Manu ja Helmi viettävät syyslomaa Tiinan matkailutilalla Tornionjoen varrella geokätköillen ja Lapin luonnosta nauttien. Kun he kuulevat naapurin vanhasta miehestä juoruja, pitää ukon ja tämän hämäräperäiseltä vaikuttavan pojan puuhia hieman seurailla.
Ystävykset tutustuvat jälleen uusiin ihmisiin ja heidän kohtaloihinsa. Pääkaupunkiseudulta pohjoiseen pakotettu vetämätön teinipoika ei ole aivan sitä miltä aluksi vaikuttaa. Manun tunteet keikkuvat kaveruuden, rakkauden ja mustasukkaisuuden ristiaallokossa samalla kun hän auttaa henkensä edestä pakenevaa ystävää.
Väylänvartija on jo seitsemäs osa suositussa kirjasarjassa, joka kertoo geokätköilystä ja yläluokkalaisten nuorten elämästä.
Tuttua juttua sarjan ystäville, sopivasti seikkailua, vähän romantiikkaa ja hitunen yhteiskunnallista pohdintaa (tällä kertaa vanhusten yksinäisyys ja pakolaisten kunniamurhat). Seksi alkaa mietityttää Manua ja onhan sitä jo odotettukin. Vaikkei laillisessa iässä vielä olla, niin teinit ovat sentään seurustelleet pian pari vuotta ja jatkuvasti majailevat yhdessä milloin kenenkin nurkissa.
Leppoisa kirjasarja, jostain syystä luen näitä edelleen. Manu ja Helmi ovat niin kunnollisia nuoria, että mukavahan näitä on lukea. Suhde kehittyy, seksiäkin aletaan jo varovaisesti ja vaivihkaa lähestyä. Pääpaino kuitenkin seikkailuilla, aika hurjia ja hengenvaarallisia käänteitä tällä kertaa.
Jo seitsemäs kirja Manun ja Helmin seikkailuja. Seikkailut tapahtuvat pääosin pohjoisessa Pellon lähettyvillä Manun äitipuolen Tiinan omistamalla matkailutilalla.
Kirjassa koetaan ennakkoluuloja, mustasukkaisuutta ja jopa kunniamurhan uhka, joka johtaa suureen seikkailuun. Tämäkin kirja päättyy onnellisesti vaikka Manua jäi lähes lopussa kaihertamaan eräs asia.
Hanna Kökön Kätkö-sarja on hyvää luettavaa nuorille ja miksei myös nuortenkirjoista pitäville aikuisille. Itse olen nuori aikuinen ja pidän tästä Kätkö-sarjasta hyvin eikä vielä varsinaisesti huonoa kirjaa tässä sarjassa ole vielä ollut. Ensimmäinen osa oli ehkä ns. parhain.