What do you think?
Rate this book
Neitsytpolku
Viisas ja haikeanhauska romaani muuttuvasta perhe-elämästä ja siitä, kuinka vaikeaa on asua saman katon alla
Richard ja Paula tapaavat pikkujouluissa. Illan mittaan jotakin tapahtuu heidän välillään, mutta kestää vuoden ennen kuin he kohtaavat uudelleen.
Richard on päättänyt panostaa perhe-elämään Sonjan kanssa. Silti hänen ja Paulan välille kehkeytyy ystävyys, joka syvenee kohti jotakin muuta, mitä? Paula on vanhempi, Paula on kiinnostava. Richard on yhä pahemmin solmussa tunteidensa kanssa.
Neitsytpolku on romaani aluista ja lopuista, intohimosta joka syttyy vähitellen. Siitä kun löytää itsensä myrskyn silmästä ja joutuu kysymään: Miten haluan elää? Mihin minulla on oikeus?
Richard ja Paula tapaavat pikkujouluissa. Illan mittaan jotakin tapahtuu heidän välillään, mutta kestää vuoden ennen kuin he kohtaavat uudelleen.
Richard on päättänyt panostaa perhe-elämään Sonjan kanssa. Silti hänen ja Paulan välille kehkeytyy ystävyys, joka syvenee kohti jotakin muuta, mitä? Paula on vanhempi, Paula on kiinnostava. Richard on yhä pahemmin solmussa tunteidensa kanssa.
Neitsytpolku on romaani aluista ja lopuista, intohimosta joka syttyy vähitellen. Siitä kun löytää itsensä myrskyn silmästä ja joutuu kysymään: Miten haluan elää? Mihin minulla on oikeus?
221 pages, Hardcover
First published January 1, 2019
7 people are currently reading
218 people want to read
About the author
Philip Teir
12 books20 followersPhilip Teir (s. 1980 Pietarsaaressa) on Hufvudstadsbladetin kulttuuritoimituksen päällikkö, joka kirjoittaa itse mm. kirjallisuus-, musiikki- ja televisiokritiikkiä. Hän on toimittanut useita kirjallisuusantologioita ja kirjoittaa myös ruotsalaiseen sanomalehti Expresseniin.
Teirin esikoisteos, runokokoelma Någonting ur hennes mun faller i min mun, ilmestyi 2007. Novellikokoelmassa Donner-ryhmä yhdistyvät urbaani arki ja absurdit sävyt.
Teirin esikoisteos, runokokoelma Någonting ur hennes mun faller i min mun, ilmestyi 2007. Novellikokoelmassa Donner-ryhmä yhdistyvät urbaani arki ja absurdit sävyt.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 30 of 70 reviews
August 12, 2020
Tämä pieni parisuhderomaani ei jättänyt oikein mitään jälkiä. Vähän alle nelikymppinen mies ihastuu kymmenen vuotta vanhempaan naiseen, ja pienen tuskailun jälkeen jättää vaimonsa ja lapsensa ollakseen yhdessä uuden rakkauden kanssa. Kasvukipuja seuraa. Luin tämän vain suomeksi, joten en osaa arvioida, menettikö kirja jotain briljanttia käännöksessä. Mutta ainakin suomennoksessa kaikki tuntuu melko mitättömältä: latteat päähenkilöt, banaali juoni, sävyttömät dialogit.
Elämän isojen asioiden äärellä ollaan, mutta jotenkin Teirin teoksessa kaikki on pelkistetty kaksiulotteiseksi viivapiirustukseksi, joka ei ainakaan tässä lukijassa herättänyt mitään tunteita. Mitään tunnetta en löytänyt, en henkilöistä enkä heidän väliltään, mistä johtuen koko kirja jäi sanomalehtimäiseksi reportaasiksi siitä, miten nyt pääsi käymään. Lukihan sen, mutta entä sitten?
