Kertomus sijoittuu lähitulevaisuuteen, Suomeen ja maailmalle, Grönlannin mannerjäätikölle ja Intian valtameren alueelle. Venäläinen tutkija Sergej yrittää yhdessä intialaisen tutkijayhteisön ja kollegansa Amritan kanssa selvittää Cambaynlahdesta meren alta löytyvän vajonneen kaupungin arvoitusta. Samaan aikaan suomalainen Kari Alanen yrittää toisaalla kehittää ratkaisua jäätiköiden sulamisongelmaan. Jäätiköitä tukii myös Gönlannissa tukikohtaansa pitävä tutkimusyksikkö ja sitä johtava filippiiniläissyntyinen tutkijaerakko Susan Cheng. Yllättäen tutkimuslinjat tangeeraavat toisiaan. Tutkijat ymmärtävät, että jäätiköt ovat vaarassa sulaa, minkä seurauksena maapalloa uhkaa kaiken tuhoava tsunamikatastrofi ja vedenpaisumus. Alkaa löytyä vastauksia myös vuosituhansia sitten asetettuihin kysymyksiin.
Mutta vaikka tutkijat osaavat ennustaa jättiaaltojen synnyn, onko enää aikaa estää niiden vyöryä?
Sarjakuva on saatavana myös englanninkielisenä, Sands of Sarasvati (käännös Lola Rogers ja Owen Witesman).
En ole lukenut kirjaa, joten tartuin tähän sarjikseen. Oli tosi hieno ja tarina oli niin hyvä että varmaan pitää lukea kirjakin. Tykkäsin kuvituksesta ja tarinasta paljon. Joskin tietty ahistaa nämä maailmantuhojutut, mutta niinhän siinä tulee käymään ennemmin tai myöhemmin kuitenkin. Lopussa oli kuitenkin hieman toivoa ja tykkäsin hurjasti Atlantis pohdinnoista!
Olen lukenut aiemmin muutaman Isomäen kirjan. "Sarasvatin hiekkaa" on jostain syystä jäänyt lukematta, vaikka lukulistalla se on ollut kauan. Nyt tilasin kirjan sarjakuvana ja päätin tutustua tarinaan sitä kautta.
Tarina on selvästi vahva ja juonen polut kulkevat kohti arvattavia tapahtumia. Lukiessani mietin, että olisiko tarinen loppu ollut niin selkeä ja looginen, jos olisin lukenut kirjan sen ilmestyessä. Ei välttämättä. Nyt ilmastonmuutoksen vaikutusten skenaariot ovat sen verran vahvasti yleisessä tiedossa, että shokkivaikutuskin on hävinnyt. Lähinnä lukiessa tuli surullinen olo siitä, että vaikka vaarat on tiedetty jo pitkään, elämme edelleen riskialueella. Silti tarinassa kulkee koko ajan mukana toivo, sekä ihmisten välisessä rakkaudessa, että siinä, että jotenkin elämä aina on jatkunut katastrofeista huolimatta, ja tulee oletettavasti jatkumaan meistä ja meidän teoistamme huolimatta.
Ihan sarjakuvana itseäni häiritsi välillä se, että ruudut olivat varsin pieniä sisältöönsä nähden ja se vaikutti kuvien hahmottamiseen. Sitten toisaalta ajoittain kuvitus oli todella komeaa ja näyttävää. Ehkä aihetta olisi voinut lähestyä vähemmän perinteisen sarjakuvan tyylillä, joskin ihan toimivaa sarjakuvaromaania "Sarasvatin hiekkaa" kuitenkin on.
Olen jo aiemmin lukenut romaanin, mutta sarjakuvaversio kiehtoi myös. Piirrosjälki ja väristys on aiheeseen sopiva. Tarina kyllä minusta hiukan kärsii vähentyneestä sivumäärästä, mutta toisaalta: sarjakuvan tarinankuljetus onkin aivan erilaista. Itse henkilökohtaisesti nautin enemmän romaanin yksityiskohtaisista teknisistä selvityksistä ja indianajonesmaisesta historiankaivelusta. Hyvä valinta niille, jotka eivät viitsi lukea romaania. En voinut välttyä leikittelemästä ajatuksella, että koskas me saatais Varekset tai Ilkka Remekset tällaisena upeana sarjisversiona kanssa.
