Kielletyt leikit - Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948

by Marko Tikka, Seija-Leena Nevala

Joulukuussa 1939 tanssimisesta tuli rikos. Tavallisista huvittelunhaluisista ihmisistä tehtiin rikollisia, joita sakotettiin ja jopa passitettiin vankilaan. Sotaa käyvän maan poliisi ja oikeuslaitos jahtasivat kaupungeissa ja maaseudulla tanssikiellon rikkojia. Kaksi tanssijaa menetti henkensä ratsioissa, ja arviolta viittätoista tuhatta suomalaista – etenkin nuoria naisia – rangaistiin tanssimisesta. Morsiusparikin tuomittiin omissa häissään tanssimisesta.

Elokuvia sai katsella, puhetilaisuuksia pitää, jopa juoda alkoholia – mutta mikä tanssista teki niin vaarallisen, että se oli kiellettävä? Maailman mittakaavassakin poikkeuksellinen tanssikielto oli seurausta vuosikymmeniä kestäneestä tanssin vastustamisesta.

Kielletyt leikit arvioi ensimmäistä kertaa laajasti tanssikiellon syitä ja seurauksia. Tanssiminen oli polttopiste, joka yhdisti niin nuoriso- ja työväenliikkeen kamppailun uusista jäsenistä, käsityksen isänmaallisuudesta kuin sen, kenellä on valta päättää naisen kehosta.

Tanssikiellon historia on tunteiden historiaa. Seuraukset kantoivat pitkälle sodanjälkeiseen aikaan – aina lavatanssien kultakauteen saakka.



FT, Suomen historian dosentti Marko Tikka ja FT Seija-Leena Nevala ovat historiantutkijoita Tampereen yliopistossa. He ovat perehtyneet monipuolisesti 1900-luvun alkukymmenten suomalaisen elämänmenon historiaan.

Genres: Nonfiction, History, Finnish Literature, Audiobook

260 pages, Hardcover

Published March 17, 2020

Reviews

[Matti Karjalainen · Rating 4 out of 5]

Kiinnostavia tietokirjoja kirjoittaneen Marko Tikan ja Seija-Leena Nevalan "Kielletyt leikit : tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888--1948" (Atena, 2020) paneutuu aiheeseen, jota ei ole ihan hirmuisesti tutkittu, vaikka se on kuitenkin koskettanut tuhansia ja taas tuhansia suomalaisia, etenkin nuoria miehiä ja naisia.

Jo ennen toista maailmansotaa tanssia oli paheksuttu, katsottiinhan moisen turhuuden houkuttelevan monenlaiseen epäsiveellisyyteen ja epämääräiseen menoon. Talvisodan sytyttyä tanssista tuli kuitenkin rikollista ja sitä pidettiin kansakunnan moraalin vaarantavana toimintana, olihan kyse kansakunnan kohtalonhetkistä ja moni nuorukainen oli invalidisoitunut rintamalla. Näin ajattelivat etenkin konservatiivit ja uskonnolliset tahot maalaisliitossa ja kokoomuksessa, mutta osa yleensä tanssimyönteisemmästä vasemmistostakin suhtautui aiheeseen nuivasti.

Leikistä ei ollut kyse. Syyllisille jaettiin sakkoja ja tiettävästi pariin otteeseen myös pari vankeustuomiota, tosin ei ole varmuutta, istuttiinko niitä lopulta. Tutkimuksen mukaan viitisentoistatuhatta ihmistä sai sotavuosina tuomion tanssimisesta. Melkoinen määrä!

Lukumäärä osoittanee myös sen, että tanssikieltoon suhtauduttiin samaan tapaan kuin kieltolakiin aikanaan. Kieltoa rikottiin runsaasti erilaisissa "nurkkatansseissa" ja pääkaupunkiseudun tanssikouluissa, ja taisipa se lisätä vähän jännitettä muutenkin kansalaisten ja virkavallan välillä. Lainvartijoiden parissa tanssijoiden ratsaamiseen suhtauduttiin vähän kaksijakoisesti, ja ainakin osa piti sitä voimavarojen haaskaamisena.

