Sumupuiden kirja

by Anja Portin, Paula Mela (Illustrator)

Keväällä minä jäin yksin. Silloin minun äitini jäi vuorelta vyöryvän maan alle ja katosi. Sen jälkeen aika on mennyt kuin sumussa enkä enää tiedä, mikä päivä nyt on...

Kun äiti on kadonnut kauheassa onnettomuudessa, Magda Mustalinnun on opittava selviämään yksin. Onneksi hän ei ole kokonaan yksin, onhan hänellä Kastanja - paras koira maailmassa, jonka ansiota oikeastaan on, että Magda itse selvisi hengissä.

Yhdessä he lähtevät etsimään Magdan tätiä, jota Magda ei ole koskaan tavannut. Matkallaan he eksyvät salaperäiseen paksuun sumuun, joka kätkee Usvavuoren huipun. Siitä alkaa unohtumaton seikkailu maailmassa, jota hallitsevat sumupuut ja niistä vanhin, kaiken elämän lähde, jättiläismäinen Ikikaarna.

Genres: Fantasy, Young Adult, Finnish Literature

381 pages, Hardcover

First published September 19, 2023

About the author

Anja Portin on helsinkiläinen kirjailija, joka kirjoittaa sekä kauno- että tietokirjallisuutta. Hänen tuotantonsa sisältää romaanin, lastenkirjoja, esseistiikkaa ja tietokirjoja. Hänen lastenkirjoistaan on tehty myös näytelmäsovituksia. Portin on opiskellut Helsingin, Turun ja Islannin yliopistoissa ja valmistunut filosofian ja oikeustieteen maisteriksi. Hän on työskennellyt toimittajana sanomalehdessä ja kustantamossa sekä tutkijana Turun yliopistossa ja Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutissa. Portinin lastenromaani Radio Popov voitti vuoden 2020 lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon.

Reviews

[Heini | lokikirjoituksia · Rating 3 out of 5]

Ihastuin Anja Portinin Radio Popoviin, joten toivoin tämän kirjan olevan yhtä ihana lukukokemus. Tavallaan se olikin sitä: maailma on hyvin ja kekseliäästi rakennettu, juoniratkaisut mielestäni toimivia ja kudotun perheen muodostuminen miellyttävää. Jokin jäi kuitenkin vähän tympimään. Ehkä se oli turhan selkeä, tyypillinen juonikulku sankari(ttare)n matkasta sen sijaan, että mukana olisi ollut aikuisen lukijan yllättäviä juttuja. Voi olla, että se on liikaa vaadittu, mutta tarina ei oikein temmannut minua mukaansa niin kuin olin toivonut. Kirja on kyllä hyvä ja nuorelle lukijalle varmasti ihana. Kauniit kuvitukset tuovat tarinaan hyvän lisän ja aihe on tärkeä, mutta minulle jokin tärkeä jäi puuttumaan.

[Noora Rantanen · Rating 4 out of 5]

"Kaksitoistavuotias on tarpeeksi vanha tutustuakseen puihin."
Radio Popoviin ihastuneena luin tämän ilolla. Ajaton, luonnonläheinen tarina tuntuu unenomaisessa hidastempoisuudessaan nykyaikaan jopa kapinalliselta, eikä se kumartele olettamaa tarpeesta viihdyttää nopeasti ja ylihauskasti vaan luottaa sadun voimaan ja väkevään sanomaan. Puuvuori on ihana miljöö, sumupuut ja vuoren asukkaat elävät aidosti symbioosissa. Teemoja riittää: kirja käsittelee läheisen menettämistä, ilmastonmuutosta ja ympäristönsuojelua, vieraan pelkoa ja muukalaisvihaa, rasismiakin. Onko hyvä eristäytyä vai olla yhteydessä muuhun maailmaan? Miten luonnon kanssa eletään sitä tuhoamatta? Erityisen hienosti esille nousevat kriittisen ajattelun oppiminen, aktivismi ja ristiriitaiseen tietoon suhtautuminen Puuvuoren paikallispolitiikan erimielisyyksien ja kovasti tutuntuntuisen iltapäivälehden epäluuloa lietsovan uutisoinnin myötä.