Véletlenül bukkantam erre a kis finn opuszra néhány napja, miközben egy könyvtárban kotorásztam a nem túl gazdag kínálatú képregénypolcon. Sosem halottam még róla, mint ahogy az alapjául szolgáló regényről se. Utóbbi értékeléseit átfutva úgy látom, kihagyható olvasmány, de egy képregénnyi muníció szerintem bőven volt ebben az ökológiai katasztrófát vizionáló akció sci-fiben. A történet érdekes, aktuális, kellőképpen tudományos, némi ókori mítoszértelmező misztikummal megbolondítva. A karakterek egyénisége nem túlságosan kidolgozott, de ezt a műfaj bőven elbírja a vizualitás miatt (ti. mindenkit szépen meg lehet különböztetni a bőrszíne vagy a szakálla alapján). A rajzok és a festés viszont nagyon klassz. Örömmel időztem a részletek felett, legyen az egy forgalmas indiai kávézó terasza, vagy a végeláthatatlanul zajló jégtáblák tablója. Szép perspektívaváltások és vonalvezetés, kellemes színkombinációk. A kötet gyengéi rajztechnikai szempontból az arcok (azok néha egészen furák vagy torzak), szöveg tekintetében pedig a romantikus szálak, és úgy általában a szereplők kötődéseinek avagy ellentéteinek ábrázolása.
Luin tämän joskus muutama vuosi sitten romaanina. Sarjakuvaversio oli mielestäni hyvin onnistunut. Asioista ja tapahtumista oli kiteytetty vain olennainen, mikä oli hyvä. Siltikin tässä oli paljon keskittymiskykyä vaativaa tietoutta, ja monimutkaisia asioita selitettynä puhekuplissa. Kirjassakin tieteellistä nippelitietoa oli muistaakseni hengästyttävän paljon, sillä Risto Isomäki on tunnetusti intohimoinen tieteisnörtti. Kohtaus, jossa köyden varassa laskeudutaan jäätikköjärven imaisseeseen railoon oli sarjakuvassa paljon lyhyempi ja mitättömämpi kuin kirjassa. Kirjassa se oli ehkä se kaikkein jännittävin kohtaus. Jotain oli sarjakuvassa jopa paremmin kuin kirjassa: henkilöhahmojen syvyyttä oli enemmän. Kenties jo pelkkä kuvitus riitti tekemään hahmoista syvempiä. Kirjaahan kritisoitiin aikanaan hahmojen kömpelöydestä. Loppu oli sarjakuvassa mielestäni hivenen erilainen kuin kirjassa. Tai sitten muistan väärin. Sarjakuvassa myös ajanjaksoa hyökyaallon jälkeen kuvattiin jonkin verran, mitä kirjassa ei muistaakseni ollut.
Virkelig spændene! Handler om Atlantis myten og en teori om det lagde i nærheden af Indien i stedet. Derudover om hvordan jorden og klimaet har forandret sig og flyttet på landskabet. Hvordan man skal være opmærksom på de små tegn som giver ledetråde til fortiden og fremtiden. Foregår i en nær fremtid og med interessante løsninger på klimaforandringer og brændstof alternativer. Klimaforandringer som er sket førhen og måske kan ske i fremtiden vises samtidig med teori snakken om Atlantis. Visuelt flotte farver og inddelt i afsnit med en epilog til sidst. Jeg ville bare ønske der var mere, men det er der en løsning på! Tegneserien er baseret på den finske forfatter Risto Isomäkis roman af samme navn, som skulle være ladet med bastant viden, pirrende spænding og et svimlende syn på menneskenes muligt skæbne. Så den vil jeg hoppe videre til på et andet tidspunkt.
Lukematta alkuperäisteosta tästä sarjakuvaversiosta saa aika hyvän käsityksen juonesta ja ideasta. Teoriana ja ideana toimiva ja vielä kun tästä sarjiksesta olisi tehty vähän pidempi ja ehkä enemmän toimintaa sisältävä niin olisi saanut enemmän tähtiä.
