What do you think?
Rate this book
Minä, koira ja ihmiskunta: Lajien välisen yhteiselon historia
Viihdyttävä syväsukellus koiran ja ihmisen yhteiseen historiaan.
Biologi-kirjailijan omakohtainen teos kuvaa sykähdyttävällä tavalla ihmisen rinnakkaiseloa eläinten kanssa. Miksi uupunut tuntee olonsa levolliseksi koiransa seurassa mutta muiden perheenjäsenten vetoavat katseet väsyttävät? Miksi eläimet ylipäänsä herättävät voimakasta empatiaa? Mitä eläinyhteys tarkoittaa evoluution ja ihmiseksi kehittymisen näkökulmasta?
Koira on paljon vanhempi ihmiskunnan luomus kuin kirjoitustaito, maanviljelys tai kristinusko. Ihmisen ja koiran yhteisen matkan kartoittaminen avaa kiehtovan näköalan niin ihmisyyden perimmäiseen olemukseen kuin luontosuhteeseenkin.
Biologi-kirjailijan omakohtainen teos kuvaa sykähdyttävällä tavalla ihmisen rinnakkaiseloa eläinten kanssa. Miksi uupunut tuntee olonsa levolliseksi koiransa seurassa mutta muiden perheenjäsenten vetoavat katseet väsyttävät? Miksi eläimet ylipäänsä herättävät voimakasta empatiaa? Mitä eläinyhteys tarkoittaa evoluution ja ihmiseksi kehittymisen näkökulmasta?
Koira on paljon vanhempi ihmiskunnan luomus kuin kirjoitustaito, maanviljelys tai kristinusko. Ihmisen ja koiran yhteisen matkan kartoittaminen avaa kiehtovan näköalan niin ihmisyyden perimmäiseen olemukseen kuin luontosuhteeseenkin.
317 pages, Hardcover
First published February 14, 2022
8 people are currently reading
125 people want to read
About the author
Tiina Raevaara
47 books31 followersENG: Tiina Raevaara is a geneticist and a doctor of philosophy, and the most important things to her are the nature and life in all its shapes. Her interests can be seen as precise portrayals/descriptions in her writings.
The author characterizes her style as surrealistic and symbolic, and she has told being fascinated by the fine line between reality and unreality, and that she couldn't even think about writing fiction which lacked the feel of magic - strangeness, miracle, abnormality. Raevaara has, also, stated that she opposes dividing literature into narrow genre-thinking, that each text is to be treated as the individual they are. She describes her writings to be projections of different things that have been recorded and combined in the subconscious.
FI: Tiina Raevaara (s. 1979) on koulutukseltaan geneetikko ja filosofian tohtori.
Raevaara voitti novellikokoelmallaan En tunne sinua vierelläni vuoden 2011 Runeberg-palkinnon. Hänen novellejaan on julkaistu ja palkittu monissa eri yhteyksissä. Tärkeintä hänelle on luonto ja elämä kaikissa muodoissaan.
Raevaara voisi luonnehtia tyyliään surrealismiksi tai symbolismiksi. ”Toden ja epätoden rajapinta kiehtoo minua, enkä voisi kuvitella kirjoittavani fiktiota, josta puuttuu kokonaan taian – outouden, ihmeen, luonnottomuuden – tuntu. En silti osaa kirjoittaa tavoitteellisesti nimenomaan spekulatiivistakaan fiktiota – sen ainekset tulevat kirjoituksiini usein itsellenikin yllätyksenä. Kuulun niihin ihmisiin, jotka kavahtavat kirjallisuuden jakoa ahtaisiin lajityyppeihin: jokainen teksti on yksilö ja tulkoon kohdelluksi sellaisena!”, Raevaara kertoo Usva-lehdessä.
