Unohdettujen unelmien kirjasto

Kielokoski #1

by Liina Putkonen

Lämminhenkinen romaani elämänilon löytämisestä.

Mikä tepsisi suruun paremmin kuin kesä lempeän kyläyhteisön kirjastossa? Kielokoski-sarjan aloittava Unohdettujen unelmien kirjasto hurmaa tunnelmallisen maaseuturomantiikan ystävät.

”Elämä antaa ja kantaa, kun sen antaa kantaa”, tapasi Aina Varjorannan äiti sanoa, mutta Ainasta tuntuu, että elämä on vain ottanut siitä lähtien, kun syöpä vei äidin. Kun äidin kuolemasta on kulunut vuosi, Aina uskaltautuu Helsingistä kesäksi Kielokoskelle, kirjastonhoitajaksi maaseudun rauhaan. Yllättäen kirjasto paljastuukin kirjoista riisutuksi jumppasaliksi, jonka tulevaisuus on uhattuna. Aina päättää palauttaa kirjastoon lukemisen ilon, ja kuin varkain palautuvat elämään myös värit, rakkaus ja usko äidin vanhaan viisauteen.

Liina Putkonen on Helsingissä asuva toimittaja ja kirjailija. Hänen esikoisteoksensa Jäätynyt tyttö voitti Rikos-Kniga-kilpailun syksyllä 2016.

Genres: Romance, Audiobook, Fiction, Contemporary, Finnish Literature, Chick Lit, Adult

380 pages, Hardcover

First published January 1, 2023

Reviews

[Anni · Rating 5 out of 5]

Aivan ihana kesäkirja, feel-goodia parhaimmillaan! Odotan kovasti, että pääsen takaisin Kielokoskelle pian.

[Elina Mäkitalo · Rating 5 out of 5]

Pitkästä aikaa voin antaa ihan viisi tähteä kirjalle. Pidin kirjasta ja sen kerronnasta paljon. Se oli sujuvaa ja mukaansa tempaavaa. Pidin suurimmasta osasta henkilöhahmoistakin, ne karmeimmatkin olivat karmeudessaan onnistuneita. Tarinassa oli myös salaisuuksia, eikä keskitytty pelkästään rakkausjuttuihin. Niihinkin kyllä. Ei ollut kuitenkaan ennalta arvatta. Ja tietysti kirjasto tapahtumien keskipisteessä aina viehättää.

[Nina · Rating 4 out of 5]

Kesäisen kepeä, hiukan imeläkin lukuherkku, jossa romantiikan lisäksi ratkotaan menneisyyden arvoituksia ja etsitään itse kunkin tulevaisuuteen uutta suuntaa. Tästä sarjasta taidetaan saada uutta luettavaa Katajamäen, Jylhäsalmen ja Rantakylän lukijoille.

[tititih · Rating 3 out of 5]

2,5/5. Kepeähköä kesäluettavaa. Juoni oli mukaansatempaavaa mutta teksti ja tarina oli paikoin lapsellista ja naiivia sekä liian dramaattista omaan makuun. Mietin jo kirjan alussa, että tietyt aspektit muistuttaa kovasti Korvapuustikesää (äiti-issue, uraäiti, Töölön arvoasunto jne) ja lopussa kävikin ilmi, että se on ainakin jonkinlaisena inspiraationa tälle teokselle toiminut. Tarinassa oli ehkä liikaa ihmiskohtaloita ja eri ihmisten välisiä tapahtumaketjuja ja ne myös alkoi liian nopeasti. Jäin myös kaipaamaan sitä itse kirjastotunnelmaa enemmän. Saatan kuitenkin lukea seuraavan osan.

[Nea Hakamäki · Rating 3 out of 5]

Symppis kesäkirja, joka parani loppua kohden! Joissain kohdissa tarina ei tuntunut kovin uskottavalta, mutta ihana kesäinen tunnelma kirjassa oli kannesta kanteen. Tästä jäi hyvä mieli!