Surullista kyllä, myös pari ihmistä menetti henkensä, kun tanssipaikalla ratsiaa tehneet poliisit käsittelivät pyssyjään joko liian innokkaasti tai sitten hermostuneena. Kuolemaan johtaneita laukauksia ammuttiin Nurmeksessa ja Vöyrillä.

Suomessa tanssikielto oli aika mielenkiintoinen ilmiö siinäkin mielessä, että juuri missään muualla sotaa käyvässä maailmassa ei pyritty samaan. Englannissa tanssimiseen pikemminkin kannustettiin, sillä sen katsottiin kasvattavan kotirintaman moraalia. Saksassa sitä yritettiin pariin otteeseen kieltää, mutta melko vaihtelevalla menestyksellä.

"Kielletyistä leikeistä" jää mieleen myös se vuosikymmenestä toiseen toistuva ajatus, että nuoriso on kelvotonta, eikä lainkaan samaa maata kuin menneet sukupolvet.

[Lauri Linna · Rating 5 out of 5]

Hyvin kirjoitettu kuvaus nykyään absurdista tuntuvasta tanssikielteisyydestä ja tanssin kriminalisoinnista Suomessa.

[Mai Laakso · Rating 5 out of 5]

Marko Tikka ja Seija-Leena Nevala ovat paneutuneet tietokirjassaan Kielletyt leikit suomalaisen moraalin ja siveyden ylläpitoon ja samalla viranomaisten kieltoihin eli miten paritanssiminen on kielletty Suomessa vuosina 1888-1948. Tanssin ylenkatseella ja tanssin turmiollisella vaikutuksella on ollut vankat uskonnolliset taustat, kuten kirjasta sen voi havaita. Tanssiminen on ollut syntiä ja se on viekoitellut varsinkin nuoria naisia harrastamaan epäsiveellistä käytöstä ja esiaviollisia suhteita. Tanssin kieltämisellä päätettiin myös naisten kehosta. Tanssimisesta on Suomessa saanut sakkoja, vankeustuomioita ja pari tanssijaa on jopa ammuttu poliisin toimesta. Suurin osa näistä oli nuoria naisia.

Tanssin kieltäminen ei estänyt suomalaisia tanssimasta, mutta se hidasti sitä. Ehkäpä kiellolla oli päinvastainen vaikutus. Tanssiminen luo iloa ja hyvää mieltä.

[Iida · Rating 4 out of 5]

Tämä olikin kiinnostava kirja. Olen useampaan kertaan muuta kirjallisuutta lukiessani miettinyt tanssikieltoasiaa. Ja tässähän olikin oikein kattava ja pääosin hyvin kirjoitettu kirja, joka vastasi hyvin kysymyksiini.

Ketään ei varmaan sinänsä yllätä että aikas iso osa tanssin vastustuksesta tapahtui lähinnä naisten (ja nuorten) seksuaalimoraalin ja siveyden "suojelemisen" vuoksi. Moraalilla tuntui muutenkin olevan iso vaikutus asiasta puhuttaessa (tietenkään ei sovi unohtaa uskontoa, mistä ne moraalikäsityksetkin tuli). Ja löytyihän sieltä toki myös vanhat tutut 30-luvun fasismin aatteetkin.

Kirjasta käy selkeästi ilmi että sotien ainakana etenkin naisten osuus tanssikiellon rikkomisesta tulleissa seuraamuksissa oli suuri. Tästä jäi ehkä puuttumaan mietintä siitä, miksi näin oli. Vähemmän miehiä siviiliväestön joukossa, poliisin erityinen kiinnostus naisten rikkeisiin vai mikä?

Mielenkiintoisena pointtina se, kuinka paljon tanssin vastustuksessa käytettiin perusteena sotia ja sotilaita ja kuinka tanssi jotenkin häpäisee kaatuneiden muistoa.