Raevaaran kiinnostus luontoa ja eläimiä kohtaan näkyy hänen kertomuksissaan tarkkoina yksityiskohtina luonnosta. Tämä on lähtökohtana novellissa ”Sääkset”, josta Raevaara sai vuonna 2006 Martti Joenpolven palkinnon.
Raevaara kuvaa kirjoittavansa yhdistelmiä eri asioista, joita hänen muistiinsa on tallentunut. Kun alitajunnassa yhdistyneille asioille pyrkii löytämään hahmon kirjoittamalla, voi yllättää itsensäkin. ”Kirjoittaminen on ajatusten säilömistä aivojen ulkopuolelle. Lukeminen on vieraiden ajatusten invaasiota. Kirjallisuus on ajatustensiirtoa.”
The author characterizes her style as surrealistic and symbolic, and she has told being fascinated by the fine line between reality and unreality, and that she couldn't even think about writing fiction which lacked the feel of magic - strangeness, miracle, abnormality. Raevaara has, also, stated that she opposes dividing literature into narrow genre-thinking, that each text is to be treated as the individual they are. She describes her writings to be projections of different things that have been recorded and combined in the subconscious.
FI: Tiina Raevaara (s. 1979) on koulutukseltaan geneetikko ja filosofian tohtori.
Raevaara voitti novellikokoelmallaan En tunne sinua vierelläni vuoden 2011 Runeberg-palkinnon. Hänen novellejaan on julkaistu ja palkittu monissa eri yhteyksissä. Tärkeintä hänelle on luonto ja elämä kaikissa muodoissaan.
Raevaara voisi luonnehtia tyyliään surrealismiksi tai symbolismiksi. ”Toden ja epätoden rajapinta kiehtoo minua, enkä voisi kuvitella kirjoittavani fiktiota, josta puuttuu kokonaan taian – outouden, ihmeen, luonnottomuuden – tuntu. En silti osaa kirjoittaa tavoitteellisesti nimenomaan spekulatiivistakaan fiktiota – sen ainekset tulevat kirjoituksiini usein itsellenikin yllätyksenä. Kuulun niihin ihmisiin, jotka kavahtavat kirjallisuuden jakoa ahtaisiin lajityyppeihin: jokainen teksti on yksilö ja tulkoon kohdelluksi sellaisena!”, Raevaara kertoo Usva-lehdessä.
Raevaaran kiinnostus luontoa ja eläimiä kohtaan näkyy hänen kertomuksissaan tarkkoina yksityiskohtina luonnosta. Tämä on lähtökohtana novellissa ”Sääkset”, josta Raevaara sai vuonna 2006 Martti Joenpolven palkinnon.
Raevaara kuvaa kirjoittavansa yhdistelmiä eri asioista, joita hänen muistiinsa on tallentunut. Kun alitajunnassa yhdistyneille asioille pyrkii löytämään hahmon kirjoittamalla, voi yllättää itsensäkin. ”Kirjoittaminen on ajatusten säilömistä aivojen ulkopuolelle. Lukeminen on vieraiden ajatusten invaasiota. Kirjallisuus on ajatustensiirtoa.”
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 17 of 17 reviews
August 31, 2024
Tartuin kirjaan, koska ihmisen ja muunlajisten eläinten välinen suhde on aina kiinnostanut minua. Olen kasvanut koirien keskellä, välillä oli myös lampaita, kaneja ja hamsterikin. Aikuisikäni olen ollut mamma kolmelle kanille. Ystäväpiirissäni on useita kissoja, ja olen innolla silitellyt myös kavereiden käärmeitä ja liskoja, jos vain on ollut mahdollisuus. Ötököistä en välitä, etenkään hämähäkeistä, mutta niin vain silti ikävöin Pertti-hämähäkkiä.