Elämän isojen asioiden äärellä ollaan, mutta jotenkin Teirin teoksessa kaikki on pelkistetty kaksiulotteiseksi viivapiirustukseksi, joka ei ainakaan tässä lukijassa herättänyt mitään tunteita. Mitään tunnetta en löytänyt, en henkilöistä enkä heidän väliltään, mistä johtuen koko kirja jäi sanomalehtimäiseksi reportaasiksi siitä, miten nyt pääsi käymään. Lukihan sen, mutta entä sitten?
December 9, 2020
Jag reflekterade i veckan över att ofta (nej, inte alltid) när jag går ifrån mitt vinnande koncept att läsa kvinnliga författare, hamnar jag framför en manlig 40-årskris i en medelklasstillvaro. Detta är en sådan bok.
Richard, 35+ med jobb i mediebranschen, funderar över om han är lycklig i sitt äktenskap. På en förlagsfest träffar han översättaren Paula (10 år äldre än han - väldigt ovanligt i dessa sammanhang och positivt tycker jag) och en förälskelse växer fram.
Boken är lättläst och något okomplicerad. Personligen finner jag dessa typer av romaner ytterst ointressanta, det känns som jag har läst samma eländiga historia hundratals gånger och den bidrar inte med någon ny infallsvinkel. Karaktärernas personliga resor hinns knappt med för boken hoppar mellan händelser utan att hitta något djup i varken scener eller känslor.
Nja. Köpte denna på Stadsmissionen för 20 kronor, där hade den nog kunnat ligga kvar. Nästa bok blir av en kvinnlig författare.
Richard, 35+ med jobb i mediebranschen, funderar över om han är lycklig i sitt äktenskap. På en förlagsfest träffar han översättaren Paula (10 år äldre än han - väldigt ovanligt i dessa sammanhang och positivt tycker jag) och en förälskelse växer fram.
Boken är lättläst och något okomplicerad. Personligen finner jag dessa typer av romaner ytterst ointressanta, det känns som jag har läst samma eländiga historia hundratals gånger och den bidrar inte med någon ny infallsvinkel. Karaktärernas personliga resor hinns knappt med för boken hoppar mellan händelser utan att hitta något djup i varken scener eller känslor.
Nja. Köpte denna på Stadsmissionen för 20 kronor, där hade den nog kunnat ligga kvar. Nästa bok blir av en kvinnlig författare.
May 17, 2020
Kun kirjoittaa tavanomaisella tavalla keskivertoelämässä aika tutuista käänteistä, pitää tarjota jotain ekstraa. Sellaiseksi ei riitä kymmenen vuotta vanhempi naisystävä.
Tylsä tarina, jossa kieli on kapeaa ja kerronta vähäeleistä. Toivon kovasti, että alkuperäiskielellä teksti ilmaisee enemmän.
Vaikka tarinassa oli kyse tunteista ja ristiriidoista tuntui, ettei niitä tunnettu ollenkaan. Minua häiritsi myös, ettei päähenkilöiden ammatinvalinta - toimittaja/kirjailija ja kustannustoimittaja - ollut uskottava. Kielen ammattilaiset eivät voi ilmasta itseään näin latteasti!
Jos olisin lukenut, olisi jäänyt kesken. Nyt kuuntelin ja päätin, että jos kirjaa pystyy kuuntelemaan nopeutettuna, jatkan loppuun. Reilun 5 tunnin kirjaan ei monta lenkkiä tarvittu.
Erityismiinus Antti Virmavirralle, joka teki Richardista lakonisen tweedtakkityypin ja Paulasta huumorintajuttoman nalkuttajan. Tai siltä se ainakin minusta kuulosti!
Huoh. En kyllä pitänyt yhtään.
Tylsä tarina, jossa kieli on kapeaa ja kerronta vähäeleistä. Toivon kovasti, että alkuperäiskielellä teksti ilmaisee enemmän.
Vaikka tarinassa oli kyse tunteista ja ristiriidoista tuntui, ettei niitä tunnettu ollenkaan. Minua häiritsi myös, ettei päähenkilöiden ammatinvalinta - toimittaja/kirjailija ja kustannustoimittaja - ollut uskottava. Kielen ammattilaiset eivät voi ilmasta itseään näin latteasti!
