What do you think?
Rate this book
Syntax error
Röyhkeää naurua aikamme suurimmalle nälälle – huomionkipeydelle!
Popparit esiin! Kaikkien tunteman mediapersoonan Harry S. Turusen hervottoman hauska syöksykierre menestyksestä tuhon partaalle. Harryn ura on kuin mikropopparit – se alkaa lupaavasti poksahdellen, kiihtyy tasaiseen rätinään ja hiipuu, kunnes jäljellä on vain kasa käryävää hiillosta. Alussa kaikki on hyvin: Elämäntapavalmentaja Harrya revitään puhujakeikalta toiselle, hän hurmaa yleisönsä ja firma kukoistaa. Vierellä on edustava nuori puoliso. Harryn firman hallitus pursuaa mediamaailman julkkiksia. Isän kuoleman myötä mopo karkaa käsistä: alkavat harkitsemattomat ja yli-itsevarmat irtiotot jotka johtavat someraivoon. Maine on vaakalaudalla, bisnes sakkaa.
Marko Pulkkisen esikoisromaani on röyhkeän humoristinen satiiri nykyajan ilmiöistä ja menestyksen nälästä - ja sen hinnasta.
Marko Pulkkinen on Puoli seitsemän -ohjelman toimittaja. Aiemmin hän on työskennellyt Yleisradiossa tiedetoimittajana ja käsikirjoittanut Iltalypsyä.
Popparit esiin! Kaikkien tunteman mediapersoonan Harry S. Turusen hervottoman hauska syöksykierre menestyksestä tuhon partaalle. Harryn ura on kuin mikropopparit – se alkaa lupaavasti poksahdellen, kiihtyy tasaiseen rätinään ja hiipuu, kunnes jäljellä on vain kasa käryävää hiillosta. Alussa kaikki on hyvin: Elämäntapavalmentaja Harrya revitään puhujakeikalta toiselle, hän hurmaa yleisönsä ja firma kukoistaa. Vierellä on edustava nuori puoliso. Harryn firman hallitus pursuaa mediamaailman julkkiksia. Isän kuoleman myötä mopo karkaa käsistä: alkavat harkitsemattomat ja yli-itsevarmat irtiotot jotka johtavat someraivoon. Maine on vaakalaudalla, bisnes sakkaa.
Marko Pulkkisen esikoisromaani on röyhkeän humoristinen satiiri nykyajan ilmiöistä ja menestyksen nälästä - ja sen hinnasta.
Marko Pulkkinen on Puoli seitsemän -ohjelman toimittaja. Aiemmin hän on työskennellyt Yleisradiossa tiedetoimittajana ja käsikirjoittanut Iltalypsyä.
285 pages, Hardcover
Published February 1, 2019
2 people are currently reading
16 people want to read
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 15 of 15 reviews
March 14, 2021
Olipas se sellainen kirja sitten. Odotin tältä huomattavasti enemmän kuin sain. Kirjan päähahmo on evankelisoiva Sarasvuomainen hahmo Harry S Turunen, joka on menestyneesti rakentanut itselleen aseman selfhelp-messiaana. Ja sitten kuinka hän menettää sen ja kuinka sitten taas populisoimalla hän lunastaa saman messiaan aseman kosiskelemalla niitä ihmisiä, jotka on vastuussa äärioikeiston noususta. Tähän vahvasti sisäänlyötynä vahva somepeli, jossa kaikesta voi twiitata tykkäysten vuoksi. Kaikki tämä nitoutuu siihen, että hän pyrkii saamaan isältään kunnioitusta.
Kirjassa tapahtui liikaa ja sen vuoksi yksikään tarinan käänteistä ei saanut ansaitsemaansa painotusta. Jäi harmillisen laihaksi, vaikka oli toki nopealukuista ja sikäli sujuvaa tekstiä. Ehkä tästä joku jonkun langan löytää, itse en sitä valitettavasti löytänyt.
Kirjassa tapahtui liikaa ja sen vuoksi yksikään tarinan käänteistä ei saanut ansaitsemaansa painotusta. Jäi harmillisen laihaksi, vaikka oli toki nopealukuista ja sikäli sujuvaa tekstiä. Ehkä tästä joku jonkun langan löytää, itse en sitä valitettavasti löytänyt.
July 14, 2019
Tässä kirjassa oli potentiaalia, mutta sitten se levisi käsiin. Oli tässä omat hauskat hetkensä, mutta kokonaisuutena ei tyydyttänyt takakannen synnyttämää odotusta.
Takakansi houkutteli lukemaan tän teoksen vetoamalla henkilöbrändäykseen ja somepresenssiin. Kirjassa tähän soppaan lisättiin myös sukulais- ja ihmissuhteet, politiikka ja muistisairaan isän hyväksynnän tarve nyt ja menneisyydessä.
