What do you think?
Rate this book
Neiti Steinin keittäjätär
Huikaiseva historiallinen romaani rikoksesta joka erottaa siskokset, rakkaudesta joka asettaa ihmisen palvelemaan toista.
1900-luvun alun Paraisilla kahden siskoksen työpesti kartanon apulaisina päättyy hirvittävään veritekoon.
Parikymmentä vuotta myöhemmin Pariisissa: maailmankuulu Gertrude Stein ja Alice B. Toklas pestaavat kahden naisen talouteensa keittäjättäreksi suomalaisen Margitin, toisen Paraisten tragedian sisaruksista.
Keittäjättären ja palvelijan roolit määrittävät sekä Margitia että Alicea, joka on Steinin rakastettu, kustannustoimittaja, muusa ja konekirjoittaja. Naisten välille syntyy erikoinen luottamus ja jännite. Mutta Margitin synkkä salaisuus ei jätä ketään rauhaan.
1900-luvun alun Paraisilla kahden siskoksen työpesti kartanon apulaisina päättyy hirvittävään veritekoon.
Parikymmentä vuotta myöhemmin Pariisissa: maailmankuulu Gertrude Stein ja Alice B. Toklas pestaavat kahden naisen talouteensa keittäjättäreksi suomalaisen Margitin, toisen Paraisten tragedian sisaruksista.
Keittäjättären ja palvelijan roolit määrittävät sekä Margitia että Alicea, joka on Steinin rakastettu, kustannustoimittaja, muusa ja konekirjoittaja. Naisten välille syntyy erikoinen luottamus ja jännite. Mutta Margitin synkkä salaisuus ei jätä ketään rauhaan.
464 pages, Hardcover
First published August 1, 2022
20 people are currently reading
353 people want to read
About the author
Leena Parkkinen
15 books10 followersFI: Leena Parkkinen on Turussa asuva suomalainen kirjailija, jonka esikoisromaani Sinun jälkeesi, Max ilmestyi maaliskuussa 2009 ja sai Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon vuoden parhaana suomenkielisenä esikoisteoksena.
Hän on opiskellut Turun taideakatemiassa elokuvakäsikirjoittamista ja mainonnan suunnittelua sekä Kriittisessä korkeakoulussa kirjoittamista. Parkkinen on työskennellyt mainostoimittajana, kustannusyhtiössä ja tarjoilijana. Hänen isänsä on kirjailija Jukka Parkkinen.
EN: Leena Parkkinen is Finnish writer who lives in Turku. Her first book was published in 2009 and it won the Helsingin Sanomat Literary Award as the best Finnish debut book published that year.
Parkkinen studied in Turku Arts Academy film script writing and advertising design and writing in the Critical Academy. She has worked in advertisement, a publishing house and as a waitress. Her father is writer Jukka Parkkinen.
Hän on opiskellut Turun taideakatemiassa elokuvakäsikirjoittamista ja mainonnan suunnittelua sekä Kriittisessä korkeakoulussa kirjoittamista. Parkkinen on työskennellyt mainostoimittajana, kustannusyhtiössä ja tarjoilijana. Hänen isänsä on kirjailija Jukka Parkkinen.
EN: Leena Parkkinen is Finnish writer who lives in Turku. Her first book was published in 2009 and it won the Helsingin Sanomat Literary Award as the best Finnish debut book published that year.
Parkkinen studied in Turku Arts Academy film script writing and advertising design and writing in the Critical Academy. She has worked in advertisement, a publishing house and as a waitress. Her father is writer Jukka Parkkinen.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 55 reviews
Read
September 18, 2022Vuonna 1933 julkaistiin Gertrude Steinin kirjoittama The Autobiography of Alice B. Toklas (Alice B. Toklasin omaelämäkerta, Tammi 1980, suom. Raija Mattila), jossa Gertrude kirjoittaa Alicen omaelämäkerran ikään kuin Alicena / Alicen näkökulmasta.
Teoksen kutsuminen Alicen omaelämäkerraksi on hilpeä ja hyvin gertrudestein-tyylinen veto. Mieleni tekisikin väittää, että Leena Parkkisen Neiti Steinin keittäjätär on enemmän Alicen (osa)omaelämäkerta kuin Steinin teos, vaikka kyseessä onkin fiktio ja vaikka Alicen nimi ei teoksen nimessä esiinnykään. Ongelmatonta tämäkään ei tietenkään ole.
Tulkitsen, että Parkkisen teoksen Alicen ja Gertruden elämästä kertovat osuudet pohjautuvat heidän itsensä tai heistä kirjoitettuihin teoksiin. Mitä tulee teoksen otsikossakin mainittuun keittäjättäreen, suomalaiseen Margitiin, on hänkin peräisin todellisuudesta, mutta hänestä saatava faktatieto rajoittuu Alicen merkintöihin Margitista ja ajanjaksoon, jonka Margit vietti Alicen ja Gertruden keittäjättärenä, kun taas Margitin elämää Suomessa kuvaavat jaksot ovat Parkkisen luomaa fiktiota.
Neti Steinin keittäjätär liikkuu vuorotellen Gertruden ja hänen kuuluisien tuttaviensa tunnetuksi tekemässä Pariisin rue de Fleurus'n huoneistossa sekä Paraisilla sijaitsevassa Gröndahlin kartanossa, jossa Margit ja hänen sisarensa Astrid ovat palveluksessa. Sisarusten tarinaa kertoo Ulriikka (yksi kartanon työntekijöistä hänkin) kirjeissään Tohtori Martinlaaksolle. Kirjeet ajoittuvat 1930-luvulle, kerronnan kohteena olevat tapahtumat parikymmentä vuotta aikaisempaan ajankohtaan.
Parkkinen antaa Alicelle äänen. Gertruden osaksi tulee näin tulla kuvatuksi Alicen kautta. Toki tästä huolimatta Gertruden persoona on teoksessa vahvasti läsnä, mutta se ei ole sitä hänen omien sanojensa kautta.
Neiti Steinin keittäjättärestä näkyy, että Parkkinen on tehnyt valtavasti taustatyötä. Rue de Fleurus Picassoineen ja muine kuuluisuuksineen hengittää teoksessa vahvasti. Myös Alicen ja Gertruden suhde, sekä heidän lehmäilynsä (mikä ihana sana!) tulee kirjassa esiin.
Pariisin rento ilmapiiri tarjosi turvapaikan Alicelle ja Gertrudelle, mutta he joutuivat kuitenkin salaamaan suhdettaan, ja virallisesti Alice oli pitkään Gertruden tekstien puhtaaksikirjoittaja.
"Vaikka Pariisin ilmapiiri noina vuosina oli lehmämäisyyksille suotuisa, niin oli ihmisiä, joita meidän elämäntapamme järkytti."
Olen lukenut Gertrudea ja olen lukenut hänestä. Minulle, kuten varmasti niin monelle muullekin, 1920- ja 1930-lukujen Pariisi on ihan jo kirjallisessakin mielessä mitä kiinnostavin ajankohta. Silti minulle tuli yllätyksenä mm. se, miten kevyesti Gertrude suhtautui fasismin nousuun ottaen huomioon, että sekä hän että Alice olivat juutalaisia.