Kirjoittaja käsitteli ihmisen ja koiran suhdetta omasta elämästään käsin. Tässä vertailtiin mielenkiintoisesti sitä, miten muunlajisen eläimen kanssa voi olla helpompaa olla kuin omanlajisen. Tunnistin monesti samaistuvani kirjoittajan havaintoihin ja kokemuksiin. Etenkin lemmikinomistajana tunnistaa, kuinka rikas sisäinen maailma muilla eläimillä on ja kuinka kukin samankin lajin ja rodun edustaja on yksilö, kuten ihmisetkin.
Omakohtaisten kokemusten ja pohdintojen väliin oli ripoteltu sopivassa määrin ja tarinallisesti evoluutiota, psykologiaa ja yhteiskunnan kulttuurista kehitystä. Kulttuurisen kehityksen rinnalla kulki vahvasti domestikaatio ihmislajin tapana ja sen vaikutus muun muassa koiran evoluutioon. Koiran aseman kautta tuli peilattua myös (länsimaisen) ihmiskunnan kaksinaismoralismia muunlajisiin eläimiin: toiset lajit saavat rakkautta, toiset tulevat syödyksi. Sen verran empaattisia kuitenkin ollaan, että tuotantoeläinten kärsimys pitää pitää piilossa arjesta.
Tykkäsin siitä, että kirjassa kyseenalaistettiin pitkään vallalla ollut käsitys muunlajisista eläimistä vähempiälyisinä kuin ihmiset: Se, ettei muunlajinen eläin toimi samalla tavalla kuin ihminen, ei tee siitä tyhmempää. On monia kykyjä ja piirteitä, joille ihminen jäisi muita eläimiä kauas jälkeen. Paikoin koirien inhimillistäminen meni omaan makuun liian pitkälle, mutta toisaalta kirjoittajan sanoin, parempi se kuin muunlajisten eläinten koneistaminen ja niiden tunnemaailman kieltäminen.
Kirjoittaja käsitteli ihmisen ja koiran suhdetta omasta elämästään käsin. Tässä vertailtiin mielenkiintoisesti sitä, miten muunlajisen eläimen kanssa voi olla helpompaa olla kuin omanlajisen. Tunnistin monesti samaistuvani kirjoittajan havaintoihin ja kokemuksiin. Etenkin lemmikinomistajana tunnistaa, kuinka rikas sisäinen maailma muilla eläimillä on ja kuinka kukin samankin lajin ja rodun edustaja on yksilö, kuten ihmisetkin.
Omakohtaisten kokemusten ja pohdintojen väliin oli ripoteltu sopivassa määrin ja tarinallisesti evoluutiota, psykologiaa ja yhteiskunnan kulttuurista kehitystä. Kulttuurisen kehityksen rinnalla kulki vahvasti domestikaatio ihmislajin tapana ja sen vaikutus muun muassa koiran evoluutioon. Koiran aseman kautta tuli peilattua myös (länsimaisen) ihmiskunnan kaksinaismoralismia muunlajisiin eläimiin: toiset lajit saavat rakkautta, toiset tulevat syödyksi. Sen verran empaattisia kuitenkin ollaan, että tuotantoeläinten kärsimys pitää pitää piilossa arjesta.
Tykkäsin siitä, että kirjassa kyseenalaistettiin pitkään vallalla ollut käsitys muunlajisista eläimistä vähempiälyisinä kuin ihmiset: Se, ettei muunlajinen eläin toimi samalla tavalla kuin ihminen, ei tee siitä tyhmempää. On monia kykyjä ja piirteitä, joille ihminen jäisi muita eläimiä kauas jälkeen. Paikoin koirien inhimillistäminen meni omaan makuun liian pitkälle, mutta toisaalta kirjoittajan sanoin, parempi se kuin muunlajisten eläinten koneistaminen ja niiden tunnemaailman kieltäminen.
