Tässä osassa on kyllä sarjan tähän asti ihanin kansi!
Samoilla linjoilla jatketaan ja nimenomaan sillä linjalla, että henkilöt, jotka hakevat apua Shokoran suklaapuodista eivät enää yleensä kieroile, vaan ovat ihan hyvällä asialla ja korkeintaan taustalla on vähän jotain väärinkäsitystä. Olihan se jännempää kun hahmoissa ja tapausten ratkaisuissa oli vähän enemmän twistiä, mutta on nämäkin tarinat viihdyttäviä. Tykkäsin tyttöbändi-tarinasta eniten, mutta eläinmaski-jutussa oli hyvää sanomaa miten ulkonäöllä ja olemuksella ja luonteella tekee erilaisia vaikutuksia ja miten ihmiset sitten suhtautuvat toisiin.
Vuosienkin jälkeen Mizuhon heikko kohta on jalat, vaikka muuten piirrokset on nättejä. :D
Shokora Aikawa on täällä taas! Maagisen suklaapuodin pitäjä pelastaa jälleen päivän auttamalla kilttejä ja tuomitsemalla pahoja. Jos sinulla on ryppyjä ystävyyssuhteissa tai et uskalla lähestyä sitä söpöä poikaa, johon olet ihastunut - ei hätää, Shokora auttaa. Vaikuttavin tarina kertoo työstä, joka on luvattu puolisoksi kartanonherralle. Tyttö tosin saa tietää tästä vasta 16. syntymäpäivänään. Vaikka aluksi asiat näyttäisivät menevän huonosti, on loppu aina onnellinen. Pahikset tosin saavat maistaa omia juonittelujaan, sillä Shokora on armoton rangaistuksissaan. Täydellinen yhdistelmä romantiikkaa ja kauhua.
This volume feels like a much lighter read compared to the previous ones. It doesn't explore many heavy themes, and most of the characters don't have detailed backstories, making it easy to read and enjoy.
One thing that surprised me was the art style. It seems much cuter and more kawaii than in the previous volumes. At first, it felt a little unexpected, but it matches the light-hearted tone of the stories and gives this volume its own unique charm.
My favourite story in this volume is "Tigre." It stood out the most to me.
This entire review has been hidden because of spoilers.