"Fasismi on vain älyllistä leikkiä."
Neiti Steinin keittäjätär palaa hidaspoltteisella liekillä. Lukijan annetaan aavistaa, että Margitin kohdalla on synkkiä tapahtumia taustalla, mutta mistä tarkalleen on kysymys selviää vasta teoksen lopussa.
Olin valtavan innoissani Parkkisen romaanista Säädyllinen ainesosa, joten odotukseni hänen uutuutensa kohdalla olivat erityisen korkealla.
Neiti Steinin keittäjätär on tyypiltään erilainen ruokalaji kuin Säädyllinen ainesosa, jos toki kummassakin teoksessa ruoalla on keskeinen merkitys. Vaikka Parkkisen uutuus antaa paljon, en pääse ajatuksesta, että romaania - erityisesti Margitin menneisyyttä kuvaavia kohtia - olisi voinut tiivistää. Teoksessa on 464 melko pienellä fontilla kirjoitettua sivua, ja ehkä juuri teoksen pituudesta johtuen joudun lukijana odottamaan vähän liian kauan sitä, mihin peitellysti usein jo vihjataan. Toki voi olla, että olen vain kärsimätön.
Margitin menneisyyden sekä Alicen ja Gertruden välisen suhteen välille syntyy kiinnostava rinnastus, josta tulee kuvattujen tapahtumien lampunsydän, josta kulkee säteitä Paraisten ja rue de Fleurus'n välillä.
Alice on Happy Queen, Gertrude Little King. Heidän suhteensa saa kysymään, miksi joku ryhtyy toisen vaimoksi. Miksi uhraa oman elämänsä ja mahdollisen uransa, jotta toinen voisi loistaa? Gertrude nousee Parkkisen romaanissa esiin massiivisena kuin vuori ja vahvistaa sitä kuvaa, joka minulla on aiemminkin hänestä ollut.
Neiti Steinin keittäjätär on nais- ja luokkatietoinen romaani, joka on kudottu rakkaudesta ja rikoksista. Se tallentaa toisiaan syleileviä totuuksia ja fiktiota.
Teoksen ihastuttava kansi on Jussi Karjalaisen käsialaa ja viestittää, että ruusu on ruusu on ruusu on ruusu oltiin sitten Paraisilla tai Pariisissa.
Teoksen kutsuminen Alicen omaelämäkerraksi on hilpeä ja hyvin gertrudestein-tyylinen veto. Mieleni tekisikin väittää, että Leena Parkkisen Neiti Steinin keittäjätär on enemmän Alicen (osa)omaelämäkerta kuin Steinin teos, vaikka kyseessä onkin fiktio ja vaikka Alicen nimi ei teoksen nimessä esiinnykään. Ongelmatonta tämäkään ei tietenkään ole.
Tulkitsen, että Parkkisen teoksen Alicen ja Gertruden elämästä kertovat osuudet pohjautuvat heidän itsensä tai heistä kirjoitettuihin teoksiin. Mitä tulee teoksen otsikossakin mainittuun keittäjättäreen, suomalaiseen Margitiin, on hänkin peräisin todellisuudesta, mutta hänestä saatava faktatieto rajoittuu Alicen merkintöihin Margitista ja ajanjaksoon, jonka Margit vietti Alicen ja Gertruden keittäjättärenä, kun taas Margitin elämää Suomessa kuvaavat jaksot ovat Parkkisen luomaa fiktiota.
Neti Steinin keittäjätär liikkuu vuorotellen Gertruden ja hänen kuuluisien tuttaviensa tunnetuksi tekemässä Pariisin rue de Fleurus'n huoneistossa sekä Paraisilla sijaitsevassa Gröndahlin kartanossa, jossa Margit ja hänen sisarensa Astrid ovat palveluksessa. Sisarusten tarinaa kertoo Ulriikka (yksi kartanon työntekijöistä hänkin) kirjeissään Tohtori Martinlaaksolle. Kirjeet ajoittuvat 1930-luvulle, kerronnan kohteena olevat tapahtumat parikymmentä vuotta aikaisempaan ajankohtaan.
Parkkinen antaa Alicelle äänen. Gertruden osaksi tulee näin tulla kuvatuksi Alicen kautta. Toki tästä huolimatta Gertruden persoona on teoksessa vahvasti läsnä, mutta se ei ole sitä hänen omien sanojensa kautta.
Neiti Steinin keittäjättärestä näkyy, että Parkkinen on tehnyt valtavasti taustatyötä. Rue de Fleurus Picassoineen ja muine kuuluisuuksineen hengittää teoksessa vahvasti. Myös Alicen ja Gertruden suhde, sekä heidän lehmäilynsä (mikä ihana sana!) tulee kirjassa esiin.
Pariisin rento ilmapiiri tarjosi turvapaikan Alicelle ja Gertrudelle, mutta he joutuivat kuitenkin salaamaan suhdettaan, ja virallisesti Alice oli pitkään Gertruden tekstien puhtaaksikirjoittaja.
"Vaikka Pariisin ilmapiiri noina vuosina oli lehmämäisyyksille suotuisa, niin oli ihmisiä, joita meidän elämäntapamme järkytti."
Olen lukenut Gertrudea ja olen lukenut hänestä. Minulle, kuten varmasti niin monelle muullekin, 1920- ja 1930-lukujen Pariisi on ihan jo kirjallisessakin mielessä mitä kiinnostavin ajankohta. Silti minulle tuli yllätyksenä mm. se, miten kevyesti Gertrude suhtautui fasismin nousuun ottaen huomioon, että sekä hän että Alice olivat juutalaisia.
"Fasismi on vain älyllistä leikkiä."
Neiti Steinin keittäjätär palaa hidaspoltteisella liekillä. Lukijan annetaan aavistaa, että Margitin kohdalla on synkkiä tapahtumia taustalla, mutta mistä tarkalleen on kysymys selviää vasta teoksen lopussa.
Olin valtavan innoissani Parkkisen romaanista Säädyllinen ainesosa, joten odotukseni hänen uutuutensa kohdalla olivat erityisen korkealla.
Neiti Steinin keittäjätär on tyypiltään erilainen ruokalaji kuin Säädyllinen ainesosa, jos toki kummassakin teoksessa ruoalla on keskeinen merkitys. Vaikka Parkkisen uutuus antaa paljon, en pääse ajatuksesta, että romaania - erityisesti Margitin menneisyyttä kuvaavia kohtia - olisi voinut tiivistää. Teoksessa on 464 melko pienellä fontilla kirjoitettua sivua, ja ehkä juuri teoksen pituudesta johtuen joudun lukijana odottamaan vähän liian kauan sitä, mihin peitellysti usein jo vihjataan. Toki voi olla, että olen vain kärsimätön.
Margitin menneisyyden sekä Alicen ja Gertruden välisen suhteen välille syntyy kiinnostava rinnastus, josta tulee kuvattujen tapahtumien lampunsydän, josta kulkee säteitä Paraisten ja rue de Fleurus'n välillä.
