What do you think?
Rate this book
Dogen, YUI Butsu Yo Butsu - Shoji / Seul Bouddha Connait Bouddha - Vie-Mort (Encre Marine)
The Shobogenzo is a collection of writings by the First Japanese Soto Zen Buddhist Ancestor, Great Master Eihei Dogen, based primarily on formal Dharma talks which he gave to his disciples at various times between 1233 and his death twenty years later at age fifty-three.
Most of the texts in the book focus on exploring the spiritual significance of some term or phrase drawn from Buddhist Scriptures or Chinese Zen texts. These are not lectures, as would be understood in an academic setting, but are talks that arise from Dogen's deepest understanding of the spiritual meaning and relevance of his topic to Buddhist training and practice.
This translation draws upon both the monastic and scholarly training of the translator and editor, and aims to make the depth of Dogen's voicing of the Dharma accessible to western Buddhist readers. The translator's general introduction explains some of the methods Dogen employs in his Dharma talks, particularly his use of the traditional koan stories. A short introduction is provided for each text, as well as footnotes to help clarify unusual terms and phrases.
The texts are taken from several early editions of the Shobogenzo, and have been arranged in chronological order so that readers can see more clearly how Dogen's various themes developed over time. This first volume presents the earliest eleven texts.
The Shobogenzo is handsomely covered with a durable plastic jacket with gold embossed lettering, specially bound so it will lie flat when open.
144 pages, Paperback
First published January 1, 1253
193 people are currently reading
813 people want to read
About the author
Dōgen
142 books249 followersDōgen Zenji (道元禅師; also Dōgen Kigen 道元希玄, or Eihei Dōgen 永平道元, or Koso Joyo Daishi) was a Zen Buddhist teacher and the founder of the Sōtō Zen school of Buddhism in Japan.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 10 of 10 reviews
June 27, 2012
It will never be fully read!
July 25, 2016
So wonderful, both text and footnotes, glad I committed the time to finally read it all the way through.
December 17, 2016
Zen-piirien iso kirja, Dogenin Shobo Genzo, on järkälemäinen ja syvääluotaava opus Soto-koulukunnan zen-buddhalaisuuteen ja siihen, mikä on oikeaa oppia.
Shobo Genzosta on kaksi versiota, molemmat Dogenin kokoamia. On Kana-shobo genzo, joka on arvion kirja, ja on Mana-shobo genzo teoksena tunnettu 300 koanin kokoelma. Kana on kaiketi paremmin tunnettu, ja kun puhutaan shobo genzosta, sillä useimmiten myös tätä kyseistä teosta tarkoitetaan.
Olin aiemmin lukenut mana-version, joka piirsi itselleni hieman virheellisen kuvan siitä, mitä olisi kenties odotettavissa. Manan sisältö on täysin koaneja ja niitten selityksiä, jotka on kirjoittanut amerikkalainen zen-opettaja käännöstä varten sen sijaan, että kääntäjät olisivat käyttäneet Dogenin kommentaareja. Itselleni ei ole täysin selvää, kommentoiko Dogen kyseiseen kokoelmaan koaneja, vai onko kyseessä vain koontiteos. Oli miten oli, odotin, että kenties arvion kohteena oleva teos olisi kuta kuin samanlainen, mutta suuremmalla määrällä koaneja ja Dogenin omilla kommentaareilla ja täsmennyksillä. Erehdyin aika paljon...
Shobo Genzosta löytyy totta kai koaneja tai opettavaisia kertomuksia, mutta pitkälti Dogen keskittyy paukuttamaan sitä, mitä hänen arvossaan pitämät 'aidot dharmaperilliset' opettajat sanoivat ja opettivat, aitoa dharmaa, ja tekemään selkoa heidän opetuksiensa ytimestä. Suurelta osin kyseessä on siis valtava vasaran pauke, joka haluaa naulata taululle ainoan totaalisen oikean ja luotettavan linjauksen buddhan opetuksista, harjoituksesta ja polusta.
