Inspiroiva, rohkaiseva kertomus vakavasti loukkaantuneen nuoren miehen taistelusta takaisin elämään. Freestylehiihtäjä Pekka Hyysalo (s. 1990) kilpaili big airissa, half pipessa ja slopestylessä ja nousi menestyksekkään kauden 2009–2010 päätteeksi big airin maailmanrankingissa sijalle 11. Huhtikuussa 2010 hän joutui Ylläksellä vakavaan hyppyonnettomuuteen, sai hengenvaarallisen aivovamman ja oli koomassa kolme viikkoa. Vastoin kaikkia ennusteita Hyysalo kuitenkin käveli jo kuusi kuukautta myöhemmin. Tässä kirjassa hän kertoo omin sanoin uskomattoman tarinan onnettomuudestaan ja sisukkaasta kuntoutumisestaan, joka jatkuu edelleen.
Pekka Hyysalo on sitkeä sissi ja hyvällä asialla, toivottavasti hän saa haluamansa. Kirjan kirjoitustyyli ei kuitenkaan iskenyt, ja nämä tähdet tulevat puhtaasti siltä pohjalta. Omana toiveenani olisi ollut kuulla Pekan filosofiasta ja tavoitteista yleisemmällä tasolla, toki myös tarinan ohella. Kirjan kirjoitustyyli on kuitenkin liian yksityiskohtainen, jonka vuoksi se ei niin hirveästi antanut.
Pekan asenteelle pitää antaa täydet viisi tähteä. Ikävä kyllä kirja ei saa ihan niin montaa. Tarina on inspiroiva, mutta kirja rönsyilee sen kertomisessa. Toisaalta tarinassa välittyy Pekan rehellisyys. Harva ihminen kertoisi näin avoimesti vaikkapa parisuhdekriiseistä tai yöunista.
Kirja kertoo koskettavan tarinan nuoren urheilijan vakavasta onnettomuudesta, ja sen jälkeisestä toipumisprosessista, josta syntyi julkinen sankaritarina. Pekka Hyysalo oli suomenmestari lumilautailussa, ja maailman huipulla free ski:ssä vuoden 2010 keväällä. Kevään viimeisillä mahdollisilla laskettelukeleillä, hän loukkaantui vakavasti hypättyään tuulenpuuskaan Levillä. Jopa kuolema oli hiuskarvan varassa.
Turkulainen Pekka Hyysalo oli pitkään koomassa, ja lääkärit ennustivat huonoa. Hänestä ei välttämättä tulisi enää toimintakykyistä lainkaan. Kaikki ennusteet osoittautuivat vääriksi, sillä Pekka oli tolpillaan muutamaa kuukautta myöhemmin, ja alkoi ottaa askeleita. Hänen piti ohjelmoida koko hermojärjestelmänsä uudelleen, jotta saattoi saada jalkansa liikkumaan ja tasapainon säilymään kävellessä. Aluksi hänen juoksuaan saattoi kutsua "laukaksi".
Kirjassa esiintyi myös Pekka Hyysalon perheenjäseniä, tyttöystäviä ja ystäviä. Kestääkö rakkaus toisen osapuolen vakavan halvaantumisen? Hyysalon verkostonsa olivat laajat maailman lumilautailupiireissä. Hän kehitti fight back -brändin, jota eteenpäin viemään hän perusti osakeyhtiön. Hän ryhtyi inspiraatiopuhujaksi, ja teki keikkoja tasaisen tiuhaan tahtiin, esim. kouluille ja yrityksille. Oheistuotteita myytiin, kuten pipoja, laskettelutuotteita ja muuta. Lopulta syntyi myös fight back run -juoksutapahtuma, johon ottivat osaa Turussa tuhannet.