Alice on Happy Queen, Gertrude Little King. Heidän suhteensa saa kysymään, miksi joku ryhtyy toisen vaimoksi. Miksi uhraa oman elämänsä ja mahdollisen uransa, jotta toinen voisi loistaa? Gertrude nousee Parkkisen romaanissa esiin massiivisena kuin vuori ja vahvistaa sitä kuvaa, joka minulla on aiemminkin hänestä ollut.
Neiti Steinin keittäjätär on nais- ja luokkatietoinen romaani, joka on kudottu rakkaudesta ja rikoksista. Se tallentaa toisiaan syleileviä totuuksia ja fiktiota.
Teoksen ihastuttava kansi on Jussi Karjalaisen käsialaa ja viestittää, että ruusu on ruusu on ruusu on ruusu oltiin sitten Paraisilla tai Pariisissa.
December 6, 2022
4,5 ⭐
Parkkisen kirja on kirja näkymättömän töiden tekijöistä; oodi niille naisille, joiden työpanoksen näkee vasta sitten, kun se uupuu. Niille, jotka mahdollistavat muiden loistamisen, menestymisen, keskittymisen työhön ja taiteeseen. Niille, jotka tekevät sitä työkseen, ja niille, jotka palvelevat perheitään ja rakkaitaan, "ruuan ja mukavuuksien tarjoajia". Naisille, jotka palvelevat toisia elääkseen - vaimona, tyttärinä, kumppaneina, palkollisina... Joita ilman maailma ei olisi pyörinyt, klassikkoteoksia ei olisi kirjoitettu ja maita johdettu. (En tiedä, puhuisinko preesensissä vai menneessä aikamuodossa.)
Lisää blogissa: https://kirjailujakirjablogi.blogspot...
Parkkisen kirja on kirja näkymättömän töiden tekijöistä; oodi niille naisille, joiden työpanoksen näkee vasta sitten, kun se uupuu. Niille, jotka mahdollistavat muiden loistamisen, menestymisen, keskittymisen työhön ja taiteeseen. Niille, jotka tekevät sitä työkseen, ja niille, jotka palvelevat perheitään ja rakkaitaan, "ruuan ja mukavuuksien tarjoajia". Naisille, jotka palvelevat toisia elääkseen - vaimona, tyttärinä, kumppaneina, palkollisina... Joita ilman maailma ei olisi pyörinyt, klassikkoteoksia ei olisi kirjoitettu ja maita johdettu. (En tiedä, puhuisinko preesensissä vai menneessä aikamuodossa.)
Lisää blogissa: https://kirjailujakirjablogi.blogspot...
September 9, 2022
Parkkinen kertoo kontrastisesti kahdesta naisesta, joiden sosiaaliset lähtökohdat ovat hyvin erilaiset, mutta jotka kumpikin päätyvät palvelemaan Gertrude Steinia. Kyllä, Alice B. Toklas oli Steinille monta - rakastettu, emännöitsijä, kokki, puhtaaksikirjoittaja, kustannustoimittaja ja kustantaja, mutta myös palkaton palvelija.
Alice B. Toklas kertoo osuuksissaan nuoruudestaan varakkaan juutalaisperheen tyttärenä San Franciscossa, tutustumisesta Steiniin ja heidän elämästään Pariisissa. Steinin suomalaisen keittäjättären Margitin elämästä kertoo paraislaisen kartanon iäkäs puutarhuri Ulriikka. Alicea kiehtoo Margitin arvoitus. Miten ja miksi ranskaa paremmin kuin hän puhuva, paljon lukeva ja sivistyneen oloinen suomalaisnainen on päätynyt Ranskaan? Naisten välille kehittyy tietynlainen ystävyys, ovathan he kaksi eri-ikäistä maahanmuuttajaa - toinen juutalainen, toinenkin ei-arjalainen - 30-luvun Pariisissa, jonka ilmapiiriä alkaa kiristää Euroopassa nouseva fasismi.
Margitin osuuden runsaus ja jännärimäisyys hieman hämmensivät minua ja lähtökohtaisesti olinkin kiinnostuneempi kuulemaan Alicen ja Steinin suhteesta ja heidän elämästään Pariisissa. Romaani sai taas kerran miettimään rakkauden olemusta ja rakkauden nimissä uhrautumista. Neiti Steinin keittäjätär on myös keittotaidon ja kulinarismin ylistystä. Alice oli jo San Franciscon aikoinaan ollut taitava kokki ja jalosti taitojaan Pariisin vuosinaan.
Onhan Steinin ja Toklasin rakkaustarina huikea, aikana jolloin homous oli salattua, vaiettua ja rikos. Parkkinen sanoo Ylen Areenan haastattelussa haluavansa tuoda romaaneissaan esiin myös homoseksuaalista rakkautta, sillä se oli 1900-luvun alkuvuosikymmenilläkin luultua yleisempää.
Alice B. Toklas kertoo osuuksissaan nuoruudestaan varakkaan juutalaisperheen tyttärenä San Franciscossa, tutustumisesta Steiniin ja heidän elämästään Pariisissa. Steinin suomalaisen keittäjättären Margitin elämästä kertoo paraislaisen kartanon iäkäs puutarhuri Ulriikka. Alicea kiehtoo Margitin arvoitus. Miten ja miksi ranskaa paremmin kuin hän puhuva, paljon lukeva ja sivistyneen oloinen suomalaisnainen on päätynyt Ranskaan? Naisten välille kehittyy tietynlainen ystävyys, ovathan he kaksi eri-ikäistä maahanmuuttajaa - toinen juutalainen, toinenkin ei-arjalainen - 30-luvun Pariisissa, jonka ilmapiiriä alkaa kiristää Euroopassa nouseva fasismi.
Margitin osuuden runsaus ja jännärimäisyys hieman hämmensivät minua ja lähtökohtaisesti olinkin kiinnostuneempi kuulemaan Alicen ja Steinin suhteesta ja heidän elämästään Pariisissa. Romaani sai taas kerran miettimään rakkauden olemusta ja rakkauden nimissä uhrautumista. Neiti Steinin keittäjätär on myös keittotaidon ja kulinarismin ylistystä. Alice oli jo San Franciscon aikoinaan ollut taitava kokki ja jalosti taitojaan Pariisin vuosinaan.
Onhan Steinin ja Toklasin rakkaustarina huikea, aikana jolloin homous oli salattua, vaiettua ja rikos. Parkkinen sanoo Ylen Areenan haastattelussa haluavansa tuoda romaaneissaan esiin myös homoseksuaalista rakkautta, sillä se oli 1900-luvun alkuvuosikymmenilläkin luultua yleisempää.
September 21, 2022
Olipa kertakaikkisen hieno lukukokemus! Gertrude Stein ja Alice B. Toklas ovat kiehtoneet minua siitä asti, kun luin Alice B. Toklasin omaelämäkerran. Oikeista hahmoista kertova fiktiivinen romaani on vaikea ja kunnianhimoinen laji, mutta Parkkinen onnistuu siinä täysin. Kirja on paikoin massiivinen ja hidas, mutta loppu palkitsee ja antaa kaikelle merkityksen. Upea, monitasoinen romaani, johon tekee heti mieli palata uudelleen.