Koaneja toki on ja niille Dogen esittää selvennöksiä persoonallisella tyylillään, mutta kirja sisältää paljon muutakin, kuten esimerkiksi kappaleita siitä, mitkä ovat oikeita luostarikäytäntöjä ja rutiineja (miten käytetään ulkohuussissa paskatikkua ja pesulaaria jne.), kuka on oikea dharman kantaja, mikä on ainoa oikea tie, kuka on väärässä ja kuka oikeassa ja niin edelleen. Pitkään kirjaa lukiessa itselläni säilyikin olo, että luen varsin jäykkää ja dogmaattista tekstiä, mikä tuli itselleni shokkina, koska astuin alunperin zenin maailmaan siitä varsin vapaasti ja maanläheisesti maalailevan Alan Wattsin myötä. Eittämättä Wattsin rennompaa ja välittömämpää zeniä lähellä lie oleva Rinzai-zen koulu, jossa koaneja painotetaan enemmän ja oivalluksen hetkiä pidetään välittömästi ja sponttaanisti tapahtuvina, kun taas Dogenin jälkeä oleva Soto-koulukunta kantaa eittämättä paljon suurempaa huolta opettaja-linjojen puhtaudesta, suutrista ja zazenista (istumameditaatiosta).
Jos kirjalta siis odottaa aivovänkyröitä ja oivalluksia koanien äärellä, tulee pettymään pahasti. Samaten itselleni kalskahti dogmaattinen tapa, jolla Dogen lyttää ja ohittaa kaikki muut meditatiiviset perinteet, kuten vaikkapa taolaisuuden, mikä on ironista, koska zen-buddhalaisuuden synnyn pohjalla on juuri taolaisuuden sekoittuminen intiasta tulleeseen buddhalaisuuteen. Samalla lyömällä Dogen myös lyttää maallikkoharjoittajat ja sanoo, että ainoa tapa saavuttaa tai tavoittaa mitään, on ryhtyä munkiksi ja vetäytyä luostariin - mitään muuta tapaa tai tietä ei ole, ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan. Mikään muu ei tule lähellekään, ei ole edes samassa maailmassa hänen dharmansa kanssa. Aika kovakouraista.
Mitäkö sitten itse pidin, kun olin saanut kirjan päätökseen?
Se ei ollut sitä mitä odotin, mutta sain paljon paremman kuvan siitä, mitä Dogenin aikainen buddhalaisuus oli. Samaten vaikka vaikutan pettyneeltä, niin todellisuudessa kirjassa oli myös paljon sellaista, josta pidin ja Dogenin selitykset pesevät mana-shobo genzossa esiintyvän jenkki-opettajan kommentaarit niin totaalisesti, että voisin Dogenia mukaillen heittää, etteivät ne tule lähellekään totuutta mistään eikä niitä pidä lukea.
Kirja maksoi helvetisti, ja vaikka puolessa välissä kirjaa alkoi vitutta että maksoin siitä niin paljon, niin kirjan kannen lopulta suljettuani olin tyytyväinen, että hankin sen. Palaan siihen varmasti aika ajoin pohtimaan Dogenin sanoja ja katsomaan, mitä se itsessäni herättää. Tämän kahtiajakoisuuden tähden (ei ollut sitä mitä odotin, mutta oli paikoittain kiva) en voi antaa kirjalle kuin kolme tähteä. Jos koanit kiinnostavat, suosittelen hankkimaan jonkin muun zen-klassikon.
Shobo Genzosta on kaksi versiota, molemmat Dogenin kokoamia. On Kana-shobo genzo, joka on arvion kirja, ja on Mana-shobo genzo teoksena tunnettu 300 koanin kokoelma. Kana on kaiketi paremmin tunnettu, ja kun puhutaan shobo genzosta, sillä useimmiten myös tätä kyseistä teosta tarkoitetaan.
Olin aiemmin lukenut mana-version, joka piirsi itselleni hieman virheellisen kuvan siitä, mitä olisi kenties odotettavissa. Manan sisältö on täysin koaneja ja niitten selityksiä, jotka on kirjoittanut amerikkalainen zen-opettaja käännöstä varten sen sijaan, että kääntäjät olisivat käyttäneet Dogenin kommentaareja. Itselleni ei ole täysin selvää, kommentoiko Dogen kyseiseen kokoelmaan koaneja, vai onko kyseessä vain koontiteos. Oli miten oli, odotin, että kenties arvion kohteena oleva teos olisi kuta kuin samanlainen, mutta suuremmalla määrällä koaneja ja Dogenin omilla kommentaareilla ja täsmennyksillä. Erehdyin aika paljon...
Shobo Genzosta löytyy totta kai koaneja tai opettavaisia kertomuksia, mutta pitkälti Dogen keskittyy paukuttamaan sitä, mitä hänen arvossaan pitämät 'aidot dharmaperilliset' opettajat sanoivat ja opettivat, aitoa dharmaa, ja tekemään selkoa heidän opetuksiensa ytimestä. Suurelta osin kyseessä on siis valtava vasaran pauke, joka haluaa naulata taululle ainoan totaalisen oikean ja luotettavan linjauksen buddhan opetuksista, harjoituksesta ja polusta.
