Kuuntelin äänikirjana. Matkalla kaikissa maailman maissa asetti jo otsikollaan riman korkealle, jota sisältö ei valitettavasti lunastanut. Kirja alkaa yksityiskohtaisella tarinalla ensimmäisestä matkasta Brasiliasta Amerikkaan, joka oli kirjan parasta antia. Myöhemmin tarkat päiväkirjamerkinnät ilmeisesti ovat jääneet tekemättä ja siirrytään muistelemaan vuosien varrellla haastateltuja merkkihenkilöitä, sattuneita vallankaappauksia ja maailman kriisipesäkkeitä, joissa reportaaseja on tehty. Kirjan loppuosaa kohden lukukokemus tuntuu paikoittain kokoelmalta puuduttavia listoja ja toisaalta lukijalle merkityksettömien seikkojen esiintuomiselta. Mitä lisäarvoa on esimerkiksi kertoa 70-luvulla syötyjen aterioiden tarkkoja kustannuksia markoiksi muutettuna, luetella ohimenneiden yöpymispaikkojensa tarkkoja kotiosoitteita, tai hyvän päivän tuttavien koko nimiä?
Kirjan jälkimaku on valitettavasti hieman puiseva ja väritön. Kansiin on yritetty ahtaa lyhyitä kertomuksia sieltä sun täältä. Paikoittain taas yksityiskohtia selostetaan tarpeettomasti insinöörimäisen tarkasti. Jäin kaipaamaan enemmän yritystä luoda jonkinlaista immersiota matkakohteisiin, mutta valitettavasti hienoja kohteita tyydytään toistuvasti kuvailemaan sanalla "huikea", ja sitten seuraakin taas hieman pröystäilevän kuuloista listaa erilaisista nimistä, jotka ovat vuosien saatossa tulleet tutuksi. Pitkän linjan reportterin yksi tärkein anti tällaisessa kirjassa voisi olla vuosikymmenien työkokemuksen tuoma näkemys maailmanpolitiikkaan, kehitysmaiden tilanteen muuttumiseen ja ihmisoikeuksien kehittymiseen - näitä kirjassa saisi olla enemmän. Aivan kuin reportteri asettelisi edelleenkin sanojaan varovasti, jottei törmää sanomisiinsa diktatuurien porteilla tullivirkailijan käsissä. Yleensä eläköityneet konkarit kun juuri laukovat ne mielenkiintoisimmat mielipiteet pöytään muistelmissaan siinä vaiheessa, kun ei ole eläköitymisen vuoksi enää mitään pelättävää työnsä menettämisestä.