Pääsanoma tuntui liittyvän teemaan 'vanhemman hyväksynnän tarve ja sen puuttumisen heijastuminen lapseen'. Kaikki muu tuntui olevan extraa ympärillä. Kulissiksi oli valittu somessa aktiivinen henkilö, joka sotkeutui politiikkaan, minkä ainut merkitys tuntui olevan se, että päähenkilön isän merkitys voitiin heijastaa lopussa suurelle joukkiolle.
Kirja tuntuu jäävän kesken suhteessa siihen, mitä siihen kerättiin yksityiskohtia kansien välissä. Isän merkitys vietiin hyvin finaaliin mutta kaikki muu jätettiin kesken.
Takakansi houkutteli lukemaan tän teoksen vetoamalla henkilöbrändäykseen ja somepresenssiin. Kirjassa tähän soppaan lisättiin myös sukulais- ja ihmissuhteet, politiikka ja muistisairaan isän hyväksynnän tarve nyt ja menneisyydessä.
Pääsanoma tuntui liittyvän teemaan 'vanhemman hyväksynnän tarve ja sen puuttumisen heijastuminen lapseen'. Kaikki muu tuntui olevan extraa ympärillä. Kulissiksi oli valittu somessa aktiivinen henkilö, joka sotkeutui politiikkaan, minkä ainut merkitys tuntui olevan se, että päähenkilön isän merkitys voitiin heijastaa lopussa suurelle joukkiolle.
Kirja tuntuu jäävän kesken suhteessa siihen, mitä siihen kerättiin yksityiskohtia kansien välissä. Isän merkitys vietiin hyvin finaaliin mutta kaikki muu jätettiin kesken.
This entire review has been hidden because of spoilers.
March 27, 2019
Villiä someajan kommentointia... läppää vähän kaikesta. Pääosassa hyperaktiivinen puhetyöläinen ja mediapersoona Harry S Turunen. Terävää sanankäyttöä ja hyviä oivalluksia tästä ajasta. Mutta ei mitään sen enempää.
February 26, 2020
Kirja oli hauska, jokseenkin mielenkiintoinen ja mukaansa tempaavakin. Kirjailija kirjoittaa kaikesta melko aidon oloisesti. Hyvät asiat hyvinä ja huonot huonoina. Pidin kirjan huumorista vaikkakin se loppua kohden väheni.
June 7, 2025
Marko Pulkkisen Syntax error oli piristävä lukukokemus. Vaikka harvoin pidän humoristisista kirjoista, Pulkkisen esikoisteoksen satiiri iski, viihdytti. Niinpä jos tv:stä tuttu toimittaja kirjoittaa toisenkin kirjan, siihenkin varmaan tartun.
Kirjan aloitus on ytimekkyydessään hätkähdyttävä: “Kukapa ei olisi joskus vihannut isäänsä. Minä ainakin olen.” Ensimmäinen luku sai minut odottamaan lukuelämystä, mutta harmillisesti mainion alun jälkeen
kokonaisuus alkaa poukkoilla ja säröillä.
Kirja on viisikymppisen puhetyöläisen, Harry S. Turusen, kasvutarina. Sulkavan kasvatti on karistanut maaseudun mullat jaloistaan ja astelee pääkaupunkiseudun hienostopiireissä vaihtelevalla menestyksellä. Elämäänsä mies ei ole tyytyväinen, sillä hän janoaa yhtä tavoittamattomissa olevaa asiaa, muistisairaan isänsä hyväksyntää. “Herää Veikko! Et mene hautaan kuulematta tätä: sinä olet itsekeskeinen paska, jolle työ oli aina tärkeämpää kuin perhe!”
Isien ja poikien välisistä suhteista, Pulkkinen kirjoittaa pirullisen osuvasti. Ikävä kyllä jahdatessaan isänsä pyyteetöntä rakkautta Turunen myy itsensä ja sielunsa – ja sortuu samaan perisyntiin kuin isänsä. Hän ei muista arvostaa läheisiään vaan tekee liikaa töitä.
“Silti, mitä enemmän me kerromme omia mielipiteitämme, sitä vähemmän me keskustelemme. Me puhumme toistemme ohi ja hyökkäämme kun pitäisi kuunnella. Sivuutamme toisten sanoman ja käymme kiinni henkilöön. Rakennamme muureja joiden takaa heitämme henkilökohtaisuuksia toistemme niskaan.”
