennyt Akselin Uno-veljen olleen olemassakaan, ennen kuin kuulin tämän kirjan.
Kun lukee tällaisia elämäkertoja, joissa lähteinä on käytetty kirjeenvaihtoa, tulee aina miettineeksi, mihin nykyajan ihmisten elämäkerrat tulevat aikanaan pohjautumaan. Säilövätkö aikamme suurmiehet ja merkkihenkilöt sähköpostinsa tulevia sukupolvia varten vai katoavatko ne bittiavaruuteen ja jäljelle jää (jos jää) vain lyhyet tviitit ja Instagram-otokset?
Hullaannuin tähän kirjaan heti ensimetreiltä. Rakastan 1800- ja 1900-luvun aikalaiskuvauksia ja "yksinkertaista elämää". Häpeäkseni täytyy tunnustaa, etten edes tiennyt Akselin Uno-veljen olleen olemassakaan, ennen kuin kuulin tämän kirjan.
Kun lukee tällaisia elämäkertoja, joissa lähteinä on käytetty kirjeenvaihtoa, tulee aina miettineeksi, mihin nykyajan ihmisten elämäkerrat tulevat aikanaan pohjautumaan. Säilövätkö aikamme suurmiehet ja merkkihenkilöt sähköpostinsa tulevia sukupolvia varten vai katoavatko ne bittiavaruuteen ja jäljelle jää (jos jää) vain lyhyet tviitit ja Instagram-otokset?
April 18, 2020
Kiehtova kurkistus elämään tunnetun elämän ja legendan takana. Enpä muista veljestä, Unosta, koskaan aikaisemmin kuulleenikaan. Puustinen kirjoittaa taitavasti molempien veljesten tarinaa sekä heidän elämäänsä kuuluneiden tärkeiden naisten tarinaa lomittain. Harmi kun Ellen poltti Unon kirjeet, hänen ajatuksiaan olisi ollut mielenkiintoista lukea enemmänkin.
Read
April 12, 2020Olin erityisen ilahtunut tekstin aistillisuudesta, se sai mielikuvituksen laukkaamaan! Hienoa, että tarinat kerrottiin nimenomaan tällä tavalla rinnakkain. Vaikka veljekset elivät kovin erillään, toisen tarina aina syveni toista kerrottaessa siinä rinnalla.
April 3, 2020
Kirjoitin teoksesta blogitekstin: https://tituma2.wordpress.com/2020/04...
May 1, 2020
Kiinnostava ja hyvin soljuva esitys veljeksistä, joista toinen on koko Suomen tuntema taiteilija, toinen unohduksiin jäänyt elämän tarkoituksen etsijä.
September 24, 2020
Paljon nimiä ja uutta tietoa. Mielenkiintoisia kuvauksia taideteoksista.
April 23, 2021
Mielenkiintoisesti kirjoitettu kuvaus Gallenin veljeksistä. Maailman ja itsenäistyvän Suomen tapahtumat tukevat hienosti tarinaa.
Displaying 1 - 12 of 12 reviews