Jos olisin lukenut, olisi jäänyt kesken. Nyt kuuntelin ja päätin, että jos kirjaa pystyy kuuntelemaan nopeutettuna, jatkan loppuun. Reilun 5 tunnin kirjaan ei monta lenkkiä tarvittu.
Erityismiinus Antti Virmavirralle, joka teki Richardista lakonisen tweedtakkityypin ja Paulasta huumorintajuttoman nalkuttajan. Tai siltä se ainakin minusta kuulosti!
Huoh. En kyllä pitänyt yhtään.
March 18, 2020
Återhållsam medelklassroman om medelklassbekymmer. Rickard är 35, författare och kulturchef på en tidning, gift och har två barn.
På en förlagsfest träffar han översättaren Paula och blir förälskad. Det är ingen blixtrande förälskelse utan en sådan där som smyger sig på, tar lite tid på sig.
Överlag är det inga stora känslor eller häftiga utbrott trots att det sker en skilsmässa och att det nya förhållandet prövas undet gemensamt tak. Den som står för de stora känslorna är Rickards mamma, som har svårt att acceptera den nya kvinnan.
Jag tänker när jag lyssnar: det verkar inte vara någon idé att skilja sig, det verkar inte direkt bli bättre med någon annan (ska ej skiljas, ni fattar).
Första delen var en 4:a, därefter svalnade det ner något.
Är människor så här återhållsamma?
Läsvärd oavsett, trevligt med en manlig röst i relationslitteraturen.
På en förlagsfest träffar han översättaren Paula och blir förälskad. Det är ingen blixtrande förälskelse utan en sådan där som smyger sig på, tar lite tid på sig.
Överlag är det inga stora känslor eller häftiga utbrott trots att det sker en skilsmässa och att det nya förhållandet prövas undet gemensamt tak. Den som står för de stora känslorna är Rickards mamma, som har svårt att acceptera den nya kvinnan.
Jag tänker när jag lyssnar: det verkar inte vara någon idé att skilja sig, det verkar inte direkt bli bättre med någon annan (ska ej skiljas, ni fattar).
Första delen var en 4:a, därefter svalnade det ner något.
Är människor så här återhållsamma?
Läsvärd oavsett, trevligt med en manlig röst i relationslitteraturen.
April 13, 2020
Uh, mitäpä sanoa. Ensin ajattelin, etten ole kohderyhmää, mutta sitten tajusin, että päähenkilöt on mun ikäisiä ja vaikka kirjassa eletään erilaista uusperhearkea kun mun elämä ikinä toivottavasti onkaan, voishan siihen samaistua. Mutta kun kaikki oli niin arkista, tavallista, vaikeaa ja samaan aikaan muka maagisen ihanaa. Älkääkä käsittäkö väärin, en minä kaipaa kaikkiin perhe-elämästä kertoviin romaaneihin kaaosta ja oksennusta, mutta ne suuret tunteet, joita henkilöt tässä käyvät läpi eivät välity tunteina, joihin samaistua vaan väsyttävinä ja yksityiskohtaisina tilintekoina.
Ei tämä mieleen jääne, mutta osasipa ärsyttää kuunnellessa. Silti jaksoin loppuun, kertoo kai se jotain.
Ei tämä mieleen jääne, mutta osasipa ärsyttää kuunnellessa. Silti jaksoin loppuun, kertoo kai se jotain.
January 29, 2021
Tavallaan ymmärrän, miksi tätä on niin kovasti kiitelty, hidastempoisessa ja tasaisessa kerronnassa on varmuutta ja kypsyyttä. Ihmisten välistä pientä ja suurta kitkaa kuvataan taitavan eleettömästi arkisten tapahtumien ja yksityiskohtien kautta. Kronologisesti etenevä, riisuttu hän-kerronta on vaihteeksi ihan virkistävää sekin. Jäin silti kaipaamaan kokonaisuudelta vähän enemmän, edes jonkinlaista rosoa? Tempon vaihtelua, näkökulmaa, kriittisempää katsetta? Jotakin vielä. Avioliittokriisin ja uusioperheen sosiaalisten ja taloudellisten kiemuroiden varsin vähäeleinen ja tasainen kuvaus jätti ainakin minut lukijana myös harmillisen etäälle.