Pulkkinen tekee osuvia huomioita nykyajasta, somen, rahan ja politiikan vallasta. “Turusen mielestä sosiaalinen media on kuin nuotio, jonka äärellä entisaikaan kerrottiin tarinoita. Ja aivan kuten nuotion äärellä, sosiaalisessa mediassakaan paras tarina ei ole se, joka on lähimpänä totuutta. Paras on se, joka saa ihmiset syttymään; se, josta nousee eniten savua ja pöhinää.”
Se, mikä minua kirjassa erityisesti viehättää, on naseva sanankäyttöä. Pulkkisen satiirinen kerrontatapa ei taatustikaan kaikkia miellytä mutta minua se viihdytti ja myös hyvällä tavalla hämmensi.
Helmet 2025 -haasteessa kirja sopii ainakin näihin kohtiin: 4, 9, 20, 24, 29, 30, 31, 42, 44
Kirjan aloitus on ytimekkyydessään hätkähdyttävä: “Kukapa ei olisi joskus vihannut isäänsä. Minä ainakin olen.” Ensimmäinen luku sai minut odottamaan lukuelämystä, mutta harmillisesti mainion alun jälkeen
kokonaisuus alkaa poukkoilla ja säröillä.
Kirja on viisikymppisen puhetyöläisen, Harry S. Turusen, kasvutarina. Sulkavan kasvatti on karistanut maaseudun mullat jaloistaan ja astelee pääkaupunkiseudun hienostopiireissä vaihtelevalla menestyksellä. Elämäänsä mies ei ole tyytyväinen, sillä hän janoaa yhtä tavoittamattomissa olevaa asiaa, muistisairaan isänsä hyväksyntää. “Herää Veikko! Et mene hautaan kuulematta tätä: sinä olet itsekeskeinen paska, jolle työ oli aina tärkeämpää kuin perhe!”
Isien ja poikien välisistä suhteista, Pulkkinen kirjoittaa pirullisen osuvasti. Ikävä kyllä jahdatessaan isänsä pyyteetöntä rakkautta Turunen myy itsensä ja sielunsa – ja sortuu samaan perisyntiin kuin isänsä. Hän ei muista arvostaa läheisiään vaan tekee liikaa töitä.
“Silti, mitä enemmän me kerromme omia mielipiteitämme, sitä vähemmän me keskustelemme. Me puhumme toistemme ohi ja hyökkäämme kun pitäisi kuunnella. Sivuutamme toisten sanoman ja käymme kiinni henkilöön. Rakennamme muureja joiden takaa heitämme henkilökohtaisuuksia toistemme niskaan.”
Pulkkinen tekee osuvia huomioita nykyajasta, somen, rahan ja politiikan vallasta. “Turusen mielestä sosiaalinen media on kuin nuotio, jonka äärellä entisaikaan kerrottiin tarinoita. Ja aivan kuten nuotion äärellä, sosiaalisessa mediassakaan paras tarina ei ole se, joka on lähimpänä totuutta. Paras on se, joka saa ihmiset syttymään; se, josta nousee eniten savua ja pöhinää.”
Se, mikä minua kirjassa erityisesti viehättää, on naseva sanankäyttöä. Pulkkisen satiirinen kerrontatapa ei taatustikaan kaikkia miellytä mutta minua se viihdytti ja myös hyvällä tavalla hämmensi.
Helmet 2025 -haasteessa kirja sopii ainakin näihin kohtiin: 4, 9, 20, 24, 29, 30, 31, 42, 44
October 7, 2022
Lukulistallani jo pitkään majaillut Syntax error oli mainio virkistys lokakuun alkuun: sen minkä kampaajalla aloittaa, sen omassa sängyssä seuraavana päivänä sujuvasti lopettaa.
Nopealukuinen tarina vie keskelle keski-ikäisen elämänkriisiä niin reaali- kuin somemaailmassa, jota mutkistaa nuorempi naisystävä, ikääntyvä isä, alamäessä oleva yritys, Sulkava ja kehä kolmosen sisäpuoli. Alku tuntui sekavalta, mutta sitten tykästyin.
Tykkäsin erityisesti kielen vuoksi, joka toimittajana työskentelevällä Pulkkisella on näpeissään. Syntax error vie sellaisiin nyky- ja tulevaisuudenvisioihin, jotka samaan aikaan tuntuu mahdottomilta ja jopa todennäköisiltä. Nyt reilut kolme vuotta julkaisun jälkeen tätä voi lukea myös siihen hetkeen peilaten.
Nopealukuinen tarina vie keskelle keski-ikäisen elämänkriisiä niin reaali- kuin somemaailmassa, jota mutkistaa nuorempi naisystävä, ikääntyvä isä, alamäessä oleva yritys, Sulkava ja kehä kolmosen sisäpuoli. Alku tuntui sekavalta, mutta sitten tykästyin.