Tyylikäs, mutta tyhjä sarjakuvasovitus Risto Isomäen samannimisestä romaanista. Tiivistäminen ei ole onnistunut, vaan sarjakuva hajoaa tieteellisen teorian ja eri kertojien paineessa. Mitä kaikkea onkaan jätetty pois, sitä en tiedä, kun en ole alkuperäistä romaania lukenut. Poistoja ei kuitenkaan ole tehty tarpeeksi tai sitten sarjakuva on liian lyhyt.
Vielä enemmän häiritsee se, että äsken lukemani Isomäen Kurganin varjot sisälsi hämmentävän paljon samoja elementtejä. Arkeologiset löydöt, kansainvälinen tiedeyhteisö, tieteilijöiden välinen romanssi, jopa metaaniklatraattien aiheuttamat laivojen uppoamiset... Jos kaikissa Isomäen kirjoissa on näin paljon samoja elementtejä, ei minun tarvitse niitä sen enempää lukeakaan.
Olipas mielenkiintoista lukea Sarasvatin hiekkaa myös sarjakuvamuodossa. Luin alkuperäisen teoksen pari vuotta sitten ja haalistuneiden muistikuvien mukaan, tämä oli hyvin uskollinen Isomäen teokselle, joskin tiivistetysti. Tästähän on suunniteltu tv-sarjaakin ja uskoisin, että siitä voisi tullakin jotain.
Hyvin uskollinen alkuperäisteokselle - ja samalla todella hyytävä kuvaus siitä, mikä meitä voi odottaa. Hienoa tiivistystä vaikeasta asiasta kuvalliseen muotoon!
Semmoinen 3.5 tähteä. Olen alkuperäisen romaanin lukenut vuonna 2012 enkä juuri muistanut siitä mitään. Osittain tämän vuoksi nappasinkin tämän mukaan kirjaston sarjishyllystä, osittain myös siksi, että kiinnosti nähdä miten kokonainen romaani taipuu sarjakuvaksi.
Ja noh, taipuuhan se. Todella paljon oli kyllä jätetty pois ja monet asiat ja varsinkin asioiden ja henkilöiden yhteydet toisiinsa jäivät hämärän peittoon. Päätarina kuitenkin toimii ja etenee hyvin eivätkä monet tässä esitellyt kauhuskenaariot enää tunnukaan niin epäuskottavilta kuin joitain vuosia aiemmin. (Ikävä kyllä.)
Piirrosjälki on todella kaunista, tykkäsin siitä kuinka eri paikkoja erotettiin eri väreillä. Yksityiskohtia oli myös kiva määrä, kannattaa oikeasti tutkia kuvia. Kuvitus nostaa pisteitä, sillä tämä on mukavan visuaalinen sarjis. Aivan liian lyhyt, mutta toiminee innoittajana Isomäen alkuperäiseen romaanin tarttumiselle.
Jäi kirjana kesken, koska koin tarinan pelottavaksi tai ahdistavaksi. Sarjakuvaversioon tartuin oikeastaan suorittaakseni Helmet-lukuhaasteen kohdan Kirjassa yritetään ratkaista ilmastokriisi. No, siihen kohtaan haastetta teos sopii rimaa hipoen. Piirrosjälki ja väritys on selkeää ja silmää hivelevää. Ja vaikka elämme leskellä ilmastokriisiä ja moneen asiaan olisimme voineet ja olisi pitänyt reagoida jo aikaa sitten, emme kuitenkaan voi kaikkea hallita. Luonto on aina meitä voimakkampi. Toiveikkuus liittyy tiedon tallentamiseen tuleville polville. Painettu kirja on lopulta se käyttöliittymä, joka toimii myös ilman verkkoja ja sähköä. Ihminen voi katastrofin jälkeen aloittaa taas kerran kaiken alusta ja sitä alkua helpottaa suunnattomasti, jos vaikka kanan kasvatusta, maanviljelyä tai nahan parkitsemista ei tarvitse opetella yrityksen ja erehdyksen kautta.