July 23, 2025
Die Idee die biologischen spannenden Fakten über Hunde mit persönlicher Burnout Geschichte zu verbinden hat mir gefallen. Der Einstieg war jedoch sehr langatmend. Da ich mehr an Hundefakten wie an Burnout Geschichten interessiert bin wurde es, je länger ich las, desto spannender. Nur schon der Start; wie der heutige Hund domestiziert wurde und wie wichtig die Tier-Mensch-Beziehung schon seit tausenden von Jahren ist, hat mich fasziniert. Leider ist mein Buch tatsächlich die Klippe runter gefallen, werde es mir aber bestimmt nochmals kaufen und fertig lesen!
April 16, 2022
Erinomainen esimerkki tarinallisesta tietokirjasta, joka kuvaa kirjoittajansa omakohtaista ja ehkä vähän pakkomielteistäkin suhdetta tarinan kohteeseen eli koiriin. Tarina rakentuu kirjoittajan kuvaamiin omaelämäkerrallisiin koira- ja eläinsuhdekokemuksiin sekä niitä kehystävään, koiran ja ihmisen välisen suhteen historiaa, evoluutiota, biologiaa ja psykologiaa tarkasteleviin kuvauksiin, joiden avulla kirjoittaja tekee (itselleen) ymmärrettäväksi, miksi ihmisten ja koirien välille on syntynyt hyvin erityislaatuinen suhde. Teos on tavallaan myös pandemiakuvaus, sillä kirjoittamisen taustalla häälyy pandemian aiheuttamat muutokset elämässä.
March 25, 2022
Tämä kirja osus ja uppos muhun, koska koirat, lajien välisyys, empatia ja burnout-kulttuuri kiinnostavat. Yksilö- eli kirjailijalähtöinen kerronta jakanee mielipiteitä, mutta mulle toimi tämä.
October 13, 2022
En muista, milloin viimeksi olisin yhtä vahvasti löytänyt itseni jonkin kirjan sivuilta. Raevaara sanoitti loistavasti omat ajatukseni, tunteeni, pelkoni, iloni, ahdistukseni, kaiken sen, mitä sisältyy suhteeseeni eläimiin ja muihin ihmisiin.
Paljon spekulaatiota siitä, miten ihmisten ja eläinten suhde on ehkä kehittynyt, tietoa on vielä ilmeisen vähän. Mutta kiinnostavasti esitetty ja helppolukuinen teos.
Paljon spekulaatiota siitä, miten ihmisten ja eläinten suhde on ehkä kehittynyt, tietoa on vielä ilmeisen vähän. Mutta kiinnostavasti esitetty ja helppolukuinen teos.
August 26, 2024
Klappentext:
„…Vor einigen Jahren war die Autorin Tiina Raevaara so erschöpft, dass sich ihr Körper in ständiger Alarmbereitschaft befand. Das Zusammensein mit anderen Menschen strengte sie an, mit ihrem Hund an ihrer Seite konnten ihr Körper und ihr Geist jedoch zur Ruhe kommen. Auf langen Spaziergängen mit dem Hund begann Raevaara, über die Ursachen ihrer Erschöpfung nachzudenken und zu hinterfragen, warum sie die Gesellschaft von Tieren und nicht von Menschen suchte und warum die Anwesenheit eines Hundes generell das Wohlbefinden steigert. Ausgehend von ihrer persönlichen Situation stellt sich die promovierte Biologin Fragen: Wer beeinflusste wen? Wie hat sich Mensch-Hund-Beziehung auf unsere Gene ausgewirkt und erklärt dies gar unser Bedürfnis nach den Vierbeinern? Wurde unsere Evolution durch die Domestizierung von Tieren beeinflusst und falls ja, warum war hier der Hund ein so maßgebliches Tier? Als Tiina Raevaara erkannte, wie wichtig die Verbindung zu Hunden für die menschliche Natur ist, begann sie schließlich auch mehr über sich selbst zu verstehen.