Pekka pääsi suureen julkisuuteen Jari Sarasvuon talkshow-ohjelman kautta vuonna 2013. Kirjassa kerrotaan kulissien takaisista kuvioista julkisuuden pyörteissä, ja keitä kaikkia Suomen ykkösjulkkiksia hän pääsi kohtaamaan. Usein hän toimi yrityksensä asiamiehenä eri tilanteissa, ja kertoi, miten edisti bisneksiään ja verkostoitui kussakin tilanteessa. Kertojanääni kirjassa tuo paljon esille sitä, mitä Pekka tunsi kussakin vaiheessa, onnettomuutensa jälkeen. Kertojana kirjassa on Pekka Hyysalo itse.
Kirjassa käsitellään myös paljon kuntoutumisprosessia, mutta ei kovin tarkoin kerrota, millaisia harjoitteita fysioterapiaan tai liikuntaharjoitteisiin kuului. Jonkun verran kyllä sitäkin puolta. Kirja on vammautuneen henkilön yksilöllinen puheenvuoro. Elämänasenne on Hyysalolla positiivinen, ja sopivan itsekäs. Hänen tapansa kuvailla tyttöystäviään lähti liikkeelle melkein joka kerta ulkonäköseikoista. Kauneus oli hänelle kovin tärkeää ominaisuus seurustelukumppaneissa. Paikoin kerronta jäi pinnalliseksi. Kirja eteni selkeästi ja kronologisesti läpi eri vaiheiden, mutta loppupuolella kerronnan taso vähän laski.
This entire review has been hidden because of spoilers.
Olen kuullut tätä kirjaa kehuttavan paljon, ja ehkäpä odotukseni olivat liian korkealla. En päässyt Pekan kanssa samalle aaltopituudelle sitten millään. Kirjana tämä on oikeastaan vain selonteko tapahtumista Pekan onnettomuuden aikana ja sen jälkeen. Kertomus on aika pinnallinen, keskittyen tapahtumiin, ei niinkään Pekan omiin ajatuksiin tai tunteisiin. Myös muutama mukana ollut läheinen saa äänensä kuuluviin. En ole näin suorasukaisen kirjoitustyylin suurin fani, vaan pidän värikkäämmästä ja monipolvisemmasta kerronnasta. Tämä oli aika lyhyt ja ytimekäs, mutta varmasti tyyli vetoaa toisiin.
Lisäksi en ole koskaan ollut minkään sortin urheilija, joten kirjan maailma on minulle aika vieras. Urheilijoilla on ihan oma ajatusmaailmansa, enkä ole oikein ikinä päässyt siihen kiinni. En ole treenaaja, vaikka tykkäänkin liikkua. En ole kilpailuhenkinen, ja vaikka tykkään kyllä voittaa monopolissa, en pidä voittajia parempina ihmisinä. Enkä kykene mihinkään säännölliseen harjoitusohjelmaan tai muuhunkaan tavoitteelliseen toimintaan, vaan kyllästyn yhdessä viikossa. Minua eivät saavutukset motivoi. Pekka onnistuu kovan harjoittelu-urakan jälkeen saavuttamaan tavoitteensa, mutta en pystynyt oikein samaistumaan hänen iloonsa.
Kerronnan lisäksi myös kertoja itse vaikuttaa aika pinnalliselta. Tämä ehkä ärsytti itseäni eniten. Toki hän on vielä nuori, mutta jäin miettimään, onko hän koskaan pohtinut omaa taivaltaan vähän suuremmassa mittakaavassa. Hän korostaa kirjassaan useaan otteeseen sen merkitystä, että hän ei tiukassakaan paikassa luovuttanut, vaan jatkoi sinnikkäästi treenaamista kunnes saavutti tavoitteensa. Hän valitsi taistelemisen, mutta mahtaakohan hän ymmärtää, että hänelle se oli kuitenkin aika helppo valinta moneen muuhun vastaavassa tilanteessa olevaan verrattuna. Länsimainen terveydenhuolto, ohjattu kuntoutusprosessi ja perheen sekä läheisten jatkuva tuki on asioita, jotka tässä kirjassa ohitetaan olankohautuksella. Lisäksi Pekka oli nuori hyväkuntoinen urheilija, joka uskoi itseensä ja halusi treenata lujaa. Näistä lähtökohdista on hyvä ponnistaa. En halua missään nimessä vähätellä kuntoutukseen tarvittavaa työmäärää tai sinnikkyyttä, mutta ihmisiltä usein unohtuu, että voittamiseen tarvitaan muutakin kuin tahtoa.