Valitettavasti pelkään, että 380-sivuinen, vähän verkkaisesti vauhtiin pääsevä tarina voi olla joillekuille lapsille siltikin liian pitkä. Runsaampi kuvitus voisi pitää aloittelevammat lukijat paremmin kyydissä. Mutta kun sumun läpi jaksaa suunnistaa, astridlindgrenmäinen taika kyllä palkitsee.

[Mikko Saari · Rating 4 out of 5]

Anja Portin nousi kirjailijana tunnetuksi viimeistään siinä vaiheessa, kun Radio Popov (S&S 2020) voitti lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon. En ole vielä Radio Popovia lukenut, mutta Sumupuiden kirja tarttui syksyn katalogeista luettavaksi tämän voiton siivittämänä.

Sumupuiden kirja on lastenromaani, joka kertoo nuoresta Magda Mustalinnusta, joka elää äitinsä kanssa Poppelilaaksossa. Eräänä päivänä hänen elämäänsä kohtaa hurja katastrofi: hakkuiden aiheuttama maanvyörymä jyrää Magdan kotitalon, jossa äiti oli odottamassa Magdaa koulusta. Magda jää yksin, mutta onneksi hänellä on seuranaan uskollinen koiraystävä Kastanja. Koska Magda ei halua joutua erotetuksi Kastanjasta, hän lähtee etsimään äidin siskoa, jota Magda ei ole koskaan tavannut.

Poppelilaakso on Usvavuoren juurella. Vuori on saanut nimensä sankasta sumusta, joka piilottaa sen huipun taakseen. Magdaa on visusti varoitettu eksymästä sumuun, mutta niinhän siinä käy: vaellellessaan tätiään etsimässä Magda joutuu sumun nielaisemaksi. Sumun takaa avautuu aivan uusi maailma, jossa sumupuut kasvavat ja omaperäinen ihmisyhteisö viettää suljettua elämäänsä.

Sumupuiden kirja on saturomaani; se ei yritäkään olla uskottava tai todenmukainen. Kiehtova seikkailu se kuitenkin on, ja on sillä opettavainenkin juonteensa. Lukijalle jää varmasti vahva käsitys puiden monimuotoisesta merkityksestä ja ekosysteemien monimuotoisuuden rakentamisesta – ja siitä, miten vaarallista näitä tasapainoja on puita hävittämällä tuhota. Kirjassa on myös kaikuja yhteiskunnallisesta polarisaatiosta ja sen rakentamisesta ja toisaalta vastustamisesta.

Lastenromaaniksi tuhdin kokoinen Sumupuiden kirja on kunnon lukupaketti innokkaille lapsilukijoille. Heikommille lukijoille siitä riittää pitkäksi aikaa ääneen luettavaa. Alku vaatii vähän kärsivällisyyttä, mutta sen jälkeen tarina vetää kyllä mukaansa. Paula Melan kuvitusta on vähänlaisesti, mutta se piristää aina.

[Taimi Värva · Rating 4 out of 5]

12-aastane Magda elab oma emaga Papliorus, mille kohal kõrgub Mustmägi. Mustmäe tipp on ümbritsetud paksu uduga, mille kohta räägitakse, et see elab. Kes sinna kord läinud, see tagasi ei tule. Loomulikult on ka Magdal keelatud rangelt sinna lähedalegi minna.
Oma päritolust, isast, ema lapsepõlvest ei tea ta midagi,sest ema vastab aina "hiljem". Kuni ühel õnnetul päeval toimub Mustmäel maalihe, milles ta ema hukkub. Magda ei suuda mõeldagi, et ta pandaks lastekodusse ja lahutataks tema truust koerast Kastanist. Niisiis otsustab ta minna teisele poole mäge otsima oma tädi, kellest ta teab täpselt niipalju, et too on olemas ja et Magda on saanud tema järgi nime.

