Mielenkiintoisia lauseita:
Kuinka paljon aikaa arvelet meidän viettävän sisätiloissa tavallisena arkipäivänä? Useat eurooppalaiset ja amerikkalaiset tutkimukset osoittavat, että vietämme 90 prosenttia ajastamme sisällä. 90 prosenttia!
Luonnonpuute on todellinen taudinaiheuttaja. Viherilma on kuuri. Molemmat asiat on todistettu tieteellisesti.
Jos astumme huoneeseen ja tunnemme sen vaikuttavan kuolleelta, suljetulta tai pimeältä, mikään designsohva tai tyylikäs nojatuoli ei pysty vakuuttamaan kehoa päinvastaisesta. Ajattelemme ehkä sen olevan kuvittelua, haukottelemme hieman, tunnemme epämääräisen pakoreaktion ja heitämme epämiellyttävyyden mielestämme. Niinpä väsymys, alakulo tai ärtymys tulevat vasta jonkin ajan kuluttua. Eivätkä ne ole vain tunteita. Kyseessä on elimistön puolustusmekanismien hieno ja tarkka analyysi, ja jos sinulla ei ole saatavilla muunlaista tietoa, sitä on uskoakseni viisasta kuunnella. Reagoimme erityisesti tullessamme sisätiloihin, koska luola, talo tai asunto eivät ole pysyviä paikkoja. Ne ovat kärjistetysti paikkoja, joihin menemme, jotta emme tulisi syödyiksi. Luonnonoloissa voi olla melkein yhtä vaarallista tulla suljetuksi sisälle kuin kulkea puolustuskyvyttömänä ulkona.
Sekä kouluissa että päiväkodeissa lapset ovat paljon sisällä, varsinkin kylmänä vuodenaikana, kun on jo ennestäänkin pimeää. SIksi on tärkeää muistaa, että lapset reagoivat huonoihin ympäristöihin yhtä vahvasti kuin aikuisetkin. He eivät valita tapetin kuosista tai pulpetin väristä. Ei, se näkyy suoraan käytöksessä. Kuolleet huoneet ja huono valaistus aiheuttavat väsymystä, joka puolestaan tekee lapsista uupuneita ja aggressiviisia. Koska lapset eivät tiedä, mikä on hullusti, he eivät pysty säätelemään ongelmallista käytöstään tai selittämään, miksi he väsyvät ja uupuvat. Lapsilla ei ole mitään keinoa ilmaista tätä vastenmielisyyttä, koska lasten aivot keskittyvät oppimaan, kehittymään ja sopeutumaan 24 tuntia vuorokaudessa.
Useimmilla on tunne, että todellinen maailma on ulkona ja että oikeastaan olemme siellä enemmän. Ehkä se piti paikkansa 200 vuotta sitten, mutta kuten muistat, ei enää. Olemme menneet sisälle ja lukinneet oven, ja luonnonpuutteesta on tullut normaalitila. Ja muuten - kun puhumme kaukaisista esi-isistämme, kutsumme heitä mieluusti hieman halveksivasti luolamiehiksi. Entä miksi kutsuisit ihmistä, joka vietätä sisätiloissa 90 prosenttia ajastaan? Niin, juuri siksi.
Kodin ulkopuolinen elämä asettaa meille tiukkoja vaatimuksia. Tarvitsemme aikaa kotona käsitelläksemme kokemaamme ja valmistautuaksemme kohtaamaan maailman uudelleen. On tärkeää saada sisätiloissa oikeita virikkeitä, jotta saa mahdollisuuden toipumiseen ja terveyden ja tarmon palauttamiseen. Se ei tapahdu kalliin tekniikan tai ylenpalttisen luksuksen avulla, vaan aivan yksinekrtaisesti niin, että ympärillämme on oikeita luonnon elementtejä.
Yhteenvetona voidaan todeta: Vehreä ympäristö ja keinotekoinen päivänvalo vähensivät terveysongelmia selvästi.
Päänsärkyä ja muita ongelmia ei ole tarkoitettu ihmiskehon normaalitilaksi, vaan varoitusmerkiksi ulkoisista rasituksista, vaarallisista elintavoista ja huonosta ympäristöstä. Kun ympäristö on kunnossa, varoituksia ei tarvita.
Luonnonpuute saa meidät sairastumaan, ja kasvien ja päivänvalon lisääminen saa meidät taas tervehtymään. Ehkä ajattelet tämän olevan liian hyvää ollakseen totta? Uskotko, että tämä on vain koehenkilöiden kuvittelua? Uskon voivani vakuuttaa sinut, ettei asia ole näin. Mietipä, mitkä käyttäjäryhmät osallistuivat tutkimuksiimme. Ensinnäkin koululaiset ja päiväkotien lapset. Lapset eivät ole kiinnostuneita sisustuksesta eivätkä usko kasvien parantavaan voimaan. He eivät tienneet, että kasveilla pitäisi olla mitään vaikutusta, eivätkä luultavasti edes ajatelleet niitä. Jos kasvit toimivat, meidän pitäisi tarkkailla ennen kaikkea heidän käytöstään. Sen me teimmekin. Tutkimus osoitti, että lapset keskittyivät paremmin, stressi väheni, ja luokissa oli rauhallisempaa ja vähemmän hengitystieongelmia, päänsärkyä ja väsymystä. Lisäksi henkilökunta ja opettajat kertoivat ongelmatilanteiden ja aggressioiden vähentyneen, sosiaalisen ympäristön parantuneen ja sairauspoissaolojen vähentyneen. Lapset kokevat välittömästi aisteillaan ja reagoivat kehollaan. Jos siirrymme erääseen toiseen käyttäjäryhmään, lääkäreihin, kukaan ei taida olla yhtä varpaillaan huuhaan ja valetieteen suhteen kuin he. Saimme silti aikaan saman vaikutuksen siellä, missä maan terävimmät aivot ovat skeptisinä läsnä.