June 21, 2023
3,5 *
Perusteellinen taustatyö tähän on tehty. Elämää Pariisissa ja Paraisilla kuvattiin uskottavasti. Mielestäni tarinat eivät olleet täysin tasapainossa, ja välillä Steinin ja Toklasin tutustumisen sekä Toklasin taustojen tarkka kuvailu väsytti.
Perusteellinen taustatyö tähän on tehty. Elämää Pariisissa ja Paraisilla kuvattiin uskottavasti. Mielestäni tarinat eivät olleet täysin tasapainossa, ja välillä Steinin ja Toklasin tutustumisen sekä Toklasin taustojen tarkka kuvailu väsytti.
December 19, 2022
Kirja, joka on yhtä aikaa historiaa (20- ja 30-lukua!!), tapahtuu pariisissa, san fransiscossa ja suomalaisessa maaseutukartanossa, on yhteiskunnallisesti kantaaottava, sivuaa nyt kuumaakin kuumempa kasvimaa- ruoka- ja kukkatrendiä SEKÄ on samalla dekkari.
Tykkäsin todella todella paljon, ja kirjan päättymisen kohdalla oli kyllä jo ihan drop-the-mic -tunnelmaa.
Tykkäsin todella todella paljon, ja kirjan päättymisen kohdalla oli kyllä jo ihan drop-the-mic -tunnelmaa.
September 1, 2023
Tuttu tarina, eli todella kehuttu kirja, jota en ole saanut luettua aiemmin lähinnä hypen vuoksi. Jos olen jotakin, niin naurettavan itsepäinen tässä asiassa :DD Lopulta kirja yllätti kovasti, sehän olikin oikeasti hyvä. Todella visuaalinen lukukokemus, en yleensä erityisemmin aktiivisesti kuvittele kirjojen tapahtumia mielessäni mutta tätä kirjaa lukiessa kaikenlaisia kuvia vilisi mielessäni jatkuvasti. Useampi kiehtova tarina, ja mielenkiintoisia queer-hahmoja. Kirja, johon on helppo uppoutua. Lopun juonenkäänne vie uusiin sfääreihin, sillä en ainakaan itse osannut ennakoida sitä.
January 6, 2023
Hienosti rakennettu romaani, joka liikkuu kahdessa ajassa kahden kertojan voimin. Näiden erot toimivat kiinnostavasti toistensa vastavoimina, joskin vähitellen Alice Toklasin histoeiallinen Pariisi kaikessa kiehtovuudessaan alkaa peittää alleen fiktiivisen hiljaisen kartanomiljöön. Juoni kuoriutuu kuitenkin hienosti vähitellen kuin sipuli. Loppuratkaisusta voidaan olla montaa mieltä: oliko sen välttämättä oltava ihan niin kimurantti. Joka tapauksessa suosittelen lämpimästi historiallisten romaanien ystäville. Itse kuuntelin äänikirjana, mutta kahden ajan ja kertojan vuoksi olisi varmaan kannattanut lukea fyysinen kirja.
March 15, 2023
Kolmasosa liikaa jaarittelua.
March 24, 2023
Vau, mikä teos! Tämä menee heittämällä omilla suosikkilistoillani top kolmoseen sekä biofiktioiden, feminististen että LGBT-kirjojen kategorioissa.
Neiti Steinin keittäjätär on uudelleenkirjoitus ja kunnianosoitus Gertrude Steinin Alice B. Toklasin omaelämäkerralle, onhan yksi kertojanäänistä itse Alice B. Toklas. Toisella aikatasolla kulkee talonpoikaiskuvaus 1910-luvun Paraisilta ja suomalaisten palvelusnaisten elämästä, joka jotenkin hykerryttävällä tavalla sopii mainiosti lomittain ranskalaisissa kirjallisuussalongeissa Picasson, Matissen, Gidèn, Hemingwayn ja muiden aikalaistaiteilijoiden kanssa istuvaan Gertrude Steiniin. Ympärillä riehuu toinen maailmansota, mutta toisin kuin Yhdysvalloissa, Pariisissa Stein ja Toklas saavat sentään istua kahvilassa ilman miesseuralaista.
Teoksen rakenne tarkastelee näkökulmakertojien kautta näkökulmakertojuutta itseään. Margitin tarina tulee hiljalleen esiin Gröndahlin kartanon palkollisen kirjoittamista kirjeistä, joten kenestä kirjeet oikeastaan kertovatkaan? Kenestä Alice B. Toklas kertoo, kun hän puhuu Gertrude Steinista?
Steinin neroutta sekä kahden keski-ikäisen naisen välistä rakkautta pohtivan Toklasin ääni on juuri oikealla tavalla harkitun uskollinen modernistiselle tyylilajille, eikä Margitin hahmokaan ole onneksi pudonnut korostetun kömpelyyden ansaan. Margitin ja Astridin ympärille kehittyvä mysteeritarina tuntuu pitkään irralliselta kehyskertomuksesta, mutta lopussa lukijaa odottaa palkinto, ja langat kietoutuvat yhteen.
Neiti Steinin keittäjätär on uudelleenkirjoitus ja kunnianosoitus Gertrude Steinin Alice B. Toklasin omaelämäkerralle, onhan yksi kertojanäänistä itse Alice B. Toklas. Toisella aikatasolla kulkee talonpoikaiskuvaus 1910-luvun Paraisilta ja suomalaisten palvelusnaisten elämästä, joka jotenkin hykerryttävällä tavalla sopii mainiosti lomittain ranskalaisissa kirjallisuussalongeissa Picasson, Matissen, Gidèn, Hemingwayn ja muiden aikalaistaiteilijoiden kanssa istuvaan Gertrude Steiniin. Ympärillä riehuu toinen maailmansota, mutta toisin kuin Yhdysvalloissa, Pariisissa Stein ja Toklas saavat sentään istua kahvilassa ilman miesseuralaista.
Teoksen rakenne tarkastelee näkökulmakertojien kautta näkökulmakertojuutta itseään. Margitin tarina tulee hiljalleen esiin Gröndahlin kartanon palkollisen kirjoittamista kirjeistä, joten kenestä kirjeet oikeastaan kertovatkaan? Kenestä Alice B. Toklas kertoo, kun hän puhuu Gertrude Steinista?
Steinin neroutta sekä kahden keski-ikäisen naisen välistä rakkautta pohtivan Toklasin ääni on juuri oikealla tavalla harkitun uskollinen modernistiselle tyylilajille, eikä Margitin hahmokaan ole onneksi pudonnut korostetun kömpelyyden ansaan. Margitin ja Astridin ympärille kehittyvä mysteeritarina tuntuu pitkään irralliselta kehyskertomuksesta, mutta lopussa lukijaa odottaa palkinto, ja langat kietoutuvat yhteen.
