Punaiset kengät - Minna Canthista, rakkaudesta ja vallasta

by Minna Maijala

Minna Canth oli aikakautensa radikaalein kirjailija. Canth ravisteli näkemyksillään yhteiskuntaa ja aikalaisiaan. 150 vuodessa yhteiskunta on muuttunut ja monia epäkohtia on korjattu. Mutta mitä Canthin esiin nostamille kysymyksille todella kuuluu nykypäivänä? Canthin ajattelun tuntija Minna Maijala kirjoittaa kiehtovalla tavalla historian ja nykyajan suhteesta. Kirjoitukset luovuuden oikeutuksesta, mielenterveydestä, ihmisarvosta, rakkauskäsityksistä ja naisen paikasta historiankirjoituksessa kutsuvat lukijan katsomaan yhteiskuntaa Canthin tavoin, kysymään ja keskustelemaan.

Genres: Essays, Nonfiction

223 pages, Hardcover

First published January 10, 2019

Reviews

[Heidi · Rating 4 out of 5]

Maijalan esseekokoelma on parhaimmillaan erinomaisen kiinnostava. Esimerkit ja argumentointi ovat vahvoja, teksti napakkaa ja hyvin etenevää. Esseekokoelmissa minulla on usein ongelmana se, etten tunne teoksia, joihin viitataan, mutta nyt tunsin olevani harvinaisen hyvin kärryillä. Maijalan teemoiksi nousevat mm. naisen luovuus ja omistautuminen työlleen, masennus ja medikalisaatio, vapaan rakkauden visiot sekä ihmisen mustimmat puolet, viha ja vainot. Parhaita tekstejä olivat jälleen ne, joista kirjoittajalla oli vahvin asiantuntemus, kun taas jotkin aiheet olivat hiukan kuluneita tai jäivät pinnallisemmiksi. Yllätyin, ettei Canth ollutkaan teksteissä aina kovin suuressa roolissa, mutta eipä tuo varsinaisesti haitannut.

Esseessään Miehiä vai ihmisiä? Maijala kritisoi suomalaisen historiankirjoituksen kaanonia. Hänen mielestään se on yhä hyvin mies- ja voittajakeskeistä, ja suomalaisten kehnommat hetket mielellään silotellaan. Suomalaisten fasistien teoista ei juuri puhuta, eivätkä rodunjalostusopitkaan olleet kuin marginaalista vuohotusta. Naisten asemaa historiankirjoituksessamme Maijalan nostaa kuvaamaan kolmen sinänsä ansioituneen historiantutkijan teoksen “1917 - Suomen ihmisen vuosi”, joka ei yleisesti ihmisiin viittaavasta otsikostaan huolimatta kerro esim. naisten teoista tai kokemuksista juuri mitään. Tuttavan tyttären lukion historian oppikirjassa taas naiset oli tungettu erillisiin faktalaatikoihin, joita ei tarvinnut edes opetella kokeeseen. Naisia, heikommassa asemassa olevia sekä historian rumuuksia kyllä tutkitaan ja kirjojakin julkaistaan, mutta ne ovat useimmiten erillisteoksia tai niitä sivun reunan faktalaatikoita, joita eivät lue kuin aiheesta erityisesti kiinnostuneet. Muut voivat yhä lukea historiansa sankareiden ja suurmiesten kautta. Tämän kritiikin voisi tosin osoittaa myös kustantamoille.

[Teija Lento]

Minna Maijalan Punaiset kengät – Minna Canthista, rakkaudesta ja vallasta on esseekokoelma Minna Canthista ja nykyajasta. Se on sarja pohdintoja Minna Canthille tärkeistä teemoista; luovuuden oikeutuksesta, mielenterveydestä ja vallasta, rakkauskäsityksistä, sukupuolitetuista tarinoista ja ihmisarvosta. Ovatko Canthin aikanaan tärkeiksi kokemat asiat ja esille nostamat epäkohdat nykysuomessa vanhentuneita teemoja vai vieläkö samoista asioista käydään (tai pitäisi käydä) yhteistä keskustelua?

