In this comprehensive study, Segal offers a lucid explanation of the views of Robert Campbell, the foremost writer and thinker on the subject of myth. A work accesssible to scholars as well as to lay readers and Campbell's many fans. Garland Press.
"Campbell spends too much time reveling in myth and not enough time analyzing it."
Tämä Segalin toteamus on tullut lähelle omiakin kokemuksiani Joseph Campbellistä ja samalla mietin, että onko Campbell enemmänkin ajattelija kuin tieteentekijä. Häntä on kiinnostanut (omista näkökulmistaan ja mahdollisesti motiiveistaan käsin) ihmisluonto/ihmisyys enemmän kuin keskustelu myytistä tieteellisenä käsitteenä. Lähestymistavat myyteihin psykologiset, psykoanalyyttiset ja metafyysiset. Esimerkiksi myytin alkuperä, olemus ja merkitys eivät niinkään kiinnosta Campbelliä ja funktiosta kirjoittanut ristiriitaisestikin. Aina välillä myös niin, että ei siteeraa eikä tunnusta ajatuslainojaan aiempiin tutkijoihin, mikä on epäeettistä tieteentekemistä. Campbell on tehnyt kenties enemmän omanlaistaan ihmisyyden essentian tutkimusta ja pohdintoa kuin tiedettä? Campbellille kaikki ihmiset kaikkina aikoina ovat sisimmässään samanlaisia, samalla tavalla motivoituneita ja muutenkin psykologisesti rakentuneita ja myytit hän tuntuu näkevän yhtenä välineenä todistaa tämä väittämä. Myytit vaikuttavat olevan keino selittä ihmisyyttä, ihmiskuntaa historiallisesti ja kulttuuriset tavat niputtaen.
Kontroversaali ajattelija ja samalla vaikutusvaltainen esimerkiksi monomyytin kautta. Campbellin ajatus ja maailmankuva muuttui "melkein hindusta" länsimaisen individulismin kannattajaksi. Syinä Segalin mukaan esimerkiksi se, että hän vuonna 1954 (?) kävi Intiassa ja hermostui/suuttui/järkyttyi mm. Intian kastijärjestelmästä. Ajattelen, että idea ei ilmeisesti vastannut realismia ja siitä ajattelun suunnanvaihdos. Monomyytti kehittyi vielä Toisen maailmansodan jälkeisessä kaipussa löytää ihmisistä jotakin essentialtaan yhteistä ja hakea rauhallista yhteiseloa, mutta myöhemmissä teoksissa tämä ajattelu on hiipumassa tai hiipunut.
Kirja esitteli Joseph Campbellin ajattelua ( ei persoonaa, ei henkilöhistoriaa, ei elämäkerta) hänen kirjallisen työnsä kautta tiiviisti. Paljon tekstiä psykoanalyyttisestä lähestysmistavasta myyttiin, sillä se kiinnosti myös Campbelliä. Jos myytit kiinnostaa (uskonto)tieteellisestä näkökulmasta, niin tämä ei ole ensimmäisiä kirjoja, joihin kannattaisi tarttua. Joseph Campbellin ajatteluun kylläkin kiinnostava. Tiivis ja saattaa vaatia Campbellin joidenkin keskeisten teosten lukemista.
The works of Joseph Campbell have languished unread on my bookshelves for some time now. I picked up this little book, despite being skeptical that Campbell's work would even require an introductory work. I must admit that I've had the wrong idea of Campbell's work. Segal writes that Campbell's popularity led many to dismiss him as a pop phenomenon. This book lays that myth to rest. Actually, much of what Segal details here is really high level information, much of it about Freud and Jung. Though a little dry, I couldn't imagine a more definitive intro to Campbell's large body of work. Maybe now I'll actually get around to reading one of his books.
Picked this up at a yard-sale years ago, its been hiding on my bookshelf waiting for the right time. After reading a lot of Campbell, et.al., I am ready to explore the author himself.
A good book, but I am not really in the mood for it currently.. Some have written that it should be read by any serious Joseph Campbell reader.. I am not sure if I agree.. but it does contain lots of facts and theories on his work.. and beliefs....