Sinänsä kirja oli hyvin ja selkeästi kirjoitettu, enemmän suurelle yleisölle suunnattu. Itseäni harmitti muutamat "on todettu/on kerrottu"-virkkeet, joissa olisi ihan hyvin voinut tämän toteajan suoraan kyllä mainita. Muuten lähteet olivat ok, viittauksia niihin olisi voinutteksissä kyllä olla suoremmin.

Kokonaisuudessaan kuitenkin mielenkiintoinen lukukokemus. Suosittelen vahvasti Suomen historiasta laajemmin kiinnostuneille.

[Essi · Rating 3 out of 5]

Ehkäpä 3,5 tähteä? Yllättävääkin, miten vähän Suomessa on kirjoitettu toisen maailmansodan tanssikiellosta, tai laajemmin kaikesta debatista, jota tanssin ympärillä on käyty 1800-luvun loppupuolelta alkaen. Kiinnostava teema siis. Historiantutkijat Tikka ja Nevala ovat tehneet aineiston puolesta valtavan työn Kiellettyjen leikkien eteen.
Lukijana minusta silti tuntui, että jonkin draivi tai vetävyys kerronnasta puuttui. Samoin lukuisat, ja monesti hyvin pitkät lainaukset uuvuttivat.

[Arja-täti · Rating 4 out of 5]

Tästäkin aiheesta kovin vähän on kirjoitettu ja puhuttu. Ja ilmeisesti tutkittukin. Mielenkiintoinen ja juuri nyt ajankohtainenkin, kun lavat, ravintolat ja baarit ovat kiinni vaikkakin muista syistä.

[Meri · Rating 3 out of 5]

Tanssikieltoa ja siihen liittyviä kulttuurisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä käsitellään perusteellisesti, mutta teos on toisteinen ja jopa jankuttava.

[Jarkko Böhm · Rating 3 out of 5]

Avaa hyvin varsinkin 1900-luvun alun ajan henkeä tanssia kohtaan. Muuttuu hieman puuduttavaksi 1940-luvun lehdistökatsaukseksi loppua kohden, se toki on ollut paras tapa saada tietoa aiheesta.

[Niina · Rating 1 out of 5]

Miten tämä on voinut voittaa Finlandian? Tämä olisi voinut olla vain joku random tutkimus tai vaikka gradu, hyvänen aika sentään. Kirjassa itsessäänkin mainitaan, että tanssikielto eri muodoissaan on ollut voimassa myös muissa maissa kuin Suomessa maailmansotien aikana ja niiden välissä, eli mikään "poikkeuksellinen" asia ei ole kyseessä. Kirjassa käsitellään niin pientä ihmismäärää (viitaten tuomion saaneisiin) koskettanutta asiaa ja kirja tuntui todella asenteelliselta nimenomaan tanssimisen puolesta. Itseäni vierastaa hirvittävästi ajatus, että toisten kuollessa rintamalla ja sotiessa ja naisten pitäessä maata pystyssä kotoa käsin "pitää päästä bilettämään!!!!". Lisäksi kirjassa tunnutaan vähättelevän tanssimisen "sivuvaikutuksia", kuten päihteiden käyttöä, väkivaltaa ja vahinkoraskauksia, joista tämä jälkimmäinen oli iso ongelma sen ajan yhteiskunnassa. En kyllä lämmennyt tälle yhtään, oli vielä kaiken lisäksi tylsäkin. Tulipahan luettua.

[Hannu Pelttari · Rating 3 out of 5]

Kun kyse on Tieto Finlandia voittajasta odotukset olivat korkealla. Ja kyllä kirja tarjoaa hyvän lisäperspektiivin 1900-luvun alkupuolen historiaamme. Ihme ja kumma tanssiprobleemaa ei ole aiemmin tutkittu, vaikka kyse on yleisestä, ei vain suomalaisesta dilemmasta.

Kirja ei oikein pääse vauhtiin ennen kuin mennään toisen maailmansodan aikaiseen tanssikieltokauteen. Se valoitetaan hyvin traagisine detaljeineen. Sen sijaan kirjan alkupuoli toistelee samoja asioita vähän eri kulmista: tanssi oli vaikea haaste koti-uskonto-isänmaa henkiselle kasvatukselle.