January 1, 2025
Antaisin 4,5/5 jos voisin, pyöristän viiteen koska lähempänä sitä kuin neljää.
(Ei aivan ehtinyt vuoden 2024 kirjoihin, kun viimeiset viisikymmentä sivua jäivät vuoden 2025 puolelle.)
Voi mikä matka. Luin intensiivisemmin kuin aikoihin, viimeisenä illalla ja ensimmäiseksi aamulla.
Nautin hyvin, sujuvasti kirjoitetusta kirjasta jossa on kuitenkin vivahteita sanoissa ja lauseissa, joka on runsas muttei ylitsehyökyvä. Arvostan nykyään entisestään sitä että kirjan kieli on "helppoa" tai nopealukuista (tai pikemminkin ettei se ole vaikeaa ja hidasta ja tarpomista) mutta ei mielestäni tingi laadusta tai sisällöstä.
Ainoa miinus että arvelin loppuratkaisua jo melko aikaisessa vaiheessa, ensimmäisistä vihjeistä, mutta jännite pysyi siitä huolimatta loppuun asti hyvin, eikä kirjaa malttanut laskea käsistään.
Herätti ajatuksia, uteliaisuutta, tunteita. Pidin kovasti, vähän surullista että se on nyt luettu. Kiitos Ennulle suosituksesta aikanaan.
(Ei aivan ehtinyt vuoden 2024 kirjoihin, kun viimeiset viisikymmentä sivua jäivät vuoden 2025 puolelle.)
Voi mikä matka. Luin intensiivisemmin kuin aikoihin, viimeisenä illalla ja ensimmäiseksi aamulla.
Nautin hyvin, sujuvasti kirjoitetusta kirjasta jossa on kuitenkin vivahteita sanoissa ja lauseissa, joka on runsas muttei ylitsehyökyvä. Arvostan nykyään entisestään sitä että kirjan kieli on "helppoa" tai nopealukuista (tai pikemminkin ettei se ole vaikeaa ja hidasta ja tarpomista) mutta ei mielestäni tingi laadusta tai sisällöstä.
Ainoa miinus että arvelin loppuratkaisua jo melko aikaisessa vaiheessa, ensimmäisistä vihjeistä, mutta jännite pysyi siitä huolimatta loppuun asti hyvin, eikä kirjaa malttanut laskea käsistään.
Herätti ajatuksia, uteliaisuutta, tunteita. Pidin kovasti, vähän surullista että se on nyt luettu. Kiitos Ennulle suosituksesta aikanaan.
January 10, 2024
Hieno romaani, joka oli sisällöltään hiukan erilainen kuin takakannen perusteella ounastelin. Takakannen perusteella odotin teosta ensisijaisesti Margitista, Paraisilta kotoisin olevasta neiti Steinin keittäjästä, jonka taustalla kummittelee veriteko. Ensisijaisesti luin kirjaa kuitenkin kertomuksena Gertrude Steinin ja Alice Toklasin elämistä. Stein ei ollut minulle entuudestaan tuttu, joten sain tässä myös sivistävän matkan tämän kirjailijan elämään. Pakko ihailla, miten paljon Parkkinen on varmasti tehty taustatyötä tätä romaania varten.
Ainoa nipotuksen kohde on oikeastaan kirjan fontti, joka oli omaan makuuni ihan liian pieni.
Ainoa nipotuksen kohde on oikeastaan kirjan fontti, joka oli omaan makuuni ihan liian pieni.
December 2, 2022
Taitava fiktion ja oikeiden henkilöiden yhdistelmä. Leena Parkkinen on tarttunut Gertrude Steiniin ja Alice B. Toklasiin sekä siihen tiedonmuruseen, että heillä oli vähän synkänoloinen suomalainen keittäjä Margit.
Kirjassa ollaan vuoroin Paraisilla 1920-luvun alussa ja vuoroin Pariisissa 1930-luvulla. Suomen osuudet sekä Margitiin liittyvät asiat ovat fiktiota. Pariisin osuuksissa on paljon todellisuuspohjaa, erityisesti Parkkinen nostaa Toklasin Steinin varjosta esiin.
Hyvin kirjoitettua historiallista viihdettä, laadukasta sellaista. Tähän oli alusta loppuun asti kiva ja jännä tarttua.
Kirjassa ollaan vuoroin Paraisilla 1920-luvun alussa ja vuoroin Pariisissa 1930-luvulla. Suomen osuudet sekä Margitiin liittyvät asiat ovat fiktiota. Pariisin osuuksissa on paljon todellisuuspohjaa, erityisesti Parkkinen nostaa Toklasin Steinin varjosta esiin.
Hyvin kirjoitettua historiallista viihdettä, laadukasta sellaista. Tähän oli alusta loppuun asti kiva ja jännä tarttua.
October 11, 2022
4,5 tähteä
Olipa hyvä! Jännittävä, kiinnostava ja koukuttava - vähän erilaista historiaa.
Vaikka biofiktio on välillä vähän vaikeaa mulle, niin tässä tosielämän hahmot olivat sen verran kaukaisia itselle, että kirjailijan vapaudet eivät häirinneet.
Olipa hyvä! Jännittävä, kiinnostava ja koukuttava - vähän erilaista historiaa.
Vaikka biofiktio on välillä vähän vaikeaa mulle, niin tässä tosielämän hahmot olivat sen verran kaukaisia itselle, että kirjailijan vapaudet eivät häirinneet.
January 8, 2023
Mielenkiintoista kuvausta naisista erilaisissa elämäntilanteissa eri puolilla maailmaa, Suomessa, Amerikassa ja Pariisissa 1900 luvun alun vuosikymmeninä, ja sitten toisen maailmansodan jo kolkutellessa.
February 13, 2023
Tämän lukeminen kesti jostain syystä kauan. Kirja etenee tosi hitaasti ja se viipyilee monessa kohdassa, mikä ehkä sai itselleni aikaan pientä lukujumia.
February 13, 2024
tosi hyvä, kokonaisuutena vähän epätasapainoinen rytmiltään, Suurta Salaisuutta tehtiin koko kirja ja lopulta sen käsittely oli aika nopeaa. hieno kirja erilaisista naiskohtaloista sotien välisessä euroopassa, ja niistä jotka tekivät työt joiden tärkeyden huomaa vasta kun tekijä puuttuu.
November 22, 2022
Ihana kirja, pitkä ja yksityiskohtainen mutta niin vangitseva. Fiktiivinen tarina todellisista henkilöistä, joka ruokkii tiedonjanoa. Paljon puhetta ruoasta, ei sovi nälkäisenä luettavaksi.
June 23, 2023
Taitavasti luotu monikerroksinen juoni. Alussa minulla kesti jonkin aikaa hahmottaa, kuka kirjeiden kirjoittaja on, mutta selvisihän sekin. Historiallisen fiktion ystävänä erityisesti Astridin ja Margitin tarina kiinnosti. Kirjailija kuvaa ihmissuhteita hyvin, tietyt lainalaisuudet pätevät toisinaan yhtä hyvin parisuhteessa kuin ystävyyssuhteissa.