Kirjana tämä on varmasti inspiroinut monia. Voisin mielelläni nähdä tämän vaikka jonkun ylä-asteikäisen pojan kädessä. Itselleni anti oli vähän vaisua. Mutta Pekka on varmasti esimerkillään ja toiminnallaan onnistunut auttamaan lukuisia muita vammautuneita takaisin mielekkääseen elämään.
Whau, Pekka veti aika sanattomaksi. Kuulin Pekan nimen ensimmäistä kertaa Linnan juhlien jälkeen 2015. Ihmettelin kuka tuo tyyppi oikein on ja otin hänestä selvää. Jäbän tarina on todella uskomaton. Kirjasta tykkäsin todella, Pekalla on hieno kirjoittamisen lahja! Teksti on juoksevaa ja kuvat hienoja. Tunnustettakoon, että jollain tavalla kirja antaa joistain asioista ihan erilaisen kuvn kuin mitä todellisuus on. Esim. Pekka kirjoittaa, että muistikatko ennen ja jälkeen onnettomuuden on 3kk, mutta siitä huolimatta hän kuvailee hyvin tarkasti kaatumista edeltäneitä päiviä tavalla, kuin juuri hän muistaisi tuon kaiken. Mutta eipä mitään, iso peukku Pekalle, kaikkea hyvää tulevaisuuteen ja FightBack! ;-)
Näitä kirjoja, jotka asettavat asioita suhteellisiin mittasuhteisiin. Täytyy nostaa hattua siitä sitkeydestä, millä tällaisista vammoista kuntoudutaan. Kuuntelin tämän suomeksi, mutta huomasin nopeasti, että tämä on kirjoitettu alunperin englanniksi, mitä en sinänsä ihmettele nuorena kansainvälisiin laskupiireihin siirtyneen tekijän kohdalla.
Kirjoitustyyli ei oikein uponnut, mutta Hyysalon selviytysmistarina on toki inspiroiva. Tätä voisi hyvin vinkata yläkoululaisille, joihin varmaan tyylikin iskee paremmin kuin meikäläiseen.
This is one of those non-fiction books that I don't feel like saying anything about, just go and read it. It's heartbreaking at times but also extremely motivational and inspiring.
I liked the writing style and the author's voice a lot.
I had watched Hyysalo's documentary before reading this book and I kind of prefer going in that order. I could now easily imagine everything and fully understand the difficulties.
I read this is two days and for most of that time, even when I wasn't reading, I was thinking about the book - well Hyysalo and his story.
Kuuntelin Pekan tarinan äänikirjana. Viisi tähteä kundille, kirjaa en pysty tähdittämään, mutta sen jälkeen a) omat murheet tuntuvat pieniltä ja b) on ihan tyytyväinen, että ei ole enää 20-vuotias niine murheineen. Suosittelen äänikirjakaveriksi, helppo"lukuinen" vaikka Pekan kokemukset ei iloa enteilleetkään. Mikä asenne!
Niin paljon kuin Pekkaa fanitankin, en voi sanoa kirjasta pitäneeni. Kirjoitettu minun makuuni aivan turhan kepeään tyyliin, ehkäpä en vain ollut oikeaa kohderyhmää joille kirja oli tarkoitettu? En edes saanut kirjaa luettua loppuun tyylin alkaessa tökkiä vähän puolivälin jälkeen vaan lähinnä selailin ja yksittäisi kohtia sieltä täältä luin.
Tarina ja Pekka inspiroivat, mutta kirjasta jäin kaipaamaan mm. tunnepuolta konkreettisten yksityiskohtien sijaan. Fight back - runille osallistun tänä vuonna ensi kertaa 💪