January 31, 2021
Tämä tuntui vähän "guily pleasure" -luettavalta, nääs inhosin tarinan päähenkilöä niin syvästi, että oli pakko ahmia kirja vauhdilla. Teirin teksti soljuu nautinnollisen kevyesti. Hän kuvaa erinomaisen onnistuneesti hissukseen keski-ikäistyvän, läpeensä itsekkään ja kaiken vähän liian helpolla saaneen miehen sielunmaisemaa. Vähän petyin teoksen kaareen, joka mielestäni lässähti ja jäi jotenkin kesken loppua kohden. Mieleen jäi paljon avoimia kysymyksiä, mieluusti lukisin saman tarinan esimerkiksi jätetyn vaimon tai uuden puolison näkökulmasta.
May 7, 2020
Hajutonta, mautonta, välipitämätöntä realismiproosaa jossa kieli on tiedonvälittämisen väline. Kertojan huomiot ovat maailmassa nukkuvana etenevän perushuomioita, joka ikinen laiska kielikuva loppuun kaluttu.
May 5, 2020
En tajuu miks tää on joku bestseller. Ärsyttävä kirja ärsyttävästä etuoikeutetusta tyypistä ja sen ärsyttävästä varhaiskeski-iän en-ees-tiiä-mistä. En jaksanut lukee joten kuuntelin iltasatuina. Propsit pupu-hellittelynimen käytöstä ja siitä et Antti Virmavirralla on kiva ääni.
July 12, 2020
Luin Teirin teoksen suomennoksen, Neitsytpolku, yhdessä päivässä. Se on sujuva, liiankin ja mietin, missä menee viihdekirjallisuuden ja Kaunokirjallisuuden raja. Teir tuntuu harppovan kummankin rajan pinnassa, kylläkin niin taitavasti, että teoksen tulee lukeneeksi kertaheitolla. Eli tarina etenee vauhdilla ja tapahtumien motiiivien kuvauksessa päästään juuri ja juuri pintaa syvemmälle. Päähenkilö, kolmevitonen mies on ihan ookoo naimisissa, asunto Helsingin kantakaupungissa, kaksi lasta ja sopiva työ, kulttuuritoimituksen pomo plus omat kirjalliset pyrkimykset. Jokin kaivertaa ja kun kirjallisuuspippaloissa tielle osuu Paula, kustannusalan mukava vanhempi nainen, niin se on menoa.
Kirja on siis joko rakastumisen tai avioeron kuvaus - väkevästi miehen kokemana. Mutta loppujen lopuksi se ei oikein syvene kummaksikaan. Arkea ja eroprosessia kerrotaan uskottavasti ja melkein parhaimmillaan Teir on kuvatessaan kipakan äitinsä ja oireilevien lastensa reaktioita muuttuneeseen tilanteeseen.
Päähenkilö selviää kuitenkin liian kuivin jaloin rakastumisen aiheuttamasta muutoksesta muiden elämiin - kerrotaanhan teoksessa huolella hänen jokaikinen tapetointi, kaupassa käyminen ja ruuanlaitto.
Hankalinta oli tajuta, miten ohuesti Teir onnistuu herättämään eloon rakastamansa vaimon Sofian ja uuden rakkauden Paulan henkilökuvat. Onko se tahaton puute vai tietoista päähenkilön narsismin kuvausta? Sitä, että tärkeitä on vain Richardin oma minä, oma rakkaus, jolloin naiset ovat vain sivuseikka. Tätä pointtia Neitsytpolku ei pysty kirjallisesti tavoittamaan.