Minna Canth oli omalla aikakaudellaan radikaali yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka ei pelännyt kyseenalaistaa vanhoja arvoja ja normeja. Hän myös pyrki tuomaan yhteiskunnalliseen keskusteluun (kyllä, Minnan aikaan sellaista ihan oikeasti vielä käytiin…) monia vaiettuja perheeseen, parisuhteeseen ja naiseuteen liittyviä teemoja. Hän kirjoitti mm. tyttöjen koulutuksesta, alkoholista, prostituutiosta, vanhusten hoidosta, vankiloiden olosuhteista ja monista muista `aroista` asioista.
Mitä annettavaa Minna Canthilla siis on nykyajan ihmiselle? Siihen kysymykseen haetaan vastauksia Punaiset kengät -kirjassa.
http://vintagentti.blogspot.com/2019/...

[Matilda Säde · Rating 4 out of 5]

Todella hyvä ja asiantuntevasti kulttuuria ja kirjallisuutta analysoiva esseekokoelma. Suosikkini oli kokoelman nimiessee Punaiset kengät, jossa Maijala pohtii luovaa työtä ja sitä, kenellä on sisäistetty oikeutus siihen - ei naisilla. Esseessä käsitellään ansiokkaasti Saara Turusen Sivuhenkilöä ja Rakkaudenhirviötä vihdoinkin kuvauksena naisten kokemasta osattomuudesta kulttuurin ja kirjallisuuden kentällä, eikä tylsänä naisen kasvukertomuksena.

Toinen mainio essee "Miehiä vai ihmisiä?" oli valaisevan järkyttävä naisten olemattomasta roolista historiankirjoituksessa. Ensin naiset eivät ole osallistuneet ollenkaan historiankirjoktukseen, sitten kun he yrittävät tulla mukaan heidän kokemuksiaan vähätellään tai pahimmillaan tuomitaan valheellisiksi, jos ne eivät vahvista maskuliinista sotasankarien ja voittajien määrittämään tarinaa.

Kaikki kokoelman esseet luonnollisesti ammentavat myös Minna Canthin tuotannosta, ja olikin mielenkiintoista lukea Maijalan tulkintoja Hanna-novellista moneen otteeseen.

[Titus Hjelm · Rating 5 out of 5]

Haluaisin kuulla tämän kirjan syntytarinan. Elämäkerrat myyvät hyvin, esseekokoelmat myyvät huonosti. Tämä on esseekokoelma, joka näyttää Minna Canth-tutkimukselta (mikä korostuu kirjailijan esittelytekstissä). Canth kyllä seikkailee luontevasti kaikissa esseissä, mutta oliko tämä alkuperäinen idea, vai kustantajan vaatimus, jotta esseekokoelma-leima saataisiin piilotetttua?

Joka tapauksessa, esseiden suurena ystävänä tämä oli hieno lukukokemus. Opin Canthista ja kirjallisuudesta paljon, vähemmän historiasta ja yhteiskunnallisesta keskustelusta, mutta silloinkin kun aihe tai argumentti on tuttu, Maijala pukee sen tyylikkääseen muotoon. Lopun muuten asiallisessa ja (nykyilmapiiriin suhteutettuna) rohkeassa toiseutta käsittelevässä esseessä vilahtaa tolkun ihmisen näkökulma, mutta ei kuitenkaan häiritsevästi ja hyvin bell hooksilla perustellen. Kaiken kaikkiaan hieno lukukokemus. Suosittelen.

[Sanna-Mari · Rating 4 out of 5]

Hurjan hyviä esseitä, vaikka esseitä en nyt noin kirjamuodossa paljon luekaan, lehdistä kyllä. Vaikeat aiheet, mutta Maijalan ote ja lähestyminen niihin on yhtaikaa tiukka ja lempeä, ja mielipiteet menevät yksiin omieni kanssa. Muutama Maijalan esiintuoma asia kirjallisuuden saralta oli minulle täysin uutta ja osa faktoista sai minut melkein raivon partaalle. Muutamia esimerkkejä kirjallisuuden kentän vahvasta sukupuolittumisesta, edelleen!