[Hanna Tuominen · Rating 4 out of 5]

Ihanaa kepeää luettavaa (kuunneltavaa)

[Jasmin Koljonen · Rating 4 out of 5]

Ihanaa feelgood-kirjallisuutta höystettynä vakavemmillakin teemoilla. Henkilöhahmot olivat ihania! Seuraava osa lähti heti kirjastosta mukaan.

[Hanna-Riikka · Rating 4 out of 5]

Alku tuntui pitkältä mutta kun pääsi kyytiin, niin vei mukanaan!

[Anu Valli · Rating 3 out of 5]

Näille mukavan mielen kirjoille on varmasti oma tarpeensa, mutta minulle liikaa sokeria. Terveisin, Ankea Realisti

[Mona · Rating 3 out of 5]

Marraskuun pimeydessä teki yhtäkkiä mieli lukea keveä kesäkirja. Aivot jäi narikkaan ja mieli täyttyi valolla. Kirja oli helppolukuinen ja ilahduttava, mutta ehkä myös vähän turhan satuileva ja jollain tavalla lapsellinen. Jossain vaiheessa toivoin, että kirja päättyisi, mikä ei tosiaan ole hyvän kirjan merkki, mutta toisaalta en olisi jaksanut tarttua mihinkään muuhunkaan. Ihan hyvä tähän hetkeen ☺️

[Satu Ylävaara · Rating 4 out of 5]

Luetut kirjat 60/2025: Liina Putkonen: Unohdettujen unelmien kirjasto, Tammi 2023. Aloitin hyvänolon kirjan, jossa päähenkilö Aina hakeutuu maalle, Kielokoskelle, kirjastonhoitajaksi, myös hoitamaan suruaan. Ällöttävän räköttävän rakin kanssa jonka antaa kusta minne tahansa. Suomessa hylätään 2000 kissaa, niin eläinten kunnioitusta, rakkautta voisi välillä kirjoissakin olla rescue-kissojen adoptoimisella. Lisäksi eläimet voisi jättää pois lautaselta - eihän lautaselle laiteta muitakaan perheenjäseniä. Kirjailija ilmeisesti haluaa luoda kaaosta aikaan kun rakki säntäilee ja tuhoaa mitä tahansa, kun ei ole vaivauduttu kouluttamaan vaan pidetty leluna. Rakki ei tottele käskyjä. Mikä siinä on, ettei talutushihnaa vaivauduta käyttämään, vaan rakin annetaan riehua missä ja miten vain.


Kirja on humoristinen, vertaukset saavat hekottelemaan. Aina tekee surutyötä. Hän on kirja-alalla jo toisessa polvessa. Ironisesti ja lämmöllä kuvataan miten kirja-alaa ja suomalaista solidaarista ylpeyttä, kirjastoa, ajetaan alas. Tässä tapauksessa kirjastoa käytetään muuhun kuin kirjoihin kun on zumbaa ja burleskia. Uusia kirjoja ei ole eikä tule. On muutoksen tuulia, on kuntaliitosta. On kierrätyskeskusta. Kotoisa ja haikea kirja. Toisaalta naisen euro työmarkkinoilla - kun joutuu tekemään kolmea työtä, joista tulisi palkkaa tarpeeksi elämiseen. 05.-06.06.2025



#Liina Putkonen #Unohdettujenunelmienkirjasto #Tammenkirjat #kirjavuoreni2025 #kirjavuosi2025 #kirjavuoteni2025 #kirjahullunkirjahyllystä2025



Alastonuinnit eivät ole amerikkalaista skinnydippausta vai mikähän typerä termi se olikaan, vaan hyvin suomalaista, kuin mustavalkoisessa Suomi-filmissä, jossa on ihana kesä, jonka kepeys ja toivo kimmeltää lammen pinnalla välkkeinä. Sopii myös Pride-lukemiseksi. Trooppeina on hitusen Kotiopettajattaren romaania, joka toki löytyy myös kirjaston klassikkohyllystä, sekä Ylpeyttä ja ennakkoluuloa. Bridget Jonesinkin versio tulee mieleen "souturetkellä".