Koaneja toki on ja niille Dogen esittää selvennöksiä persoonallisella tyylillään, mutta kirja sisältää paljon muutakin, kuten esimerkiksi kappaleita siitä, mitkä ovat oikeita luostarikäytäntöjä ja rutiineja (miten käytetään ulkohuussissa paskatikkua ja pesulaaria jne.), kuka on oikea dharman kantaja, mikä on ainoa oikea tie, kuka on väärässä ja kuka oikeassa ja niin edelleen. Pitkään kirjaa lukiessa itselläni säilyikin olo, että luen varsin jäykkää ja dogmaattista tekstiä, mikä tuli itselleni shokkina, koska astuin alunperin zenin maailmaan siitä varsin vapaasti ja maanläheisesti maalailevan Alan Wattsin myötä. Eittämättä Wattsin rennompaa ja välittömämpää zeniä lähellä lie oleva Rinzai-zen koulu, jossa koaneja painotetaan enemmän ja oivalluksen hetkiä pidetään välittömästi ja sponttaanisti tapahtuvina, kun taas Dogenin jälkeä oleva Soto-koulukunta kantaa eittämättä paljon suurempaa huolta opettaja-linjojen puhtaudesta, suutrista ja zazenista (istumameditaatiosta).
Jos kirjalta siis odottaa aivovänkyröitä ja oivalluksia koanien äärellä, tulee pettymään pahasti. Samaten itselleni kalskahti dogmaattinen tapa, jolla Dogen lyttää ja ohittaa kaikki muut meditatiiviset perinteet, kuten vaikkapa taolaisuuden, mikä on ironista, koska zen-buddhalaisuuden synnyn pohjalla on juuri taolaisuuden sekoittuminen intiasta tulleeseen buddhalaisuuteen. Samalla lyömällä Dogen myös lyttää maallikkoharjoittajat ja sanoo, että ainoa tapa saavuttaa tai tavoittaa mitään, on ryhtyä munkiksi ja vetäytyä luostariin - mitään muuta tapaa tai tietä ei ole, ei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaan. Mikään muu ei tule lähellekään, ei ole edes samassa maailmassa hänen dharmansa kanssa. Aika kovakouraista.
Mitäkö sitten itse pidin, kun olin saanut kirjan päätökseen?
Se ei ollut sitä mitä odotin, mutta sain paljon paremman kuvan siitä, mitä Dogenin aikainen buddhalaisuus oli. Samaten vaikka vaikutan pettyneeltä, niin todellisuudessa kirjassa oli myös paljon sellaista, josta pidin ja Dogenin selitykset pesevät mana-shobo genzossa esiintyvän jenkki-opettajan kommentaarit niin totaalisesti, että voisin Dogenia mukaillen heittää, etteivät ne tule lähellekään totuutta mistään eikä niitä pidä lukea.
Kirja maksoi helvetisti, ja vaikka puolessa välissä kirjaa alkoi vitutta että maksoin siitä niin paljon, niin kirjan kannen lopulta suljettuani olin tyytyväinen, että hankin sen. Palaan siihen varmasti aika ajoin pohtimaan Dogenin sanoja ja katsomaan, mitä se itsessäni herättää. Tämän kahtiajakoisuuden tähden (ei ollut sitä mitä odotin, mutta oli paikoittain kiva) en voi antaa kirjalle kuin kolme tähteä. Jos koanit kiinnostavat, suosittelen hankkimaan jonkin muun zen-klassikon.
May 7, 2022
Everything you wanted to know about the Buddha dharma.
“An ancient buddha said, ‘Mountains are mountains, waters are waters.’ These words do not mean mountains are mountains; they mean mountains are mountains.”
"one mind is all things, all things are one mind."
“An ancient buddha said, ‘Mountains are mountains, waters are waters.’ These words do not mean mountains are mountains; they mean mountains are mountains.”
"one mind is all things, all things are one mind."
July 14, 2023
This book took a while to read but it was well worth it. Dogen is a masterful writer and there is some truly great wisdom within this book.
April 21, 2025
This book changed my life drastically.
December 22, 2021
Tamamını bitirmedim, 30. kısımda bıraktım. Kalan bölümlere Nishijima'nın çevirisinden devam edeceğim. Bu çeviri King James İncili gibi, insanı çok yoruyor.
February 7, 2023
Just wow.
March 25, 2023
One of the best translations of Shobogenzo. I recommend it without hesitation.
September 3, 2015
This is a must-have resource for anyone interested in studying Zen or E. Dōgen Zenji.
Displaying 1 - 10 of 10 reviews