Elämäntavat ja ravinto näkyvät koko olemuksessa ja energiatasossa - kokonaisvaltaisesta terveydestä puhumattakaan. Nauttimamme ruoka on suoraan yhteydessä myös mieleen, joka on tyynempi ja positiivisempi ilman erilaisten E-koodien ja muiden lisäaineiden kyllästämää kehoa. Mieli ja keho ovat vahvasti linkissä toisiinsa, eikä niitä voi erottaa toisistaan.
Ravinto ylläpitää ja hoitaa suoliston ja ruoansulatuksen kautta meitä kokonaisvaltaisesti - mielialaa, unta, ihoa, aivoja, sisäelimiä, hormonitoimintaa, lihaksia ja niin edelleen. On hyvä toimia sen mukaan, mikä itselle on tarpeellista - riippumatta siitä mitä minä tai joku muu tekee. Intuitiivisesti syöminen on hyväksi, valitettavan moni ei kuitenkaan kuule, mitä keho haluaa, osaa tulkita sen sanomaa tai ymmärrä miksi se himoitsee, mitä himoitsee. Etenkin tunnesyöminen tuo mutkia matkaan...
Hyvä elämä - ravintoa keholle ja mielelle -kirja, tarjoilee nimensä mukaisesti ravintoa, ajatuksia, tietoa ja reseptejä keholle ja mielelle - kokonaisuudelle, joka olemme. Kirja auttaa vapaaksi dieeteistä ja kohti intuitiivista syömistä ja hyvää oloa.
Luin tämän ja aiemman Hyvän elämän käänteisessä järjestyksessä. Ennen ensimmäiseen kirjaan tarttumista tämä olisi saanut kolme tähteä. Nyt kuitenkin kävi ilmi, että tähän on kierrätetty jopa sanatarkkaa sisältöä ykköskirjasta - miinus yksi tähti tästä laiskuudesta.
Ihan kiva kirja ravitsemuksesta ja onnellisesta elämästä, jonka voisi tiivistää: tee mitä tykkäät, tiedät ite parhaiten. Varsinaisia neuvoja ei siis anneta ja kirja onkin jonkinlainen kummallinen oman arjen kuvailun, keittokirjojen, promoamisen ja self helpin yhdistelmä. Kohderyhmä implisiittisesti naiset, joilla elämä suhteellisen hyvissä kantimissa. Manifestointi ja vaihtoehtohoidot ovat vahvat. Plussaa kehorauhasta ja kasvisruoan suosimisesta.
Entinen missi ja nykyinen hyvinvointivalmentaja-kirjailija Karita Tykän Hyvä Elämä -sarjaan kuuluvassa kirjassa tarjoillaan tällä kertaa sekä mielelle että keholle ravintoa.
Sivuja on miltei viisisataa, ja tämä on tyypillinen itseapuopas, johon on ympätty omia kokemuksia, ja aika lailla pintaliitoa olevia vinkkejä, miten ruokaan keskittyvästä terveellisestä elämäntavasta saa monipuolista hyötyä ja varsinkin naislukijoille pidettyä kurvit kohdillaan ja vatsamakkarat ja selluliitit loitolla.
Resepteissä ei ollut mitään yllättävää, mutta pettymyksekseni sain huomata, ettei liharuokia ollut oikein ollenkaan. Lohesta sentään oli geviche, mutta rotukarjan tartar oli korvattu vegetartarilla (avokado ja kesäkurpitsa) – ei kiitos…
Odotin kirjalta enemmän reseptejä ja vähemmän Karitan näkemyksiä ravinnosta mutta sainkin juuri päinvastaista. Lukukokemuksen jälkeen tuumaan, että Karitan ajatukset olisi kannattanut jäsentää kirjan alkuun ja pyhittää viimeinen osio varsinaisille resepteille - näin kirjasta olisi helpompi löytää tarvitsemansa resepti jatkossa.
Varsinaisesti mitään uutta tämän kirjan sivuilta ei mielestäni löytynyt, jos on lukenut Karitan aiemman hyvä elämä -kirjan.