Talvisodan aikana ei mitään ongelmia tanssikiellosta ollut. Kaikki katseet olivat siinä selvitäänkö. Jatkosodan aika oli sitten kaikkea muuta. Kotirintama rakoili monella muullakin tavalla kuin tanssihaluilla.

Mutta lukusuositus niille joita maamme kulttuurinen kehitys kiinnostaa.

[Karoliina Loukari · Rating 4 out of 5]

Valtavan kiinnostava tietoteos, joka kertoo paljon myös suomalaisuudesta ja kulttuurisista omituispiirteistämme. Jopa tällaiselle entiselle historian opiskelijalle tämä oli mielenkiintoinen muistutus siitä, miten lyhyt aika Suomessa on äärimmäisen ahdasmielisestä, jopa naisvihamielisestä yhteiskunnasta. Kirja muistuttaa myös siitä, kuinka syvällä suomalaisissa asuu lähes olematon, kylmä kosketuskulttuuri.
Paikoitellen pohdin, että kirja olisi voinut lukijalleen antaa kaiken oleellisen melkein puolella julkaistusta tekstimäärästä - niin yksityiskohtaista ja usein toistavaa teksti paikoin oli. Mutta en ihmettele tieto-Finlandia -palkintoa; tanssin kieltämisen historiasta oli kyllä kaivettu varmasti ihan kaikki saatavilla oleva tieto ja asia käsitelty kaikista mahdollisista näkökulmista.

[Titta · Rating 3 out of 5]

En tiedä, voiko tällaista tietokirjaa pisteyttää, mutta mielenkiintoinen tämä oli, vaikka vähän puiseva lukukokemus. Ei ole tullut mieleen, että tällaista pimeyttä on Suomessa sodan aikana harrastettu, ihan kuin ei olisi muuta tekemistä ollut viranomaisilla. Luultavasti tanssin kieltäminen on edelleenkin joidenkin ryhmien agendalla.

[Elina · Rating 3 out of 5]

Mielenkiintoinen aihe, josta en tiennyt oikeastaan yhtään mitään ennakkoon. Aihetta olisi kuitenkin voinut tarkastella laajemminkin, koska nyt kirja painottui todella vahvasti toisen maailman sodan aikaan, mikä teki lukemisesta myös osittain puuduttavaa.

[Arja · Rating 3 out of 5]

Tietofinlandiavoittaja ei oikein onnistunut tempaisemaan minua mukaansa. Kiinnostavaa asiaa, mutta ei järin lukijaystävällisesti esitettynä. Piti varmistaa pariin kertaan etten lue samaa lukua uudelleen, niin paljon oli toistoa.

[Lotta Yli-Hukkala · Rating 4 out of 5]

Heräteostos kirjakaupan alesta, tosi mielenkiintoinen! Marginaalihistoriaa käsittelevät teokset voivat olla puisevia (marginaalihistoria on joskus ihan syystä marginaalissa), mutta Tikka&Nevala kirjoittavat tanssin kieltämisen historiasta hyvin ja mukaansatempaavasti.

[Tiina Niskanen · Rating 4 out of 5]

Paritanssiin on suhtauduttu kielteisesti laajalti Suomessa. Tämä kirja auttoi ymmärtämään, miksi isovanhempieni sukupolvi on suhtautunut nihkeästi tanssimiseen. Selitystä löytyi ehkä siihenkin, miksi pääministeri Marinin tanssimista kesällä 2022 niin kovasti paheksuttiin.

[Risto Rönkkä · Rating 3 out of 5]

Taas kiva ymmärrystä lisäävä kirja. Liikaa taustatilastoja.

[Desertorum · Rating 2 out of 5]

Hieman toisteisen ja sekavan oloinen ainakin kuunneltuna. Mielenkiintoinen aihe kylläkin.

[Anne · Rating 3 out of 5]

Yllättävän mielenkiintoinen! Ensimmäinen luku oli hieman tylsä, mutta loppupuoli oli hyvin kirjoitettu.