Les hommes marqués

by Gilles Thomas

Terra a perdu la guerre. Les dernières poches de résistance ont été nettoyées au gaz paralysant. Et les rebelles terriens survivants, marqués d'un A écarlate sur le front, vont être vendus sur le marché des androïdes.

Garral Saltienne, le Terrien, esclave dans un monde moderne, constraint à l'obéissance absolue par le vadium inséré dans son système nerveux, va tenter de survivre, et peut-être de fuir...

Genres: Fiction, Science Fiction

Mass Market Paperback

First published January 1, 1976

About the author

Éliane Taïeb, French science fiction writer. Also wrote under Julia Verlanger..

Reviews

[Marko · Rating 2 out of 5]

Romaani oli lyhyt, helppolukuinen ja nopeasti etenevä. Tarina oli seikkailutyyppinen ja omasi mielenkiintoisia yksityiskohtia ja tapahtumia, mutta henkilöt jäivät kovin yksiulotteisiksi. Valitettavasti myös 60-luvun seksistinen maailma huusi läsnäoloaan. Esim. naiset olivat lähinnä prostituoituja ja kaikki muut olivat miehiä.

Lopulta heräsi myös kysymys, että jäikö tarina kesken. Tai mikä oli tarinan tarkoitus, miksi se oli ylipäätään kirjoitettu. Nyt jäi fiilis, että Gilles Thomas oli kirjoitellut pikkukivan scifi-tarinan ajankulukseen vailla mitään syvempää sanomaa.

Viihdyin silti tarinan ja maailman parissa ja ahmin romaanin periaatteessa saman päivän aikana työmatkoilla. Tarinalla oli puutteensa ja ongelmansa, mutta olipa hauskaa lukea välillä tällainen suoraviivainen ja helppo 60-luvun scifitarina. Olisin voinut antaa kolmekin tähteä, mutta tämä nyt kuitenkin oli vain hassu ja vanha scifiseikkailu, joka saa olla tyytyväinen kahteen tähteen.

[Nicolas Gambardella · Rating 3 out of 5]

« Les hommes marqués » de Gilles Thomas, publié en 1976, aurait pu être deux romans. L’idée de départ est tout à fait originale. Les combattants ayant perdu une guerre (en l’occurrence habitant la Terre), perdent tous leurs droits et sont vendus pour effectuer les mêmes tâches que des androïdes. Cependant, au milieu du livre, l’auteur décide d’aborder un autre thème, à savoir celui du surmutant. Du coup, nos anciens combattants passent de la caste la plus basse au pouvoir le plus haut. Comme tous les romans du Fleuve Noir, celui-ci est trop court. Mais la lecture en est plaisante.