Kirja on siis joko rakastumisen tai avioeron kuvaus - väkevästi miehen kokemana. Mutta loppujen lopuksi se ei oikein syvene kummaksikaan. Arkea ja eroprosessia kerrotaan uskottavasti ja melkein parhaimmillaan Teir on kuvatessaan kipakan äitinsä ja oireilevien lastensa reaktioita muuttuneeseen tilanteeseen.
Päähenkilö selviää kuitenkin liian kuivin jaloin rakastumisen aiheuttamasta muutoksesta muiden elämiin - kerrotaanhan teoksessa huolella hänen jokaikinen tapetointi, kaupassa käyminen ja ruuanlaitto.
Hankalinta oli tajuta, miten ohuesti Teir onnistuu herättämään eloon rakastamansa vaimon Sofian ja uuden rakkauden Paulan henkilökuvat. Onko se tahaton puute vai tietoista päähenkilön narsismin kuvausta? Sitä, että tärkeitä on vain Richardin oma minä, oma rakkaus, jolloin naiset ovat vain sivuseikka. Tätä pointtia Neitsytpolku ei pysty kirjallisesti tavoittamaan.
April 23, 2020
Det vilar något dystert nordiskt över denna finlandssvenska medelklassroman med bonusfamiljsproblematik. Det blir skilsmässa, ny relation, nytt boende. Inga stora känslostormar. Bokens stora fråga sägs vara ”vilket liv vill man leva”, men någonstans tycker jag också att boken ställer frågan ”är det ens nån idé att skilja sig, börja om?”. Det blir så snart rutin i allt igen, och dessutom samma rutin. Något huvudkaraktären gör en kort reflektion över, men han landar liksom aldrig i någon slutsats. Jag gillar bokens stämning, men blir inte särskilt förtjust i någon av karaktärerna. Men, det kan vara en bok som liksom måste få mogna lite i mig.
June 29, 2020
Jag tycker om Teirs sätt att skriva: hur han hanterar språket, hur han för berättelsen framåt. Det känns både intressant och otvunget, och jag tänker att jag nog ska läsa mer av honom. Men det autofiktiva i romanen gör mig kluven. Jag ser att ramen i berättelsen kommer från hans eget liv och det ställer sig lite i vägen för min läsupplevelse. Jag märker att jag börjar fundera på detaljerna och grubbla över var gränsen mellan verklighet och fiktion egentligen går – även om det ju egentligen borde vara irrelevant för berättelsen. Det känns som om jag får veta obehagligt mycket om författarens privatliv, även om det jag får veta kanske i själva verket är uppdiktat.
March 29, 2020
Neitsytpolku osoittautuikin yllättäjäksi. Aluksi tuntui vähän tahmealta, mutta kun päästiin uusperhearjen kuvaukseen olin otettu. Kirjassa annetaan hyvin rehellinen kuva uusperheiden kokemista ylä-ja alamäistä. Teos on autofiktiivinen ja antaa myös mielenkiintoista näkökulmaa kirjailijan elämään. Ehdottomasti lukemisen arvoinen teos.
April 23, 2020
Richard och Sonja lever tillsammans med sina två barn. Richard älskar Sonja, men blir ändå/också kär i Paula. Rickard och Sonja skiljer sig, Paula och Richard flyttar ihop. Blir livet roligare för Richard efter att förälskelsen lagt sig? Tveksamt.
Har läst jättemånga romaner på det här ämnet, men i de flesta fokaliseras en kvinna.
Har läst jättemånga romaner på det här ämnet, men i de flesta fokaliseras en kvinna.
This entire review has been hidden because of spoilers.
May 10, 2020
Lågmält och ganska intetsägande om skilsmässa, nytt förhållande och ny familjekonstellation. Teir skriver bra, så jag ger inte upp hoppet om en fullträff i framtiden.
May 19, 2020
Vetävä kirja, luin yhdessä illassa, mutta ehkä jotain jäi puuttumaan.
October 4, 2020
Tyylikäs kuvaus erään suhteen päättymisestä ja uuden alkamisesta. Miesnäkökulma tuntui virkistävältä.