NATUKE SISUST KA

Udus ekseldes tüdruk komistab, lööb pea ära ja kaotab teadvuse. Ärgates leiab ta enda juurest ühe taadi. Taat viib ta kaasa teisele poole udu Niidistiku linna. See on omamoodi,isoleeritud ühiskond, kus inimesed elavad udupuudega ühes hingamises. Sesl on Puuakadeemia ja juureuurijad ning lapsed õpivad maast-madalast kõike puude kohta. Udupuud on erilised, intelligentsed puud, kes suhtlevad omavahel juurestiku abil, hoiatades, kaitstes ja tugevdades üksteist. Juurestik on justkui udupuude ühine aju.
See ja edasised juhtumused Magdaga on loo seikluslik külg. Hoopis teine aga on looduse, selle hoidmise ja sellega kooskõlas elamise tähtsus, mis on ääretult sujuvalt loosse põimitud.
Mis juhtuks, kui seataks päriselt piirangud looduse ressursside kasutamisele? Milliseid tehnoloogiaid leiutataks, et olemasolevat ära kasutada ilma loodust hävitamata, et inimkond elaks jälle loodusega tasakaalus?

Ma ei ole kindel, kas varateismeline mina seda lugeda viitsiks, ehkki põnevuspool on päris tore, sest muus osas kipub heietusi liiga pikalt olena. Küll aga tahaksin ma seda kahtlemata lugeda, kui oleksin juba pisut vanem, ütleme 15-16, ja väga keskkonnateadlik.

[Dbgirl · Rating 3 out of 5]

Kirjan ensimmäiset kaksi lausetta löivät luun kurkkuun. Voiko lasten/nuortenkirjan aloittaa näinkin rajusti? Ihastuin alkuun, ja kirja olikin hyvä kunnes päästiin sinne salaiseen maailmaan, sen jälkeen alkoi tympimään. Ei se nyt puinen ollut, hyviä ideoita riitti vaikka millä mitalla, mutta ne olivat vain sytykkeitä jotka eivät onnistuneet sytyttämään kunnon roihua. Se oli harmi, koska tässä oli niin hyviä tärkeitä teemoja, luonnonsuojelu ja ympäristöekologia etunenässä tietenkin, politikointi sivujuonteena. Ensimmäisenä ihastuin kuitenkin kanteen, sen vuoksi tämän poimin hyllystä alunperin.

[Tiina · Rating 3 out of 5]

Kansi on kaunis, Paula Melan kuvitukset upeita. Tarina alkaa suhteellisen rajusti ja antaa lupauksia melkoisesta seikkailusta. Osa lupauksista jää lunastamatta. Tarina etenee enimmäkseen aika mukavalla tempolla. Ehkä juoni on hieman turhan suora? No, mielellään tämän luki joka tapauksessa.

[Erja Linnonmaa · Rating 3 out of 5]

Tämä ei ole helppo tarina. Ei helppolukuinen eikä sisällöltään helposti sulateltava. Hienoa, että tällaista lastenkirjallisuutta kirjoitetaan.

[Daire Lüüs · Rating 5 out of 5]

https://trekseklugemine.blogspot.com/...

[Katrin Li · Rating 3 out of 5]

Justkui nagu tänapäeva maailm, aga kusagil mägedes kasvavad udupuud, mille taga on veel teine maailm. Aga läbi udupuude pole niivõrd lihtne liikuda. Kui siiski saad sealt läbi, siis tutvud üsnagi rassistliku (meie udupuulased ja teie ülejäänud maalased) keskkonnaga. Eks seal on ka normaalseid inimesi ja eks seal on rassism tuleneb ka suuresti kartusest. Mis siis kui nad meid avastavad ning kogu meie maailma muudavad...