Millaisia yhteiskunnallisia prosesseja kasvatus ja koulutus ovat? Miten yhteiskunnan rakenteet niitä raamittavat? Kuinka kulttuuriset symbolit järjestävät koulutuksen kentän ja muodostavat sen merkitykset? Näitä kasvatussosiologian peruskysymyksiä on tutkittu eri näkökulmista kautta kasvatuksen sosiologisen tutkimuksen historian.
Tämä kirja antaa perustiedot kasvatussosiologiasta ja auttaa ymmärtämään kasvatuksen ja koulutuksen sosiologista tutkimutsa. Teos tarjoaa myös kuvan koulutuksen kehittymisestä ja sitä koskevasta tutkimuksesta suomalaisessa kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Kirjassa käsitellään koulutuksen historiallista muotoutumista, tietoa ja opetussuunnitelmaa, koulun tehtäviä ja käytäntöjä, opettajan asemaa, koulutusta ja identiteettiä, koulutuspolitiikkaa sekä kasvatussosiologisia teorioita kansallisvaltion ja kiihtyvän globalisaation kontekstissa.
Koulutusta tarkastellaan myös suhteessa sellaisiin instituutioihin kuten perhe ja työmarkkinat sekä sellaisiin jakoihin kuten yhteiskuntaluokka, sosiaalinen sukupuoli ja etninen ryhmä. Johdannossa kiteytetään kasvatussosiologian ja tämän kirjan ydinsisältö: Missä suhteessa kasvatus ja koulutus ovat kontrollia, missä suhteessa toimijuuden ja mahdollisuuksien rakentamista?
Kirjoittajat ovat Turun ja Joensuun yliopiston professoreja.
Toistaa jatkuvasti itseään, ei kontekstualisoi juuri mitään eikä anna konkreettisia esimerkkejä. Kaikki kerrotaan jollain abstraktilla tasolla, joka ei tunnu olevan kosketuksessa todelliseen koulumaailmaan millään lailla. Kieli on täynnä englannista väännettyjä termejä, joille olisi olemassa suomenkielinenkin vastine. Olen pettynyt, sillä odotin oikeasti kasvatus- ja koulutussosiologiaan perehtymistä, sillä pidän sitä tärkeänä asiana. Valitettavasti aihetta käsittelevä perusteos on kirjoitettu luotaantyöntävästi. Tuntuu melkein siltä, että vaikeaselkoisella teoksella pyritään panttamaan tietoa vain niiden pariin, jotka tenttisuorituksen takia joutuvat pakosta kahlaamaan teoksen läpi. En kritisoi itse aihetta lainkaan, vaan kritisoin sitä, että näin kehno kirja on tullut julkaistuksi.
Kirja toistaa itseään ja asiat on ilmaistu liian epäselvästi. Se on useamman kirjoittajan kirjoittama, mikä varmaan selittää sen, ettei siitä löytynyt mitään punaista lankaa. Asioita vain luki sivuilla epämääräisessä järjestyksessä. Hyvä puoli tässä oli se, että tenttikysymykset olivat samat, mitkä löysin tenttiarkistosta.
Hirmus tuimalt kirjutatud ja üsna kentsakalt tõlgitud ("kõva porno" ja teadlase "toodang" kirjutatud raamatute tähenduses olid ehk kõige kummalisemad, aga leidus ka erialaselt segadusttekitavat jura), aga sisult ikkagi väga põnev raamat. Kuna peatükkidel on erinevad autorid, siis leidub kordusi, aga samas on mõni peatükk lohe päris mõnusasti loetav. Igatahes on alati hea meel kui mõni kõrgkooliõpik eesti keeles võtta on (p.s. Eesti+nõukogude kontekst oleks kasvõi joonealuste märkustena Soome näidete kõrval väga hästi mõjunud...). Soovitan vaid neile, kes on algajad, aga huvilised sotsioloogias aga edasijõudnud hariduses, saab valdkonna klassikutega tutvuda ja oma eriala väljakutsete ja paradokside üle ängi tunda, sest nähtavasti on ka kõige võrdõiguslikum ja demokraatlikum haridussüsteem ikkagi vaid olemasolevate ühiskonna mustrite taastootmine "sümbolse vägivalla" piitsahoopide saatel.