Tykkäsin erityisesti kielen vuoksi, joka toimittajana työskentelevällä Pulkkisella on näpeissään. Syntax error vie sellaisiin nyky- ja tulevaisuudenvisioihin, jotka samaan aikaan tuntuu mahdottomilta ja jopa todennäköisiltä. Nyt reilut kolme vuotta julkaisun jälkeen tätä voi lukea myös siihen hetkeen peilaten.
January 2, 2022
Tämän kirjan nappasin kirjastosta, ja luin päivässä kannesta kanteen.
Helppolukuinen, poukkoileva, välillä tajunnanvirtamainen, erikoinen, ajallisesti kappaleittain poukkoileva, sarkastinen, paljon eriskummallisia ja välillä osuvia oivalluksia sisältävä kirja, joka jättää vähän erikoisen jälkimaun.
Pidin kuitenkin tämän kirjan lukemisesta, sen eriskummallisuudesta huolimatta. Tai juuri siksi.
Ei välttämättä kaikkien makuun, eikä täysin tai kaikilta osin minunkaan, mutta sen verran mielenkiintoista ajanvietettä, että jos voisi antaa puolikkaita tähtiä, antaisin kolme ja puoli.
Helppolukuinen, poukkoileva, välillä tajunnanvirtamainen, erikoinen, ajallisesti kappaleittain poukkoileva, sarkastinen, paljon eriskummallisia ja välillä osuvia oivalluksia sisältävä kirja, joka jättää vähän erikoisen jälkimaun.
Pidin kuitenkin tämän kirjan lukemisesta, sen eriskummallisuudesta huolimatta. Tai juuri siksi.
Ei välttämättä kaikkien makuun, eikä täysin tai kaikilta osin minunkaan, mutta sen verran mielenkiintoista ajanvietettä, että jos voisi antaa puolikkaita tähtiä, antaisin kolme ja puoli.
December 21, 2019
Humoristinen kuvaus aikamme ”menestysyrittäjistä”. Vaikka ote oli humoristinen ja meni monessa kohtaa överiksi, laittoi ajattelemaan, mille perustalle moni aikanamme on yritystoimintansa ja olemassaolonsa perustanut. Päähenkilön valtaisa huomion tarve tuntui tutulta niin somesta kuin mediasta. Kaltaisiaan lennokkaita on Helsingin kadut täynnä, eikä muukaan maa säästy. Toisaalta teos on surullinen kuvaus itesään loputtomiin etsivästä aikuisesta miehestä.
July 25, 2019
Etsin etsimistäni kirjaa, jossa riittäisi suomi-spesifejä sanankäänteitä ja fiksuja vitsejä nykysomesta ja politiikasta. Tässä niitä riitti! Vähän Antti Holman tyylistä tekstiä, itsetietoista ja säälittävän päähenkilön elämän kertomista. En oikeasti osannut odottaa mihin kirja päättyisi, ja vaikka loppu oli tyynempi kuin odotin niin sopi se silti tarinan keskeiseen pointtiin.
June 27, 2021
Värikkäästi kirjoitettu tarina isänkaipuusta ja siitä, kuinka myrkyllinen sosiaalinen media voi olla. Kirja etenee nopeassa temmossa ja tapahtumat tuntuvat jokseenkin irrallisilta. Kirjassa on viihdyttäviä havaintoja suomalaisuudesta ja nykymaailmasta, mutta tarina itsessään on löysä. Kantavana teemana oleva isäsuhde ja siihen liittyvät pohdinnat jäävät pintapuoliseksi.
February 23, 2019
Alkoi lupaavasti, sekoilu keskivaiheillakin oli vielä hauskaa, mutta loppu meni mun makuun liian poliittiseksi ja muutenkin överiksi.
March 9, 2019
Tässä oli paljon hyviä juttuja mutta jotenkin hajosi eri suuntiin
December 15, 2019
Joku voisi kertoa kirjailijalle, että YLE:n ulkopuolella satiiri ja saarnaava paatos on huono yhdistelmä.
August 16, 2020
Öhhh, likaa kliseitä, mutta tulipahan luetuksi.
March 14, 2019
Loistavaa tarinaa tämän päivän maailmanmenosta: valmennuksesta ja somenäkyvyydestä! Tykkäsin. Luin parissa päivässä e-kirjana työmatkalla. Minusta hyvä ratkaisu upottaa tarinaan oikean maailman henkilöitä. Kuten tarinan päähenkilö toteaa mielessään Mikael Jungnerille kuittailessaan: "Se oli hyvä kuitti, sopivan persoonallinen, mutta ei liian henkilökohtainen." Samaan tyyliin kirja kuittailee olemassa oleville oikeille henkilöille. Suosittelen!
Displaying 1 - 15 of 15 reviews