Romantiikan, höpsöttelyn ja hötön lisäksi on vakavampaa, sairauksia, surua, ja miesten tekemä väkivalta naisia kohtaan. Ja naisia, jotka puolustavat naisia. Womanger.



Mukavuutta, retroa ja nostalgiaa luo mm Finnhits ja tiikerikakut. Mukava kokoelma viihdettä, traumaa, toivoa ja ihan asiaakin nykypänä kun kaikesta leikataan eikä kylällä ole apteekkiakaan. Vaikka tämä ei dekkari, on siinä mysteeriä ja suljettua huonetta, ja muistuttaa Agatha Christien yhtä kirjaa josta olen nauttinut myös leffana.



Ehkä myös vähän Rebekkaa







Kansi: Eevaliina Rusanen

Kannen kuvitus: Heli Hyppönen.

[Camilla · Rating 2 out of 5]

Olen viime kuukausina yrittänyt tehdä itseni kanssa sellaisen lukijasopimuksen, että suhtaudun viihteellisiin rakkausromaaneihin ja dekkareihin kuin aikuisten satuihin. Niiden tehtävä on viihdyttää, ja usein tarinaa on kuljetettava eteenpäin realismin tai logiikan vaatimuksista välittämättä. Välillä lukijasopimukseni onnistuu, välillä ei.

Viihteellisiä rakkausromaanisarjoja on tullut viime vuosina kuin sieniä sateella, ja niissä kaikissa on sama pohjavire: Kolmikymppinen, elämän kolhima nainen lähtee maaseudulle töihin. Uudella paikkakunnalla hän tutustuu sekä paikalliseen kyläyhteisöön että muutamaan hurmurimieheen (joista toinen on Se Oikea ja toinen Renttu). Ihmissuhdesotkujen sivussa lukija pääsee ratkomaan sekä päähenkilön että kyläläisten (perhe)salaisuuksia.

Unohdettujen unelmien kirjasto toimii varmasti genressään. Se on herttainen ja positiivinen, vaikka taustalla häilyy myös vakavampia teemoja. Pidin myös siitä, että romaani antaa lukijalleen lukuohjeita intertekstuaalisten viittausten avulla. Jatkuva keskustelu Ronja Ryövärintyttären kanssa muistuttaa lukijaa siitä, että hän lukee satua. Muistuttelu tulee tarpeeseen, sillä päähenkilön sukusalaisuudet selviävät melkoisten juonenkäänteiden avulla: on mystisiä patsaita, piilotettuja avaimia, hämäriä valokuvakansioita, suttuisia päiväkirjoja, salailevia asianajajia, hämäriä kirjeitä...

Myönnän, etten ole tämän genren suurkuluttaja, enkä usko, että tämän teoksen jälkeen romaanisarjan pariin palaan. Eniten minua harmitti keskinkertainen kieli ja tönköt, kaksimieliset vitsailut. Vaikka tämä teos ei ollut minua varten, olen iloinen siitä, että tällaisia kirjoitetaan. Moni kaipaa elämässään pakopaikkoja maailman kauheudelta, ja Kielokoskelta sellaisen varmasti saa.

[Martta]

Helmet 7/2025 Hyvän mielen kirja =>
🎧 Liina Putkonen, Unohdettujen unelmien kirjasto 👍

Helmet -lukuhaaste viikko 7

Tähän #helmetlukuhaaste2025 kohtaan 7 ”Hyvän mielen kirja”, oli tyrkyllä monta vaihtoehtoa 📚 ja suuri osa niistä on minulle uusia suomalaisia kirjoittajia. Valitsin niden joukosta kuitenkin Liina Putkosen, Unohdettujen unelmien kirjaston 👍 Olen aikaisemmin lukenut Liina Putkoselta muutaman dekkarin 🕵️‍♀️ ja olenkin ihmetellyt mihin hän on kadonnut? 🤔 Näköjään kirjoittamaan ✍🏻 romaaneja.