Die Leser:innen begleiten Raevaara und ihren Hund auf ihren Spaziergängen durch finnische Wälder und erfahren, fast nebenbei und ohne wissenschaftlichen Pathos, die faszinierende sozio-kulturelle Geschichte der besonderen Beziehung zwischen Hund und Mensch, die geprägt ist von Partnerschaft, Freundschaft und Zusammenhalt.“
Die Autorin hat hier ein besonderes Essay verfasst und dieses zu bewerten bzw. zu beurteilen steht mir als Leser nicht zu. Selbstredend macht man sich dazu seine Gedanken und bildet auch seine Meinung dazu, aber es ist auch ein Thema, bei denen jeder liebevolle Hundebesitzer sich sowieso in den Zeilen der Autorin wiederfindet. Die Autorin beschreibt auf äußerst persönliche und offene Weise ihre tiefe Krise und wie ihr Hund dabei ein mehr als treuer Begleiter wurde. Das Thema beschäftigt sie näher und daraus entstand dieses Buch. Da ich selbst seit Jahrzehnten Hunde besitze und ebenfalls gesundheitlich seit einigen Jahren mehr als schwer angeschlagen bin, kann ich die hier niedergeschriebenen Zeilen nur unterschreiben. Für mich persönliches war vieles im Buch nicht neu. Immer wieder werden diese Themen in der Gesellschaft behandelt und auch die Wissenschaft hat ihre Meinung dazu. Ein Hund tut dem Menschen gut! Das steht fest! Es gibt viele Punkte die man sich erst erarbeiten muss dazu aber es steht nunmal fest. Dass die Autorin hier und Leser an ihrem Leben so teilhaben lässt ist nicht selbstverständlich. Dafür gebührt ihr großer Dank und sie wird vielen Leser und Hundebesitzern vielleicht neue Ansichten zu ihren Vierbeinern bescheren bzw. auch den Besitzern selbst. Ich persönlich empfand dieses Buch als äußerst angenehm zu lesen und als eine Untermauerung meiner eigenen Erfahrung. Hierfür vergebe ich gerne 4 sehr gute Sterne!
„…Vor einigen Jahren war die Autorin Tiina Raevaara so erschöpft, dass sich ihr Körper in ständiger Alarmbereitschaft befand. Das Zusammensein mit anderen Menschen strengte sie an, mit ihrem Hund an ihrer Seite konnten ihr Körper und ihr Geist jedoch zur Ruhe kommen. Auf langen Spaziergängen mit dem Hund begann Raevaara, über die Ursachen ihrer Erschöpfung nachzudenken und zu hinterfragen, warum sie die Gesellschaft von Tieren und nicht von Menschen suchte und warum die Anwesenheit eines Hundes generell das Wohlbefinden steigert. Ausgehend von ihrer persönlichen Situation stellt sich die promovierte Biologin Fragen: Wer beeinflusste wen? Wie hat sich Mensch-Hund-Beziehung auf unsere Gene ausgewirkt und erklärt dies gar unser Bedürfnis nach den Vierbeinern? Wurde unsere Evolution durch die Domestizierung von Tieren beeinflusst und falls ja, warum war hier der Hund ein so maßgebliches Tier? Als Tiina Raevaara erkannte, wie wichtig die Verbindung zu Hunden für die menschliche Natur ist, begann sie schließlich auch mehr über sich selbst zu verstehen.
