Astu kohti kuninkaanlinnojen loistoa, kadonneiden linnojen hämyä ja rauniolinnojen romahtaneita muureja.
Millaista oli suomalainen linnaelämä keskiajalla? Keitä linnoissa asui, entä millaista oli linnojen arki? Kaikuivatko linnojen muurit enemmän pitojen äänistä vai piirityksen kauhuista?
Tarinallinen historiateos sopii kaikille linnoista ja keskiajan elämästä kiinnostuneille. Rento ja helppolukuinen teos kertoo linnojen keskiaikaisista vaiheista raikkaasti niin arkeologian, historian kuin kiehtovien tositarinoiden näkökulmasta. Linnojen asukkaiden, arjen ja sodankäynnin lisäksi kirja esittelee uusimman tutkimustiedon valossa yhdeksän keskiaikaista suomalaislinnaa.
Tämä oli ihanaa kesälukemista etenkin kaltaiselleni historianörtille. Kirjailijan jokaisen luvun alkuun sommittelemat pienet tarinat olivat hauska lisä.
Idea on tosi hyvä, mutta toteutuksesta tulee ajatus, olikohan materiaalia tarpeeksi. Alussa tuli mielenkiintoisia tietoja, mutta kirjan edetessä samat asiat toistettiin toiseen tai jopa kolmanteen kertaan.
Tietokirja Suomen vanhoista linnoista. Niitä on ollut enemmän kuin olisi osannut ajatella, onpa muutama sellainen linna, joiden tiedetään olleen olemassa, mutta joiden sijainti on täysin unohtunut, eikä edes raunioita ole löydetty. Kirjassa käsitellään linnoja ja niiden ympäristöä ja linnojen poliittista ja sotilaallista merkitystä, joka muuttui paljon ajan kuluessa - aikaisemmin tärkeä sotilaskohde muuttui myöhemmin tarpeettomaksi ja tuli käyttöön varastona tai vankilana - jollei sitten kokonaan hylätty ja jopa purettu. Varhaisemmissa linnoissa ja nykyisten linnojen varhaisemmissa versioissa on ollut yllättävän usein kyse puisista rakennuksista, ja vasta tykkien kehittymisen jälkeen siirryttiin enemmän kivisiin linnoihin. Kirja on kiinnostavasti ja aika vetävästi kirjoitettu, vaikka siinä hiukan toistoa olikin. Se mitä jäi kaipaamaan, oli se, minkälaista ihmisten elämä linnoissa oikein oli - sekä aatelisten, että etenkin ihan tavallisten ihmisten. Miten jokin talirenki tai rivisotilas linnassa eli? Mitä söi? Missä nukkui? Mitä teki päivänsä aikana? Miten vietti vapaa-aikaansa - jos sellaista oli? Kirja keskittyi enemmän linnojen fyysiseen olemukseen kuin ihmisiin. Aatelisistakin enemmän vain listattiin heidän nimiään kuin kuvatiin mitä he tekivät ollessaan linnassa vallassa. Kirjan nimikin lupaile kertomusta linnaELÄMÄSTÄ ja se puoli jäi paljolti puuttumaan.
Hyvä tietopaketti paitsi keskiaikaisista linnoista, myös hyvä johdatus keskiaikaiseen elämään yleensä. Hieno juttu että paljon huomiota kiinnitetään myös nykyaikana vähemmän tunnettuihin linnoihin ja tuodaan esiin, miten moni historiallisesti tärkeä linna ei ole nykyaikaan asti pystyssä selvinnyt. Kuusiston piispanlinnan ja Raaseporin linnan rauniot ovatkin nyt vahvoja kandidaatteja ensi kesän reissukohteiksi.
Huonona puolena kirja tuntui hiukan sirpaleiselta. Osasyynä saattaa toki olla keskiajan lähteiden ajoittainen sirpaleisuus, mutta lyhyet luvut jättivät usein kaipaamaan vielä vähän lisätietoja. Etenkin kirjan alussa oli paljon tietolaatikoita, joissa oli hienoja elävöittäviä yksityiskohtia, mutta pahimmillaan ne lisäsivät sirpaleisuuden vaikutelmaa. Hyvä kirja kuitenkin niille, joille keskiaika ei ole vielä läpikotaisin tuttua.
Hauskasti kirjoitettu kirja, jonka mukaiset sujuvasti. Mitä uutta? Mielenkiintoinen tieto oli, että Suomessa on ollut ehkä jopa 40 linnaa keskiajan kuluessa. Uudet historiantutkimuksen tiedot tulevat päivitettyä tästä kirjasta.
Odotin kirjan esittelyn perusteella vähän kattavampia linnakohtaisia perustietoja. Ehkä niitä on turha panna kirjaan kun on Wikipedia. Aineiston käsittely on kyllä kömpelöä, kun samat asiat toistetaan sekä alun temaattisessa osiossa kuin linnaesittelyissä.
Viipurin linnan kerrotaan sijaitsevan 'Suomenlahden perukoilla', mikä on aivan potaskaa ja merkitisisi että linna on nykyisessä Pietarissa. Niin se Karjalan kannaksen maantieteen tuntemus Suomesta katoaa! Viipurin linnan sijaintipaikka on Suomenvedenpohja.
Kiehtova ja hyvin lukuihin jäsennelty kokonaisuus. Pidin myös kirjoittajan tyylistä: "Machicolation oli myös kätevä keksintö. Se oli portin päälle rakennetty suojattu luukku, josta saattoi kaataa vihollisen päälle kiehuvaa vettä tai jotakin muuta kurjaa." Valitettavasti mukaan oli jäänyt häiritsevän paljon toistoa, mistä miinus.