Tykkäsin 👍 kirjasta kovasti, Kielonkoski vaikuttaa oikein mukavalta paikalta ja sieltä löytyy mahtavia persoonia. Vaikka asetelma on aika kliseinen, kaupunkilainen lähtee maalle arkeansa pakoon, kokee vastoinkäymisiä ja ripauksen romantiikkaa, lopulta maalaisidyllissä on yhteisön voimaa. Tässä kirjassa arvoitukset ja salainen menneisyys pitävät otteessaan ja vievät tarinaa mukavasti eteenpäin. Todella hyvän mielen kirja 😍 ja mikä ihana unelma onnesta! 🍀 Mielestäni Ainan äidin slogan ”Elämä antaa ja kantaa, kun sen antaa kantaa” on ihan paras! Lähden Kielonkoskelle mieluusti uudelleen, missä ikinä se onkaan 😉
✔️🎧 Liina Putkonen, Unohdettujen unelmien kirjasto 👍

Sopii Helmet lukuhaasteessa 2025 kohtiin:
3 Kirjan päähenkilö on nuorempi kuin sinä
7 Hyvän mielen kirja
8 Kirjan kannen pääväri on vihreä tai kirjan nimessä on sana vihreä
28 Kirjassa ollaan järvellä
39 Kirjassa etsitään ratkaisua arvoitukseen

[Kirjamonsteri · Rating 3 out of 5]

Tällainen kevyehkö kesäromantiikka ei ole ominta genreäni, mutta totta kai aina kiinnostaa, jos päästään pelastamaan tuhoon tuomittua kirjastoa :D Minusta teksti on hieman kokematonta ja kömpelöä, esimerkiksi henkilöiden tunnetilat vaihtelevat hieman epäuskottavalla tahdilla ja kohtauksesta toiseen siirtyminen ei ole aina täysin sujuvaa.

Lukiessa tulee hieman sellainen kirjoittajakurssifiilis, jossa tutuille sanoille pitää väkisin keksiä outoja synonyymejä toiston välttämiseksi. Päähenkilön koira on vuorotellen "koiruli" ja "koirapappa", kuin olisi tarkkaan laskettu ettei vain käytetä samaa sanaa kahdesti peräkkäin. Sivun 116 jälkeen pankki räjäytetään totaalisesti, kun edellisten lisäksi käytetään termejä "koiravaari" "karvaturri", "heiluhäntä", "koiraherra", "vanha herra", "karvakorva", "kermaporsas" ja "eläkeläispossu". En tiedä onko tämä jo joku sisäpiirivitsi, ainakin itseltäni fokus karkasi näihin kaikkiin mahdollisiin synonyymeihin ja lukemiseen tuli jo juomapelimäisiä piirteitä. Ehkä vika on vain minussa. Tarinankerronta sujuu kyllä muuten hyvin ja mukaan on saatu mukavasti yllätyksiäkin, eli sarjassa on kyllä potentiaalia. En usko, että itse jatkan pidemmälle.

[Njalla · Rating 4 out of 5]

Ihanan kevyttä maalaisromantiikkaa, joka kuitenkin tekee sukelluksia syvempiinkin vesiin.
Kirja oli suhteellisen lyhyt ja nopealukuinen. Silloin tällöin pompittiin pitkiä matkoja eteenpäin, vietiin lukija hetkessä viikon verran eteenpäin selittelemättä sen enempää. Hahmojen luonteet myös muuttui aika radikaalisti ja yhtäkkiä. Ensimmäisen osan ajan pelätty hahmo onkin yllättäen mukavaa seuraa, ja niin edelleen. Jotkut käänteistä tuntui enemmän tai vielä enemmän keinotekoisilta ja epäuskottavilta, mutta tämänhän on tarkoitus ollakin kepeää feelgood-kirjallisuutta. Sellaisena oikein mainio lajinsa edustaja.

Helmet-lukuhaasteessa tämä menee kohtaan 35. kirjassa tehdään työtä, joka on sinulle tuttua.
Kieltämättä olisi ihana ajatus päästä huolehtimaan pienestä kyläkirjastosta, sen sisällöstä ja toiminnasta.