January 11, 2023
Ehkä parasta Parkkista, mitä olen tähän mennessä lukenut. Paikoin vähän turhan pitkä ja jaaritteleva omaan makuun, mutta parani loppua kohden. Vasta puolen välin jälkeen päästiin kunnolla vauhtiin.
Tapahtumat sijoittuvat 20-luvun Paraisille ja 30-luvun Pariisiin. Koko ajan vihjataan jostain mystisestä, joka selviää vasta lopussa. Pidin tästä jännityksestä. Mutta muuten nämä kaksi tarinaa tuntuvat vähän toisistaan irrallisilta. Alice toimi hyvin Pariisin osuuden minä-kertojana, mutta lääkärille kirjeitä lähettävä Ulriikka ei jotenkin istunut.
Kirja oli kivasti kirjoitettu, mutta kun samaa kikkaa käytetään toistuvasti, se alkaa ärsyttää. Esimerkiksi muoto
Kuten myöhemmin tulisin oppimaan/tietämään/huomaamaan…
toistui vähän turhan tiuhaan.
Muutamia hyviä lauseita ja ajatuksia Parkkinen oli saanut ujutettua tekstin lomaan - jäin miettimään joitain pidemmäksi aikaa. Kuten ettei voi olla sekä perhettä että rakkautta (tai jotain sinne päin).
Miksi Parkkinen kirjoittaa aina seksuaalivähemmistöistä, luulisi maailmasta löytyvän muitakin teemoja? Ei sen puoleen, että se haittaisi, mutta tuntuu teemana yliedustetulta.
Harmitti, ettei 1900-luvun alkupuolen Paraista ollut kummemmin kuvattu. Kartano olisi voinut olla missä päin Suomea hyvänsä. Vähän kuitenkin saaristo oli saanut roolia, hyvä niin. Ja jopa Kaarina mainittu 👍🏻
Oli kiinnostavaa lukea Gertrud Steinista ja Alice B. Toklasista. He eivät olleet minulle entuudestaan tuttuja, joten luin vähän taustoja myös Wikipediasta. Biofiktiossa pistää aina mietityttämään mikä on totta ja mikä keksittyä.
Kirjassa oli kaunis kansi.
Tapahtumat sijoittuvat 20-luvun Paraisille ja 30-luvun Pariisiin. Koko ajan vihjataan jostain mystisestä, joka selviää vasta lopussa. Pidin tästä jännityksestä. Mutta muuten nämä kaksi tarinaa tuntuvat vähän toisistaan irrallisilta. Alice toimi hyvin Pariisin osuuden minä-kertojana, mutta lääkärille kirjeitä lähettävä Ulriikka ei jotenkin istunut.
Kirja oli kivasti kirjoitettu, mutta kun samaa kikkaa käytetään toistuvasti, se alkaa ärsyttää. Esimerkiksi muoto
Kuten myöhemmin tulisin oppimaan/tietämään/huomaamaan…
toistui vähän turhan tiuhaan.
Muutamia hyviä lauseita ja ajatuksia Parkkinen oli saanut ujutettua tekstin lomaan - jäin miettimään joitain pidemmäksi aikaa. Kuten ettei voi olla sekä perhettä että rakkautta (tai jotain sinne päin).
Miksi Parkkinen kirjoittaa aina seksuaalivähemmistöistä, luulisi maailmasta löytyvän muitakin teemoja? Ei sen puoleen, että se haittaisi, mutta tuntuu teemana yliedustetulta.
Harmitti, ettei 1900-luvun alkupuolen Paraista ollut kummemmin kuvattu. Kartano olisi voinut olla missä päin Suomea hyvänsä. Vähän kuitenkin saaristo oli saanut roolia, hyvä niin. Ja jopa Kaarina mainittu 👍🏻
Oli kiinnostavaa lukea Gertrud Steinista ja Alice B. Toklasista. He eivät olleet minulle entuudestaan tuttuja, joten luin vähän taustoja myös Wikipediasta. Biofiktiossa pistää aina mietityttämään mikä on totta ja mikä keksittyä.
Kirjassa oli kaunis kansi.
October 28, 2022
Pitkä ja yksityiskohdat hyvin huomioon ottava romaani lähinnä Alice B. Toklasin elämästä. Kahden aikatason kerronta vie lukijan 1920-luvun Paraisille ja 1935 Pariisiin. Tarinoita yhdistävä henkilö on Toklasin ja Gertrude Steinin taloudessa työskentelevä suomalainen Margit.
Ruuanlaittoa täynnä oleva kirja oli erittäin mielenkiintoinen ja olisin ehkä toivonut sen keskittyvän enemmän, ehkä kokonaan, Alicen ja Margitin hienovaraisesti kehiteltyyn keskusteluun ja ystävyyteen; emännän ja apulaisen dialogiin. Toki Paraisilla tapahtuva liittyy olennaisesti Pariisissa olevaan tarinaan, mutta ehkä juuri juonen kannalta Margit jää muihin verrattuna kovin tyhjäksi. Teos on kuitenkin vaikuttava aikakautensa kuvaajana, eteenkin Alicen osa tarinasta.
Ruuanlaittoa täynnä oleva kirja oli erittäin mielenkiintoinen ja olisin ehkä toivonut sen keskittyvän enemmän, ehkä kokonaan, Alicen ja Margitin hienovaraisesti kehiteltyyn keskusteluun ja ystävyyteen; emännän ja apulaisen dialogiin. Toki Paraisilla tapahtuva liittyy olennaisesti Pariisissa olevaan tarinaan, mutta ehkä juuri juonen kannalta Margit jää muihin verrattuna kovin tyhjäksi. Teos on kuitenkin vaikuttava aikakautensa kuvaajana, eteenkin Alicen osa tarinasta.
May 29, 2023
Kiehtova tarina, joka kuitenkin oli liian pitkä ja kadotti osittain tenhonsa. Sata sivua pois niin olisi ollut erittäin hyvä. Menköön silti neljä tähteä hyvästä kielestä, ajankuvasta ja itse tarinasta.
June 24, 2024
Upeasti kirjoitettu ja rakennettu romaani sisaruudesta, sateenkaarirakkaudesta ja elämästä suuren taiteilijan varjossa. Hyvät hahmot, sopiva mysteerin tuntu. Aivan ihana kirja!
July 27, 2023
Neiti Steinin keittäjätär on hatunnoston arvoinen teos. Hattua on nostettava valtavasta taustatyöstä mitä tähän on vaadittu. On perehdytty Pariisin kulttuurin myyttiseen amerikkalaiskauteen, San Fransiscoon sata vuotta sitten, Suomeen espanjantaudin aikoihin, ja mielettömään määrään ruokareseptejä. Mutta Parkkinen juoksuttaa tekstiä sutjakkaasti suuresta aineistostaan. Gertrude Stein ja keittäjätär Alice Toklas ovat oikeita henkilöitä, kuten tietenkin Steinin tuttavapiirin Matisse, Hemingway ja kermana kakun päällä Picasso. Sen sijaan Toklasin keittiöapulainen suomalainen Margit jä hänen synkkä taustansa ovat pelkästään Parkkisen mielikuvitusta. Toklasilla on kyllä ollut suomalainen apulainen, mutta kun hänestä ei löytynyt faktoja, Parkkinen loi hänet.