Die Leser:innen begleiten Raevaara und ihren Hund auf ihren Spaziergängen durch finnische Wälder und erfahren, fast nebenbei und ohne wissenschaftlichen Pathos, die faszinierende sozio-kulturelle Geschichte der besonderen Beziehung zwischen Hund und Mensch, die geprägt ist von Partnerschaft, Freundschaft und Zusammenhalt.“
Die Autorin hat hier ein besonderes Essay verfasst und dieses zu bewerten bzw. zu beurteilen steht mir als Leser nicht zu. Selbstredend macht man sich dazu seine Gedanken und bildet auch seine Meinung dazu, aber es ist auch ein Thema, bei denen jeder liebevolle Hundebesitzer sich sowieso in den Zeilen der Autorin wiederfindet. Die Autorin beschreibt auf äußerst persönliche und offene Weise ihre tiefe Krise und wie ihr Hund dabei ein mehr als treuer Begleiter wurde. Das Thema beschäftigt sie näher und daraus entstand dieses Buch. Da ich selbst seit Jahrzehnten Hunde besitze und ebenfalls gesundheitlich seit einigen Jahren mehr als schwer angeschlagen bin, kann ich die hier niedergeschriebenen Zeilen nur unterschreiben. Für mich persönliches war vieles im Buch nicht neu. Immer wieder werden diese Themen in der Gesellschaft behandelt und auch die Wissenschaft hat ihre Meinung dazu. Ein Hund tut dem Menschen gut! Das steht fest! Es gibt viele Punkte die man sich erst erarbeiten muss dazu aber es steht nunmal fest. Dass die Autorin hier und Leser an ihrem Leben so teilhaben lässt ist nicht selbstverständlich. Dafür gebührt ihr großer Dank und sie wird vielen Leser und Hundebesitzern vielleicht neue Ansichten zu ihren Vierbeinern bescheren bzw. auch den Besitzern selbst. Ich persönlich empfand dieses Buch als äußerst angenehm zu lesen und als eine Untermauerung meiner eigenen Erfahrung. Hierfür vergebe ich gerne 4 sehr gute Sterne!
February 14, 2025
"Ehkä eläimet ovat minulle portti toiseuteen, maailmaan, joka alkaa olla suljettu ihmisiltä."
2,5/5
Tiina Raevaaran Minä, koira ja ihmiskunta kertoo Raevaaran omasta elämästä, ihmiskunnasta ja koirista.
Teos ei kuitenkaan kerro pelkästään hänestä, koirista ja yhteiskunnasta. Teos eksyy aiheestaan useita kertoja oli kyse sitten Sääksistä, luonnosta tai muusta eläinkunnasta. Vaikkei paikoittainen aiheen eksyntä minua tietokirjoista haittaa, eksyntää tapahtui kirjassa enemmän kuin voin kestää. Mahdollisesti jopa 50-sivua teoksesta on omistettu sääksille.
Toinen asia kirjassa, mikä minua häiritsee, on se etten kuulu kohderyhmään. Sillehän ei päälisin puolin mahda mitään, mutta on se kuitenkin huomioitava asia.
Minä, koira ja ihmiskunta ei kuitenkaan ole täysin kaamea teos. Raevaaran eläin rakkaus pursuaa sivuilta ja hänen kerronta tyylinsä on viihdyttävä. Teos käy paljon aiheen asiaa läpi ymmärrettävästi ja kiinnostavasti. Joten teoksen tavoite sentään toteutui pinnallisesti.
Suosittelen teosta, jokaiselle joka on kiinnostunut mielenterveydestä, eläimistä (erityisesti koirista ja linnuista) sekä ihmiskunnan ja eläinten vuorovaikutuksesta.
2,5/5
Tiina Raevaaran Minä, koira ja ihmiskunta kertoo Raevaaran omasta elämästä, ihmiskunnasta ja koirista.
Teos ei kuitenkaan kerro pelkästään hänestä, koirista ja yhteiskunnasta. Teos eksyy aiheestaan useita kertoja oli kyse sitten Sääksistä, luonnosta tai muusta eläinkunnasta. Vaikkei paikoittainen aiheen eksyntä minua tietokirjoista haittaa, eksyntää tapahtui kirjassa enemmän kuin voin kestää. Mahdollisesti jopa 50-sivua teoksesta on omistettu sääksille.
Toinen asia kirjassa, mikä minua häiritsee, on se etten kuulu kohderyhmään. Sillehän ei päälisin puolin mahda mitään, mutta on se kuitenkin huomioitava asia.