[Erin Komu · Rating 3 out of 5]

3 ⭐️ Lukiessani tätä, tämä tuntui yhdistelmältä Maija Kajannon Kahvila Koivu -sarjaa ja Lucinda Rileyn Seitsemää sisarta. Pääosin kirja oli varmaa feelgoodia, mutta mukana oli päähenkilön menneisyyden mysteeri, jota selvitettiin kirjan aikana. Pystyin kuvittelemaan hyvin Kielokosken ja miljöönä kirjasto oli erittäin mielenkiintoinen. Kirjan tunnelma oli kyllä lämmin ja kieli sujuvaa. Siinä mielessä tätä oli kiva lukea. Hahmot oli ihan symppiksiä, muttei kukaan erityisesti jäänyt mieleen. Semmoinen "ihan kiva" fiilis jäi, muttei varsinaisesti wow-efektiä. MUTTA rakastin Astrid Lindgren ja Peppi Pitkätossu viittauksia 🫶🏼

[E.E. Leivo · Rating 2 out of 5]

Myönteistä: täydestä sydämestä lukijoita ilahduttamaan ja viihdyttämään kirjoitettu sadunomainen romaani sympaattisine henkilöhahmoineen, myös erittäin onnistunut, genreä kuvastava kansi; kielteistä: hiukan höpsön Suomi-filmin tunnelmaa tavalla, jonka dialogi ja vitsit on kuultu moneen kertaan. Juonikuviokin on omaan makuuni liian fantastinen, ehkä hiukan kliseinenkin. Silti uskon, että moni muu pitäisi teoksesta, koska tästä siitä ei missään nimessä jää ahdistunut, vaan varsin tyytyväinen olo.

[Kaija · Rating 3 out of 5]

Välillä piti patistaa itseäni jatkamaan lukemista ja meinasin jättää keskenkin. Kirja oli toisaalta lähes päiväkirjamainen, uimareissut maalailtiin pilkuntarkasti ja sitten joihinkin mielestäni suurempiin tapahtumiin ei paneuduttu ollenkaan. Ehkäpä tässä keskityttiin niin totaalisesti Ainan tuntemuksiin, että kaikki muut hahmot jäivät ohuiksi. Ja vaikka kirjan nimessä kirjasto mainittiinkin, niin se jäi epäselväksi, että oliko sitä kirjastotoimintaa avajaispäivän jälkeen ollenkaan ja jos oli, niin kuka sitä pyöritti.

[Tiia · Rating 2 out of 5]

This literally fills all the boxes for holiday reading, light and fun. A little bit of the mystery of the main characters past, and lots to do setting up a library for a small community. Everything went a bit too smoothly for my taste, everyone was so welcoming and she made tons of friends and found love. Doesn't sound like a real small town to me. Even the one person giving her a hard time, will be her mission and the rest is not a surprise. What I did like was the importance of books and the library, which was valued by everyone.

[Cecilia Ollikainen · Rating 3 out of 5]

2,5 / 5 ⭐️

en jotenkaan täysin lämmenny tälle. tässä oli ihanaa ja lämmintä kesäfiilistä, josta nautin tosi paljon ja yleisesti sellai hyvän fiiliksen kirja. mutta ehkä jotenkin vähän liikaa ihmissuhdedraamailua ja menneisyyden ja sukulaisuhteiden kiemuroita, jonka takia tuntui mun mielestä jotenki sekavalta, enkä saanut kunnolla otetta tästä. odotin enempi sitä kesäfiilistelyä ja kirjastomaailmaa. en usko, että tuun jatkamaan tätä sarjaa ainakaan heti.

[Kirjastovelho · Rating 4 out of 5]

Hyvän mielen maalaisromantiikkaa, vaikka läpi kirjan päähenkilö poteekin suurta surua äidin kuolemasta. Paikoittain menee jopa synkäksi, mutta loppua kohden asiat tuntuvat kääntyvän parempaan suuntaan ja kirja saakin miellyttävän lopun. Kirjastotyön ja pienen kyläyhteisön talkoohengen kuvaukset olivat oikein mieltä lämmittäviä. Odotan innolla pääseväni takaisin Kielokosken maisemiin.