Parkkinen luo mainiosti miljööt niin Paraisille kuin Pariisiin, kuvaa uskottavasti detaljeja. Mutta minua kyllä uuvutti satojen ruokalajien kuvaukset vaikka keittiöissä paljon ollaankin. Pariisi oli pakopaikka lukuisille ameikkalaisille lahjakkuuksille, jotka usein olivat paossa myös seksuaalisesti puritaanista kotimaataan kaiken sallivaan Pariisiin. Parkkinen luo Steinista ja Toklasista uskottavat kuvat omalaatuisine rakkaussuhteineen. Varsinkin Steinin pohjatonta uskoa omaan nerouteensa oli virkistävää lukea!
Neiti Steinin keittäjätär on oikeastaan kaksi limittyvää kirjaa. Kumpikin niistä olisi kantanut sellaisenaan, mutta mukavasti Parkkinen sitoo Paraisten tragedian ja Pariisin huikentelevaiset ja varakkaat taiteilijat toisiinsa. Toki lopun yllätyskoukku on aika kulunut ja yllätyksetön. Pariisin jaksoja puuduttavat pitkät tarinan ulkopuoliset kuvaukset Toklasin taustasta Yhdysvaltojen länsirannikolla San Fransiscon maanjäristyksineen. Loppua kohden alkaa tulla myös toistoa Steinin ja Toklasin rakkaus- ja työsuhteen hurman ja laaksojen kuvailuissa. Vaikka ruokia Parkkinen kuvailee jopa herkullisesti, liika on liikaa.
Kritiikistä huolimatta ihmettelen, että kirja ei noussut Finlandia -ehdokkaiden joukkoon. Kyse on ainutlaatuisesta ja poikkeuksellisen onnistuneesta kirjasta. Kunpa kustannustoimittaja olisi raaskinut poistaa kirjoittajan viehtymiä sivupolkuihin ja toistoon.
Parkkinen luo mainiosti miljööt niin Paraisille kuin Pariisiin, kuvaa uskottavasti detaljeja. Mutta minua kyllä uuvutti satojen ruokalajien kuvaukset vaikka keittiöissä paljon ollaankin. Pariisi oli pakopaikka lukuisille ameikkalaisille lahjakkuuksille, jotka usein olivat paossa myös seksuaalisesti puritaanista kotimaataan kaiken sallivaan Pariisiin. Parkkinen luo Steinista ja Toklasista uskottavat kuvat omalaatuisine rakkaussuhteineen. Varsinkin Steinin pohjatonta uskoa omaan nerouteensa oli virkistävää lukea!
Neiti Steinin keittäjätär on oikeastaan kaksi limittyvää kirjaa. Kumpikin niistä olisi kantanut sellaisenaan, mutta mukavasti Parkkinen sitoo Paraisten tragedian ja Pariisin huikentelevaiset ja varakkaat taiteilijat toisiinsa. Toki lopun yllätyskoukku on aika kulunut ja yllätyksetön. Pariisin jaksoja puuduttavat pitkät tarinan ulkopuoliset kuvaukset Toklasin taustasta Yhdysvaltojen länsirannikolla San Fransiscon maanjäristyksineen. Loppua kohden alkaa tulla myös toistoa Steinin ja Toklasin rakkaus- ja työsuhteen hurman ja laaksojen kuvailuissa. Vaikka ruokia Parkkinen kuvailee jopa herkullisesti, liika on liikaa.
Kritiikistä huolimatta ihmettelen, että kirja ei noussut Finlandia -ehdokkaiden joukkoon. Kyse on ainutlaatuisesta ja poikkeuksellisen onnistuneesta kirjasta. Kunpa kustannustoimittaja olisi raaskinut poistaa kirjoittajan viehtymiä sivupolkuihin ja toistoon.
October 4, 2022
Leena Parkkisen historiallinen teos Neiti Steinin keittäjätär kertoi vuoronperään kahdesta ajanjaksosta. Toinen ajanjakso sijoittui Paraisille Turun saaristoon vuosina 1919-1921 ja toinen sijoittui Pariisiin vuosina 1935-1937. Kirjan taustalta löytyi todellisia henkilöitä esim. Pariisin tapahtumista kertova Alice B. Toklas, joka pestasi keittäjättäreksi suomalaisen Margitin.
Leena Parkkisen Neiti Steinin keittäjätär oli rakenteeltaan mielenkiintoinen. Molemmissa aikakausissa oli omat jännityksensä. Nuoret sisarukset suunnittelivat lähtöä Amerikkaan ja säästivät ahkerasti rahaa. Se oli vaikeaa, sillä he olivat alaikäisiä ja heidän äitinsä vaati palkkarahoja itselleen. Siitä huolimatta jotain jäi vähän säästöönkin. Lisäksi kirjassa vihjailtiin jostakin isommasta rikoksesta, mikä tapahtui ja muutti suunnitelmat.
Pariisin tapahtumat sijoittuivat toisen maailmansodan läheisyyteen. Hitler oli jo vallassa, mutta Alice B. Toklas oli sinisilmäinen, eikä uskonut elämän muuttuvan miksikään, vaikka Margit häntä valisti ahkerasti. Margitista ja Alicesta oli tullut läheiset ystävykset lyhyessä ajassa. Heitä yhdistivät ruoka ja ateriat ja jokin muukin.
Leena Parkkisen Neiti Steinin keittäjätär oli rakenteeltaan mielenkiintoinen. Molemmissa aikakausissa oli omat jännityksensä. Nuoret sisarukset suunnittelivat lähtöä Amerikkaan ja säästivät ahkerasti rahaa. Se oli vaikeaa, sillä he olivat alaikäisiä ja heidän äitinsä vaati palkkarahoja itselleen. Siitä huolimatta jotain jäi vähän säästöönkin. Lisäksi kirjassa vihjailtiin jostakin isommasta rikoksesta, mikä tapahtui ja muutti suunnitelmat.
Pariisin tapahtumat sijoittuivat toisen maailmansodan läheisyyteen. Hitler oli jo vallassa, mutta Alice B. Toklas oli sinisilmäinen, eikä uskonut elämän muuttuvan miksikään, vaikka Margit häntä valisti ahkerasti. Margitista ja Alicesta oli tullut läheiset ystävykset lyhyessä ajassa. Heitä yhdistivät ruoka ja ateriat ja jokin muukin.
