Supersuosituista Ella ja kaverit -kirjoista tuttu, kaikkien rakastama mutta hieman hömelö Pate seikkailee jo toisessa omassa kirjassaan.
Pallokarhujen joukkue on osallistumassa tärkeään turnaukseen, mutta kavereiden hämmästykseksi keskushyökkääjäksi ei valitakaan Patea! Vaikka hän rakastaa jalkapalloa yli kaiken ja on aivan loistava pelaaja. Pate ei kuitenkaan jää tuleen makaamaan vaan päättää kasata turnaukseen oman jenginsä, Maailman parhaan joukkueen. Pelikavereiksi hän haluaa värvätä mm. Messin, Ronaldon ja Zlatanin, mutta heitä on aika vaikea saada kiinni. Onneksi Pate saa uusia ystäviä, joiden kanssa osallistuminen saattaa onnistua, kunhan rahat turnauksen osallistumismaksuun on saatu kokoon. Tosin kolmijalkainen koira, naapurin yhdeksänkymppinen Eino ja pullokassimies puistosta eivät ole kaikkien mielestä mikään dream team. Mutta ehkä innokkailla joukkuetovereilla on salattuja kykyjä?
Aika lattea tarina ja kerronta. Mielestäni ei ollut edes hauska. Puhujien sanominen (isä; min; äiti jne.) oli melko tylsän kuuloista. Kolme tähteä eläinrakkaudesta ja yrityksestä saada eläin itselle.
Rakastan Ella -kirjoja joten tiesin että tulen rakastamaan myös Pate -kirjoja. Ja tiesin myös että Pate olisi hitti vinkkauksessakin. Varsinkin jalkapallo iskee täällä päin oikeaan saumaan.
Itse en pidä jalkapallosta mutta se ei haitannut, kirja oli silti aivan loistava! Tarina on mahtava! Tarina on mielenkiintoinen, hauska, siinä puhutaan tärkeistä asioista, on fiksuja huomioita, se on hyvin kirjoitettu. Parvelaan voi aina luottaa!
Kuvat ovat myös hienot ja täynnä yksityiskohtia. Luvut ovat myös ihanan lyhyitä, melkeinpä jopa päiväkirjamaisia, välillä tarinaa vietiin eteenpäin kuvilla.
Totta kai, Totti -koira oli lempparini.
Sopi loistavasti vinkkaukseen 3. luokasta ylöspäin!
Symppis. Paten sielunelämä on näemmä paljon rikkaampaa kuin Ella-kirjoissa annetaan ymmärtää. Lukujako oli oudon silppuinen(lukuja oli niin paljon että niitä mahtui välillä useampikin samalle aukeamalle), mutta tykkäsin siitä, miten kuvitus lomittui tarinaan. Ääneenluku vaati lukijalta tavallista enemmän kekseliäisyyttä ja luovuutta kaikkien noitten kuva/puhekupla ym. osuuksien ja jatkuvien vuoropuheluiden vuoksi. Kuuntelijan pitää ehdottomasti saada nähdä myös kaikki yksityiskohtia vilisevät kuvat. Paten puhelut maailman ääriin naurattivat eniten ja puhekuplat piti lukea ääneen neljä kertaa :). Valojen sammuttua pohdittiin vielä, että olikohan se mysteeripelaaja ihan oikeesti Messi.
Tykkään näistä Pate-kirjoista kyllä kovasti. Tässä oli vähän samaa tematiikkaa kuin Veirton Jyrsijöiden haasteessa: epäreilu tilanne joukkueessa, muodostetaan oma joukkue, autetaan sivussa muita yksinäisiä.
Mielestäni parempi kuin eka Pate, tässä oli juonellisesti enemmän kerrottavaa kuin ekassa. Pate esitettiin myös fiksumpana kuin ekassa, siitä pointsit.
Ļoti sirsnīga atkaltikšanās ar nepārspējamo somu puiku Paulu. Man patika pat labāk nekā pirmā grāmatiņa "Pauls raksta blogu". Šoreiz Pauls diezgan negodīgi netiek paņemts uz sacensībām futbola komandā, tā ka viņam neatliek nekas cits kā nodibināt pašam savu "Pasaulē labāko komandu". Visas jezgas rezultātā divi vientuļnieki tiek pie jaunām mājām, un Paulam uzrodas jauns draugs. Iesaku!
Reipashenkistä menoa. Kupletin juoni on toki tuttu yhdestä jos toisestakin kirjasta, mutta totetus toimii. Pasi Pitkäsen kuvitus on saanut runsaasti tilaa ja hyvä niin, sillä se on herkullista. Mainio, sympaattinen tarina.
„Pate jalgpalliraamat“ meeldis mulle väga. Väga kerge ja kohati humoorikas oli lugeda. Teemaks on suur jalgpallivõistlus ja kui enamasti ikka peategelased võidavad, siis selles raamatus see nii ei ole. Raamat on kuidagi niimoodi kirjutatud, et ega sellest ei olegi lugu, et võitu ei tulnud. Mulle tundub, et see võib olla selline raamat, mida loevad meelsasti ka need poisid, kes muidu väga lugeda ei taha. Kui võrrelda autori „Kepler62“ raamatutega, siis sobib lugemiseks noorematele. Minu jaoks oli kindlasti kaasahaaravam.