Mikä saa kasvit ja valon tehoamaan? Ensimmäinen prosessi on psykologinen. Tuoreiden kasvien läsnäolo näyttää vievän meidät rauhan ja tyytyväisyyden tilaan ja hillitsevän stressiä. Toinen on ilmaa puhdistava vaikutus. Kolmas on valaistus. Saamme päivänvalosta vahvistuksen sille, että on oikein olla hereillä.
Urbaani elämäntapa on ollut maailmanlaajuinen menestystarina. Näemme kuitenkin nyt, että monet ihmiskunnan edistysaskelien nousevat käyrät eli elinaika, elämänlaatu ja terveys junnaavat paikoillaan. Meillä on jonkinlainen miettimistauko. Meillä on myös uudenlaisia vaivoja. Väsymys, stressi ja hengitystieongelmat ovat koko läntisen maailman kansantauteja. Olen osoittanut sinulle, että luonnonpuute on yksi syistä. Mitä sille voi tehdä? Yksi vastaus on luonnon tuominen lähiympäristöihimme.
Tavalliset huonekasvit imevät joitakin kuormittavimmista myrkyistä, joita on päivittäisessä ympäristössämme. Miksi sillä on meille merkitystä, kun pitoisuudet ovat yleensä niin pieniä? Tässä yhteydessä on tärkeää tietää, että ihmiset pystyvät havaitsemaan eron jo vähäistenkin pitoisuksien kohdalla. Koemme terveydentilamme paranevan, kun näiden haitallisten aineiden määrä vähenee, vaikka taso olisikin reilusti alle suositeltujen raja-arvojen.
Vuonna 2001 tehty tutkimushanke osoitti, että työpöydällä olevilla kasveilla oli merkittävä vaikutus hyvinvointiin ja tehokkuuteen toimistotyöntekijöillä, jotka viettivät päivittäin yli neljä tuntia tietokoneiden ja sähkölaitteiden äärellä.
Jotta sekä kasvi että sinä olisitte tyytyväisiä, tarvitsemme vain yhdenlaista valoa: valkoista valoa, jonka lämpötila on vähintään 5 000K. Se on ainoa luku, joka sinun tarvitsee painaa mieleesi.
Valon voimakkuuden mittayksikkö on lux. Sen arvon tulisi oikeastaan olla mahdollisimman suuri. Ajatuksia herättävä tieto on se, että valon voimakkuus ulkona aurinkoisena päivänä voi olla 32 000 - 100 000 luxia. Työvalaisimen vaatimus sisätiloissa on 500 luxia. Tätä standardia voisi ehkä olla syytä muuttaa.
Valo, kastelu, multa. Nämä olivat kolme tärkeää asiaa. Lisäksi oli eräs muukin asia, joka ei ollut mnusta aivan välttämätön, mutta jota oli hieman vaikeampi määritellä. Kasvin piti antaa vaikutus elinvoimasta. Sen ei pitänyt edustaa vain elämää, vaan sen yltäkylläisyyttä. Avainsana, johon päädyin, oli kasvu. Oli kaikkein tärkeintä valita kasvi, joka kasvoi näkyvästi, niin sanotusti silmissä, jotta ihmiset saisivat sen tunteen, joka arjestamme oli hävinnyt - että meitä ympäröi jokin elävä, johon osallistumme ja joka rikastaa elämäämme.
Köynnöskasveilla ja niiden sijoittamisella seinälle on toinenkin etu. Niistä tulee osa maailmaasi aivan eri tavalla. Kun sinun ei tarvitse nähdä kasveja hankalasti käsiteltävinä esineinä, joita on siirrettävä aina kun pyyhkii pölyjä ja jotka kilpailevat lattiatilasta, voit tavallaan unohtaa ne ja siirtää katseen niihin vain halutessasi. Todellisuudessa katsot niitä luultavasti varsin usein, kuten Åsin yliopiston tekemä tutkimus osoitti. Siinä paljastui, että tutkimukseen osallistuneet henkilöt, jotka kävivät läpi taulukoita tietokoneen ruudulta, käyttivät lähistöllä olevia kasveja silmien lepuuttamiseen pitkien lukusarakkeiden väsytettyä heidät. He saivat myös vertailuryhmää paremmat pisteet kognitiivisissa testeissä ja keskittymiskyvyssä, vain joitakin mainitakseni.
Eikö ole muuten aika kumma, että kasveja on niin vaikea hoitaa? Ehkä se ei ole ihmekään, kun ajattelemme, mitä kaupassa myytävä kasvi on ehtinyt kokea ja mihin se joutuu sen jälkeen. - - Kun kasvi lopulta pääsee kotiisi, se elää vähintään neljättä elämäänsä ja kaipaa epätoivoisesti rauhaa, vettä ja oikeanlaista valoa.
Kasvien vihreiden lehtien katseleminen piristää meitä. Oletko miettinyt, miksi lehdet ovat vihreitä? Kasvi pystyy hyödyntämään kaikki valon värit vihreää lukuun ottamatta. Valo, jota kasvi ei tarvitse, heijastuu takaisin meille, ja tuo väri on tuttu ja rakas näky.