Minä, koira ja ihmiskunta ei kuitenkaan ole täysin kaamea teos. Raevaaran eläin rakkaus pursuaa sivuilta ja hänen kerronta tyylinsä on viihdyttävä. Teos käy paljon aiheen asiaa läpi ymmärrettävästi ja kiinnostavasti. Joten teoksen tavoite sentään toteutui pinnallisesti.
Suosittelen teosta, jokaiselle joka on kiinnostunut mielenterveydestä, eläimistä (erityisesti koirista ja linnuista) sekä ihmiskunnan ja eläinten vuorovaikutuksesta.
September 2, 2023
3, 5 tähteä oikeastaan.
Pidin tässä teoksessa eniten niistä kappaleista, jotka olivat informatiivisimpia. Pohdiskelevammat osiot tuntuivat vähän toisteisilta. Kokonaisuus oli kuitenkin varsin sujuvalukuinen. Kirjan lopussa on runsas ja laadukas lähdeluettelo.
Pidin tässä teoksessa eniten niistä kappaleista, jotka olivat informatiivisimpia. Pohdiskelevammat osiot tuntuivat vähän toisteisilta. Kokonaisuus oli kuitenkin varsin sujuvalukuinen. Kirjan lopussa on runsas ja laadukas lähdeluettelo.
February 13, 2024
Vaikken koiraihminen olekaan, tykkäsin tästä. Kirjoittajan introverttiys ja suorittamisen vimma kuulostivat etäisesti tutuilta ja samaistuin moniin pohdintoihin. Tieteellisen faktatiedon ripottelu viehättää aina.
January 26, 2023
Kirjassa ei ole mitään vikaa, mutta kun on pakko lukea kouluun niin se vaikuttaa lukukokemukseen
April 22, 2023
ihan söpö, tietorikas ja moderni kirja. välillä tosin omien kokemusten kerronta toistaa itseään.
May 16, 2023
Ihan hyvin kirjoitettu, ei vaan mun juttu. Piti myös lukea kouluun mikä ei varsinkaan innosta enempää.
August 9, 2023
(Finnish book, Finnish review)
Aivan loistava tietokirja. Luulin saavani jonkinlaisen opuksen, joka kertoisi vain koirista, mutta kirjan nimi antaakin erittäin kattavan kuvan sen sisällöstä.
Aivan loistava tietokirja. Luulin saavani jonkinlaisen opuksen, joka kertoisi vain koirista, mutta kirjan nimi antaakin erittäin kattavan kuvan sen sisällöstä.
July 15, 2024
Sachbuch mit eingeflochtenen persönlichen Erfahrungen
Genial
Genial
March 17, 2025
Ei niin huono ku odotin
December 28, 2023
Tää oli tosi hyvä - tosi paljon uutta tietoa eläinyhteydestä, koirista ja heidän historiastaan sekä myös aiheellista kritiikkiä eläintuotantoa - ja ylipäänsä eläinten valjastamista ihmisten käyttöön - kohtaan. Asiasisällöstä tykkäsin. Kumminkin, tässä oli vähän liikaa muuta. Sääksien elämän seuraaminen, kirjoittajan itsetutkiskelu, puheet kirjailijan omista koirista, tiedot... Tässä oli yksinkertaisesti liikaa, eikä niin hyvin jäsenneltynä. Siksi tämä ei toiminut ihan niin hyvin. Sitä paitsi mielestäni joitakin asioita jätettiin aika keskenkin, kun hypittiin seuraaviin aiheisiin ja samalla genreihinkin (joo, tuskinpa saman kirjan sisällä on edes tieteellisesti mahdollista olla monta genreä, mutta tässä tuntui olevan). Mutta siis päällimmäisenä jäi mieleen kirjan hyvät puolet, ja tosi hyvä että muidenkin eläinten mielen kyvyistä kirjoitetaan enemmän!
May 17, 2024
koulu
Displaying 1 - 17 of 17 reviews