Title: Sarasvatin hiekkaa Authors: Risto Isomäki, Petri Tolppanen Illustrator: Jussi Kaakinen Publisher: Into Kustannus Format: Paperback Pages: 76 Language: Finnish Isbn: 9789522647993 Published: 2005, 2007��2008, 2008 Read and review: 2025 Stars: ⭐⭐⭐⭐(4) - Sarasvatin hiekkaa (“The Sands of Sarasvati”) by Risto Isomäki and Petri Tolppanen is a science based / - fiction graphic novel.
Based on a book by the same name by Risto Isomäki
The theme is based on climate change with rising sea levels as melting polar ice is feared to cause catastrophic floods. A still important theme.
What I also liked about the book was its ability to showcase and highlight different cultures and also ancient civilizations.
This entire review has been hidden because of spoilers.
Ostin kirjan lähinnä piirrosjäljen takia. Sitä olikin ilo katsella. Teos tuntui kuitenkin aika pinnalliselta, sillä alkuperäisteoksesta lienee leikattu aika paljon pois.
Avoimiksi kysymyksiksi jäi mm. Sergein vaimon kohtalo. Saimme lähinnä epämääräisiä viittauksia antibiooteille resistenteistä bakteereista, mutta muuten asiaan ei palattu. Lisäksi hahmojen väliset yhteydet jäivät kertomatta ja perustelu Venäjän presidentin toimille ei vakuuttanut ohuudellaan.
Luin heti alkuperäisteoksen perään tämän oivallisen sarjakuvasovituksen uuden, vuonna 2017 julkaistun, hieman laajemman laitoksen. Vahva 3,5/5 tällekin.
Sovitus on toimiva ja korostaa alkuperäisteoksen seikkailullisuutta. Kuvitus on kaunista ja rikasta, mutta ei sellaista, joksi olin henkilöhahmot ja miljöön romaanin perusteella kuvitellut. Teoksen lopussa ollut pohjoista pallonpuoliskoa korostava karttaprojektio oli hyvä ja informatiivinen lisä, jollaista ehdin kaivata jo romaania lukiessani.
Suosittelen sarjakuvaversiota levottomille ja kaloreita laskeville maailmanparantajille.
Luin Risto Isomäen Sarasvatin hiekkaa romaanin sarjakuvaversion nähdäkseni, miten romaanin juoni taipuu toisenlaiseen formaattiin. Lopputulos on mielestäni erinomainen. Jussi Kaakisen piirrosjälki sopii tarinaan.
Tarinassa kerrotaan ilmastonmuutoksesta ja jäätikköjen sulamisesta. Teemat ovat valitettavan ajankohtaisia.
Upeasti piirretty seikkailullinen tarina ilmaston muuttumisen tutkijoista ympäri maailmaa. Vaikka sarjakuvaan perustuva kirja on julkaistu vuonna 2005, tuntuu se nykyajan ilmastouutisten myötä jopa todellisemmalta. Sarjakuva sisältää paljon faktatietoa, ja henkilöiden kuvailu ja heidän väliset suhteet jäävät vähän pinnallisemmiksi. Kuvitusjälki oli todella nautittava kokemus. Iso suositus!
True rating 2,5 stars, first pages were brilliant and then repetive and quite boring. The end part picked up the pace again. The illustrations were talantive and beautiful. I especially liked the color palet.
Sarjis tärkeästä aiheesta. En ole varma, aukeaako tarina tarpeeksi hyvin sellaiselle, joka ei ole lukenut Isomäen alkuperäistä teosta. Sarjis oli välillä hieman sekava. En myöskään kauheasti pidä piirrostyylistä.
Kirja maalailee uhkakuvia ja kytkee ne historian myytteihin - mielenkiintoinen kuvaus siitä mitä voisi tapahtua, jos emme välitä ilmaston lämpenemisestä.
Lukumaratonilla luettua. Pidin aikoinaan alkuperäisteoksesta, pidin paljon sarjakuvaversiostakin. Kuvakieli ja värimaailma miellyttivät, tarinassa on sopivasti potkua.