March 23, 2020
Wow! What a delicious book!
I started this a bit reluctantly. Didn't have high hopes.
When I started, I thought this was satire. It had so sharp and humorous observations. But guess that is life: people are funny, stereotypical.
I've read Tällä tavalla maailma loppuu previously. Didn't make a big impression, but was very entertaining. It was a quite small book, yet highly modern in its subjects. Always fresh to read something that is from the time I live in.
This had hints of Knausgård. It was very personal. The subject matter was very nice: a divorce, a new love, a new family arrangement. Somehow, I needed this. It relieved the anxiety of being middle-aged relatively soon. The small things in this book were big, which I loved. The every day life, the Netflix and the sliced tomato on the table.
Bravo. Loved it. Teir just earned his wings in my eyes.
By the way: we come from the same small city in Finland. Of course I always support a fellow Jeppis Boy.
I started this a bit reluctantly. Didn't have high hopes.
When I started, I thought this was satire. It had so sharp and humorous observations. But guess that is life: people are funny, stereotypical.
I've read Tällä tavalla maailma loppuu previously. Didn't make a big impression, but was very entertaining. It was a quite small book, yet highly modern in its subjects. Always fresh to read something that is from the time I live in.
This had hints of Knausgård. It was very personal. The subject matter was very nice: a divorce, a new love, a new family arrangement. Somehow, I needed this. It relieved the anxiety of being middle-aged relatively soon. The small things in this book were big, which I loved. The every day life, the Netflix and the sliced tomato on the table.
Bravo. Loved it. Teir just earned his wings in my eyes.
By the way: we come from the same small city in Finland. Of course I always support a fellow Jeppis Boy.
June 25, 2020
Richard lever ett till synes okomplicerat medelklassliv tillsammans med Sonja och två barn. Vardagen lunkar på utan större hinder, men det är någonting hos Richard som saknas, någonting som skaver och får honom att ställa sig frågan: "är det så här livet ska vara, eller vill jag ha någonting mer av livet?". Då Richard träffar Paula inser han att det är livet med henne han letat efter, och bestämmer sig för att skilja sig. Teirs språk är det som är bäst i romanen, det är lättläst och trevligt utan krusiduller, man fastnar direkt i berättelsen och dras med. Om du vill ha stormande känslor, smaskiga otrohetsaffärer och kastruller som kastas är det här inte boken för dig. Vill du istället ha en långsamt växande kärlekshistoria som sakta men säkert bryter upp en kärnfamilj med de små och stora problem som följer för alla inblandade, då träffar Jungfrustigen mitt i prick.
March 30, 2020
Pidin kirjan ensimmäisestä puoliskosta paljonkin, ehkä siinä viipyilevässä tunnelmassa ja vaikeudessa, kun tahtoo yhtä aikaa kahta vastakkaista asiaa, oli jotain itselleni samastuttavaa ja jopa ahdistavan tuttua. Sama intensiivisyys ei kantanut kirjan loppupuolelle, vaikka uusperhekuvauksessa olikin jotain todella piinaavaa.
En varmaan muista tästä kamalasti jälkikäteen, mutta oli virkistävä välipalakirja, joka tapauksessa.
En varmaan muista tästä kamalasti jälkikäteen, mutta oli virkistävä välipalakirja, joka tapauksessa.
March 31, 2020
Kolmevitosella suomenruotsalaisella Richardilla on tasainen ja riidaton, nuorena solmittu avioliitto ja kaksi varhaisteini-ikäistä lasta. Elämä syöksähtää uomistaan kun Richard tapaa Paulan ja rakastuu. Onko oikeus ja lupa mullistaa oma ja lasten elämä?
Odotin enemmän rakastumisen euforiaa kuin mitä Neitsytpolku tarjosi. Lähinnä tarina oli arkinen ja hyvin yksityiskohtainen kuvaus erosta ja uusperheen arjen haasteista. Toki sinänsä ansiokas ja todentuntuinen.
