Kirjanik Juha Vuorinen hakkas juba eelmise sajandi viimastel aastatel töötama Kristiani noorusaastaid käsitleva teose kallal. Selle joomahullufännide lemmiktegelase lapsepõlvest ja varajasest teismeeast kõneleva teose avaldamine lükkus aina edasi. Nüüd on see saabunud.
Lugege siit, millised algjõud on vorminud vahel hapra, vahel lihtsameelse, kuid alati ausa looduslapse ehedat iseloomu. Kellele kaotas Kristian süütuse ja miks? Kas Kristian oli 80. aastate alguses diskopepu, futumees või punkar?
Ihan kelvollinen kirja. Tarinakerronta oli kyllä sujuvaa ja ihan toisinaan hauskaakin. Välillä oli vähän yliyrittämistä olla hauska mutta pääasiassa jutut oli ihan huvitusta herättävää. Jonkinlainen ennakko-odotus minulla tietysti oli tästä sarjasta Juoppikset luettuani ja ajattelin, että Kristianin hahmosta saisi paljon irti. No, jonkin verran saikin. Ajattelin kyllä lukea muitakin Kristianista kertovia kirjoja.
Sait neljä tähteä, vaikka sun astrologiset arvostelut ei kelpaa edes yhteen. Ens kerralla kysy oikealta astrologista neuvoa (vaikkapa minulta) Se johtuu siitä että olet oinas, ja oinailla on se pää siellä 20 metriä pilvien yläpuolella, yli muiden. Ainoa, joka saa oinaan pilveltä alas, on leijona. Kirja oli hauska, mutta noi sun tarinat muiden horoskooppi merkkien ominaisuuksista on vähän kuin iltalehdet horoskoopit. Jotkut voi vielä uskoa niitä. Uh uh...
Parissasadassa sivussa kymmenen vuotta, joista suurimman osan päähenkilöllä on seisokki. Heh heh. Juntti-isän ölinä jaksoi huvittaa noin puolitoista lukua. Ei siis napannut. Taidan palata nuortenkirjallisuduen pariin.
Vaikka Juoppohulluista tykkäänkin, niin valitettavasti tämä Kristian ei oikein napannut. Tosin oli hauskaa lukea 80-luvulla vietetystä nuoruudesta, kun jostain syystä tuli niin tuttuja fiiliksiä ;)