Norjalaisen mestarikertojan elämyksellinen aikamatka jatkuu. Elävää kerrontaa, värikkäitä ihmiskohtaloita, arkea ja juhlaa. Samuel Pepys söi uudenvuodenaattona 1664 illallisen kotonaan Lontoossa vaimonsa Elizabethin kanssa. Kello yhdeltä yöllä Pepys antaa vaimolleen hyvänyönsuukon ja toivottaa hänelle onnellista uutta vuotta, kuten tapoihin kuuluu. Näin päättyy vanha vuosi, joka on, Jumalan kiitos, tuottanut minulle suurta iloa, hän kirjoittaa päiväkirjaansa ja luettelee sitten, kuinka paljon hän on saanut rahaa kokoon kuluneen vuoden aikana. Hän on sangen tyytyväinen. Tuohon aikaan Pepysillä oli rakastajattarenaan Betty Martin, ja lisäksi hän oli alinomaa kyökkipiikansa Janen kimpussa. Pepysin tärkein tavoite oli kuitenkin kultaseppä ja pankkiiri Bagwellin vaimon vietteleminen.
Vuosina 1600-1800 Eurooppa vakiinnutti asemansa johtavana maanosana. Teos vie niin puritaanien Englantiin kuin Aurinkokuninkaan Ranskaan, kolmikymmenvuotisen sodan Saksaan, tsaarin Venäjälle, musiikin Itävaltaan, Velzquezin Espanjaan ja lopuksi keskelle Ranskan suurta vallankumousta.
Norjalaisen Karsten Alnasin (s. 1938) kiehtova, neliosaiseksi kasvava teossarja esittää kehityksen suuret linjat, mutta kertoo myös yksilöiden kohtaloista. Autenttiset silminnäkijäkertomukset tarjoavat välähdyksiä eurooppalaisten esivanhempiemme ajatuksista ja tunteista, herättävät henkiin niin ylhäisten kuin alhaisten elämän. Kuvituksena olevat aikakauden taideteokset kertovat omaa tarinaansa.
Alnæs, folkets historiker, skriver som en gud: Han gjenskaper verden gjennom Ordet. Du hører kanonene drønne og folk skrike av redsel i det tyrkerne oversvømmer Konstantinopel. Du kjenner stanken av sykdom og død på din, forfatterens og alle rottenes dramatiske ferd gjennom gatene i Europas pestrammede byer. Og hans mesterlige grep er at han forteller om det som du sjelden finner i tradisjonelle historiebøker: Vanlige mennesker. Det er garantert steder i Norge og på kontinentet som du i ettertid, etter å ha lest boka, vil besøke -- og hvor opplevelsene fra disse stedene kommer til å bli rikere nettopp fordi leseopplevelsen både har vekket hjerne og hjerte.
Karsten Alnæsin "Kiihkon aika: Euroopan historia 1600-1800" (Otava, 2005) jatkaa norjalaisen historiotsijan neliosaista sarjaa, jossa pyritään kartoittamaan maanosamme vaiheita. Pidin kovasti jo ensimmäisestä osasta, eikä tämäkään tiiliskivi tuottanut pettymystä.
"Kiihkon aika" on värikkäästi kirjoitettu ja monipuolinen yleisesitys. Seitsemäänsataan sivuun on mahdutettu hovielämää, tykkien jylinää, kirkkourkujen pauhua, maalaustaidetta, filosofiaa, tieteen kehitystä ja ihan tavallista arkielämää. Ja kun kirjoittaja on riittävän taitava, saa hän lukijansa innostumaan niin Stenka Razinin kasakkakapinasta kuin kahvilakulttuurin kehittymisestä.
Lapsena rakastuin historiaan juuri tämmöisten kertojien ansiosta!
Europese Geschiedenis is behapbare brokken. De eeuwen verdeeld over 4 dikke boeken. Deel 2 over de 17de en de 18de eeuw. Chronologisch maar ook thematisch. Verhalend maar ook beoordelend. Leuk om te lezen ‘als het past’ al duurt het even om deze bijna 3000 bladzijden uit te lezen.