Odotin enemmän rakastumisen euforiaa kuin mitä Neitsytpolku tarjosi. Lähinnä tarina oli arkinen ja hyvin yksityiskohtainen kuvaus erosta ja uusperheen arjen haasteista. Toki sinänsä ansiokas ja todentuntuinen.
June 4, 2020
Onnistuu herättämään ajatuksia, lähinnä siksi, ettei päähenkilö vaikuttaisi lainkaan olevan "moralischer Mensch". Näin, vaikka takakansi lupailee päähenkilön joutuvan kysymään: "mihin minulla on oikeus?" Erinomainen tehokeino, on se sellaiseksi tarkoitettu tai ei.
Vähän tökkii vastaan se, että autofiktiivisen kirjan päähenkilö on autofiktiota kirjoittava kirjailija, mutta toisaalta jos A, niin loogisesti myös B.
Vähän tökkii vastaan se, että autofiktiivisen kirjan päähenkilö on autofiktiota kirjoittava kirjailija, mutta toisaalta jos A, niin loogisesti myös B.
March 16, 2020
Uusperheromaani. Realistinen rakkausromaani. Kiinnostavinta minulle suomenruotsalaisuuden kuvaus ja aito halu kirjoittaa monitunteisia ihmisiä. Avioeroissa harvoin on hyviksiä ja pahiksia. Paljon ansioita ja nopea lukea. Suomennos oli tönkkö ja jätti -ehkä tarkoituksella- etäälle. Olisin halunnut lähemmäs.
January 7, 2021
Philip Teir Neitsytpolku tuli kuunneltua kävelyillä. Lukijana oli Antti Virmavirta. Miellyttävää kuunneltavaa.
Pidin kirjasta ja en. Avioero miehen näkökulmasta. Hyvää kerrontaa ja etenee sujuvasti. Tarinassa on paljon tuttua, mitä eronneet kaverit ovat kertoneet. Mutta joku siinä tökki. Oliko se sittenkin liian siloteltua...
Pidin kirjasta ja en. Avioero miehen näkökulmasta. Hyvää kerrontaa ja etenee sujuvasti. Tarinassa on paljon tuttua, mitä eronneet kaverit ovat kertoneet. Mutta joku siinä tökki. Oliko se sittenkin liian siloteltua...
September 17, 2022
Boken blev mitt tågtidsfördriv, och ett klart godkänt sådant! Den sticker inte ut särskilt mycket men jag tyckte om att läsa Richards tankar, särskilt dom förbjudna, och jag tyckte att bokens utveckling verkligen skildrade livets, och vardagens, problem och petitesser. Godkänd bok, men inte märkvärdig i sig.
April 3, 2020
Päällimmäinen tunne: tavallinen. Rakkautta, eroa, arkea, lapsia, kiistoja, aamukahveja sängyssä. Ehkä jopa jotenkin ärsyttävä tavallisuudessaan. Vaikea kommentoitava.
Antti Virmavirran eläytyvä lukutapa ohjaa tulkintaa äänikirjassa paljon, mutta minulle se sopi tämän kirjan tapauksessa hyvin.
Antti Virmavirran eläytyvä lukutapa ohjaa tulkintaa äänikirjassa paljon, mutta minulle se sopi tämän kirjan tapauksessa hyvin.
April 26, 2020
Aidolta tuntuvaa (auto)fiktiota ihastumisesta, avioerosta ja uusperhe-elämästä. Mutta eikö e-kirjoihin (epub) saada vuorosanaviivoja?
January 22, 2021
Leppoisa mutta merkityksetön.
February 16, 2021
Helppolukuinen tarina aikuisiällä ihastumisesta, erokipuiluista ja uusioperheen aloittamisesta. Mutta jäin kaipaamaan tapahtumakuvausten ohelle syiden ja seuraamusten sekä motivaatiotekijöiden pohtimista.
July 20, 2021
Love life of the privileged, educated and middle-aged can be such a bore.
Displaying 1 - 30 of 70 reviews