[Saj · Rating 5 out of 5]

Tämä sattumanvaraisesti kirjastosta nappaamani kirja olikin iloinen yllätys! Kesän tunnelma on läsnä niin vahvasti, että tuntuu kuin olisin ollut lomalla. Päähenkilön menneisyyteen liittyvä mysteeri pitää mielenkiinnon yllä loppuun asti ja myös henkilöhahmot ovat hyvin kuvattuja. Tärkeintä on kuitenkin, että tästä jää aidosti hyvä ja elämänuskoa vahvistava fiilis eli juuri se, mitä toivottiin.

[M-M · Rating 3 out of 5]

Kirjan takakannen kuvaus ”lämminhenkinen” on ihan osuva kuvaus tästä Kielokoski-sarjan ensimmäisestä osasta. Tarina kulki ihan jouhevasti, vaikka jotkut henkilöhahmot oli kuvattu ehkä vähän liian karrikoidusti. Henkilöiden vanhahtavat nimet aluksi hieman häiritsivät. Jäin miettimään, hakiko kirjailija niillä jotain tiettyä piilomerkityksellisyyttä, joka ei minulle ainakaan vielä auennut.

[Paula · Rating 5 out of 5]

Ihana tarina, jossa pääsee hyppäämään Suomen kesään, mutta myös mysteerin keskelle: ”kuka minä olen ja mistä minä tulen”. Kevyesti maustetulla kolmiodraamalla. Vähän myös synkkä, sillä kirjassa käsitellään vanhemman kuolemaa, mutta kuinka ihana teksti ja niiiiiiin tahdon nyt lukea ”Ronja ryövärintytär” kirjan!

[Anne · Rating 4 out of 5]

Ihana kesäkirja! Täynnä nostalgiaa ja viittauksia lapsuudesta tuttuihin kirjoihin ja hittibiiseihin, unohtamatta menneisyyteen liittyviä ratkaisemattomia kysymyksiä, surullisia ja koskettavia tarinoita sekä romantiikkaa.

[Ella Karvinen · Rating 4 out of 5]

Mikä ihana matka kepeään, tapahtumarikkaaseen kesään! Ihana paketti kirjarakkautta, kesäunelmia, romantiikkaa ja kaikkea kuplivaa. Ihana ihana hyvänmielen kirja. Oli kirjassa puutteensakin, mutta en minä nyt niistä jaksa kirjoittaa. Nautin.

[Sari · Rating 5 out of 5]

Antaisin 10 tähteä jos mahdollista. Paras kirja jonka ole lukenut. Todellinen hyvän mielen kirja, josta voi ammentaa monenlaista hyvää elämään. Ihana ympäristö, ihanat henkilöt, hienosti kirjoitettu. Jatko-osaa malttamattomana odottelen…

[Ronja A · Rating 5 out of 5]

Ensin ajattelin tämän olevan vain kevyt ja hauska maalaiskirja. Hauskat hahmot ja vetävä juoni. Lopulta kirjan merkityksellisyys olikin suurempi, muistutus elämän ainutkertaisuudesta ja hetken tärkeydestä.

[Pauliina Lindgren · Rating 3 out of 5]

Ihan söpis tarina. Päähenkilö on ihan ok tyyppi. Minulla kesti päästä sisään kirjaan, eli se oli luvussa ja kuuntelussa pitkään. Pidin lukuisista kirjaviittauksista. Lapsuuteni yksi lempikirja, Kultasiskot, oli myös mukana.

[Veraciously · Rating 1 out of 5]

Päähenkilön taustatarina ja suvun salat olivat ihan kiinnostavia, mutta en voinut sietää täysin turhaa kolmiodraamaa, joka poikii lopulta pettämisjuonen. Mutta pettäminenhän on ihan hyväksyttävää jos toisen vaimo on ilkeä uranainen, joka kehtaa matkustella työkseen?