January 26, 2023
Kaksi kertojaa, kaksi päähenkilöä. Magit, keittäjä Paraisilta, hänen elämäänsä kertoo Ulrika, puutarhuri. Kirjan takakannessa kerrotaan että Martta pakenee veritekoa, mutta vasta viime metreillä selviää mitä oikeasti tapahtui. Martta siirtyy Pariisiin missä hän toimii Gertrud Steinin ja hänen vaimonsa Alice B Toklasin keittäjänä. Samalla kun käydään Margitin elämää läpi, käydään myös Alice B Toklasin elämää, miten hänestä tuli kirjailija Gertrud Steinin vaimo ja miten naisparin elämä sujui 30 luvun Pariisissa. Heidän tuttujaan ovat monet tutut Picasso, Hemingway yms
Kirja onnistuu pitämään juonen loppuun asti salassa, ehkä olisi pitänyt olla tarkempi jossain kohtaa. Hyvin kirjoitettu elämäntarina monen henkilön kannalta ja monen elämää kuvaava
Kirja onnistuu pitämään juonen loppuun asti salassa, ehkä olisi pitänyt olla tarkempi jossain kohtaa. Hyvin kirjoitettu elämäntarina monen henkilön kannalta ja monen elämää kuvaava
January 17, 2024
Mielenkiintoinen ja syvällinenkin, mutta aivan liian pitkä. Varsinkin keskiosa olisi kaivannut rankkaa editointia. Samojen asioiden toistoa oli paljon. Pidin kyllä siitä, että tiesi rikoksen olevan tulossa ja siihen edettiin vähitellen, pienten vihjeiden kautta. Toisaalta, jos "hirvittävää veritekoa" ei olisi mainittu takakansitekstissä, siitäkään ei olisi tiennyt pitkään aikaan. Parasta antia olivat (työtä tekevien, näkymättömien) naisten aseman kuvaukset, jotka vaikuttivat todenmukaiselta.
Kuten aina näissä historiallisissa romaaneissa, olisin halunnut tietää, kuinka suuri osa Paraisten tarinasta oli totta - vai oliko se täysin keksittyä pelkästään Alice B. Toklasin keittokirjassa esiintyvän nimen perusteella?
Kuten aina näissä historiallisissa romaaneissa, olisin halunnut tietää, kuinka suuri osa Paraisten tarinasta oli totta - vai oliko se täysin keksittyä pelkästään Alice B. Toklasin keittokirjassa esiintyvän nimen perusteella?
October 1, 2022
Mielenkiintoinen tuttavuus, en ole aiemmin lukenut Leena Parkkisen kirjoja.
Kirja, jossa sekoitetaan tosielämän tapahtumia kirjailijan mielikuvitukseen. Varmaankin kirjassa enemmän jälkimmäistä, mutta vankka tosielämpohja. Kesken lukemisen piti jo googlettaa Gertrude Stein ja Alice B. Toklas. Kyllä, he todellakin ovat olleet olemassa. Asiat voisivat varmaan mennä niin kuin kirjassa on kirjoitettu. Keittäjättären osuus tarinasta on suuri ja tässä osuudessa on varmasti eniten kirjailijan mielikuvituksen tuotetta.
Enempää en avaa, edes mielestäni kirjan pääteemaa, jotten paljasta kirjasta liikaa.
Kirja, jossa sekoitetaan tosielämän tapahtumia kirjailijan mielikuvitukseen. Varmaankin kirjassa enemmän jälkimmäistä, mutta vankka tosielämpohja. Kesken lukemisen piti jo googlettaa Gertrude Stein ja Alice B. Toklas. Kyllä, he todellakin ovat olleet olemassa. Asiat voisivat varmaan mennä niin kuin kirjassa on kirjoitettu. Keittäjättären osuus tarinasta on suuri ja tässä osuudessa on varmasti eniten kirjailijan mielikuvituksen tuotetta.
Enempää en avaa, edes mielestäni kirjan pääteemaa, jotten paljasta kirjasta liikaa.
December 23, 2024
Kirjassa oli paljon sellaista ”jotain synkkää on tapahtunut / tapahtumassa” -henkeä. Lukijana tietenkin odotti tarinan edetessä salaisuuksien paljastuvan ja näin toki aivan viimeisillä sivuilla kävikin. Koin lukiessani hieman hankalaksi ymmärtää kirjemuotoon kirjoitetut viestit. En ymmärrä, kuka olisi kirjoittanut niin yksityiskohtaisia kuvauksia arkisista asioista ja kenelle. Yritin selittää itselleni, että ehkä kappale alkaa kirjeellä ja muuttuu sitten kirjoittajan ajatuksiksi, mutta tämäkään logiikka ei tuntunut toimivan. Eli itselleni jäi vähän hämmentynyt olo. Kuka on Tohtori, jolle kirjeitä kirjoitettiin? 3,5 tähteä tämän hämmentyneisyyden vuoksi.
May 9, 2023
Neiti Steinin keittäjättäressä oli hurmaaa ajankuvaa ja Gertrude Steinin ja Alice B. Toklasin suhde 1920-luvun Pariisissa oli mielenkiintoista luettavaa (vaikkakin Gertrude oli kerrassaan epämiellyttävä ihminen). Kirjaan oli kuitenkin ympätty aivan liikaa teemoja, ja tämä teki siitä liian pitkän. Varsinkin kolmas neljännes oli puuduttava. Margitin tarina oli kirjan parasta antia, mutta se jäi jotenkin pinnalliseksi ja irralliseksi kokonaisuudesta. Enkä muista koska olen viimeeksi kirjoittanut ylös kysymyksiä, joita minulle jäi kirjan luettua. Niistä muutama:
- miksi suomalainen poliisi tuli Margitin perässä Pariisiin? Eikö hän ollut jo kärsinyt koko tuomionsa?
- mitä tapahtui tädin omaisuudelle?
- miksi Margit (eli oikea Astrid) oli sairaalassa? Hänet tuomittiin alaikäisenä, mutta miksi sairaalaan?
- miksi Ulriikka kirjoitti tohtorille saarelle?
Ja minua aina ärsyttää, kun kirjeissä on liikaa yksityiskohtia ja dialogia. Varsinkin kun kirjeessä kuvataan tapahtumia 20 vuoden takaa. Eli kirjassa paljon hyvää, mutta paremmalla editoinnilla siitä olisi saanut erinomaisen. Mikä ironista, ottaen huomioon että yhtenä kirjan teemoista oli Alicen tekemä editointityö Gertruden liian hyppelehtivälle tekstille...
- miksi suomalainen poliisi tuli Margitin perässä Pariisiin? Eikö hän ollut jo kärsinyt koko tuomionsa?
- mitä tapahtui tädin omaisuudelle?
- miksi Margit (eli oikea Astrid) oli sairaalassa? Hänet tuomittiin alaikäisenä, mutta miksi sairaalaan?
- miksi Ulriikka kirjoitti tohtorille saarelle?
Ja minua aina ärsyttää, kun kirjeissä on liikaa yksityiskohtia ja dialogia. Varsinkin kun kirjeessä kuvataan tapahtumia 20 vuoden takaa. Eli kirjassa paljon hyvää, mutta paremmalla editoinnilla siitä olisi saanut erinomaisen. Mikä ironista, ottaen huomioon että yhtenä kirjan teemoista oli Alicen tekemä editointityö Gertruden liian hyppelehtivälle tekstille...
This entire review has been hidden because of spoilers.
Displaying 1 - 30 of 55 reviews