Ongelma esseekokoelmissa on se, että niitä on vaikeaa saada lukijoiden käsiin. Niitä saa ja pitää suositella, jotta ne luettavaksi lähtevät. Täysistä pisteistä veloitin hieman tuon niin kaupallisen ajattelun, Minna Canthiin löysästi liitelyn sisällön. Osa esseistä sopii teemaan hyvin, osa vähemmän hyvin. Toki markkinoinnin kannalta tämä on kai helpoin keino yrittää myydä kokoelmaa.

[Susu Liski · Rating 4 out of 5]

Todella hyvä essee-kokoelma. Esseet järjestyksessä parhaasta heikoimpaan omasta mielestäni:
1. Rakkauksista
2. Ihmisiksi
3. Miehiä vai ihmisiä?
4. Mielen rajat
5. Punaiset kengät

Joissain esseissä Minna Canth olisi voinut tulla enemmän esille; olihan hänet nostettu kirjan otsikossa ja kannessa selkeästi esille. Mutta argumentit olivat hyviä ja perusteltuja, kirjailija Maijala uskalsi syventyä asioissa tarpeeksi pitkälle.

[Piritta · Rating 4 out of 5]

Enpä odottanut esseekokoelmaa, mikä johtuu lähinnä siitä, että harvoin tutustun ennalta kirjoihin, joita luen. Esseeseen on vaikea suhtautua, koska siinä kirjoittaja päästää lukijan päänsä sisään, mikä on aina mielenkiintoista. Neljä tähteä on enemmän kuin "ihan jees" mutta kolme tähteä olisi ollut liian vähän, en oikein osaa selittää.

[LisaZen · Rating 3 out of 5]

Pidän esseistä ja haluaisin lukea esseekirjallisuutta enemmän, sillä ne ovat oivia työvälineitä omaan pohdiskeluun sekä maailman hahmottamiseen ehkä vähän uudella tavalla. Esseet ansaitsisivat myös yleisestikin enemmän huomiota, koska ne ovat hyvä vastapaino nykypäivän pintahälylle ja tyylillisesti yleensä hyvin kirjoitettuja. Lisäksi ne ovat sopivan lyhyitä sovittaa arkipäivän muiden toimien lomaan. Maijalan kirjan viimeinen essee tipahtaa pamfletin puolelle, minkä vuoksi laskin pisteet kolmeen.

[Elisa · Rating 3 out of 5]

Viimeinen essee jäi lukematta laina-ajan umpeutuessa. Ihan mielenkiintoisella tavalla Maijala yhdisteli ja analysoi nykyajan ilmiöitä ja kulttuuria Minna Canthiin verraten. Täytyy joskus palata lukemaan se viimeinenkin essee.

[Ansku · Rating 5 out of 5]

Loistava esseekokoelma, joka yhdistää Canthin ajatuksia, populaarikulttuuria ja muuta kirjallisuutta kauniilla tavalla. Ehdoton suositus ajatuksia herättelemään!

[Riitta Perttunen · Rating 4 out of 5]

Minna Canth oli aikakautensa radikaalein kirjailija. Canth ravisteli näkemyksillään yhteiskuntaa ja aikalaisiaan. 150 vuodessa yhteiskunta on muuttunut ja monia epäkohtia on korjattu. Mutta mitä Canthin esiin nostamille kysymyksille todella kuuluu nykypäivänä? Canthin ajattelun tuntija Minna Maijala kirjoittaa kiehtovalla tavalla historian ja nykyajan suhteesta. Kirjoitukset luovuuden oikeutuksesta, mielenterveydestä, ihmisarvosta, rakkauskäsityksistä ja naisen paikasta historiankirjoituksessa kutsuvat lukijan katsomaan yhteiskuntaa Canthin tavoin, kysymään ja keskustelemaan.