Talo Mörövuoren juurella

Kuoriaiskirjat #25

by Boris Hurtta

Sisältö:
Esipuhe (Shimo Suntila)
Ystävänpalvelus
Mikko Vilkastuksen tunnustuksia (Portti 1/2010)
Aikaportti (Portti 1/1989, Keskiyön mato Ikaalisissa, 1991)
Seikkailujen junat (Portti 1/2001)
Kainin pojat (Portti 3/2008)
Puut kuin purjeet laivan (Portti 1/2006)
Madonsanat
Vainovalkioiden yö
Antikvariaatti Vintergatan

"Tämä talo on itse pahuus ja Sielunvihollisen ja Kiusaajan houkutuspaikka."

Talo Mörövuoren juurella on kokoelma Boris Hurtan huikeita kertomuksia, joissa vilahtelee cthulhumyyttisiä kauhuja, hyönteishybridejä, suurkollektööri Valdemar Rydberg ja Stepanin koodeksin häivähdys.

Osa tarinoista on julkaistu aiemmin Portti-lehdessä, osa taas harvinaisissa pienpainatteissa, joita ei saa mistään. Jokainen on toimitettu, puunattu ja nostettu kauhulegendan nykyiselle tasolle. Ja onpa mukana yksi kokonaan uusi tarinakin.

Genres: Fantasy

273 pages, Paperback

Published July 1, 2017

Reviews

[Anne · Rating 2 out of 5]

Etenkin alkupuolen novellit eivät ole kovinkaan pelottavia, kun taas viimeinen novelli on todella ahdistava.

[Taneli Repo · Rating 3 out of 5]

Boris Hurtta (s. 1945) on oman ilmoituksensa mukaan "Suomen tunnetuin roskakirjailija" ja on todetava, että Hurtta on ollut kuvioissa niin kauan, että hänen nimensä on tuttu myös monelle, joka ei muuten seuraa spefi-skeneä lainkaan. Varsinkin X-sukupolvelaisista moni tuntee Hurtan jo siitä syystä, että häneltä ilmestyi 1990-luvun alussa nippu romaaneja, jotka erottuivat kirjaston hyllystä varhaisen jälkikekkoslovakialaisen ajan ja lama-Suomen ankeassa harmaudessa.

Talo Mörövuoren juurella on kokoelma Hurtan novelleja 1980-luvun lopulta 2010-luvulle. Niitä on aikaisemmin julkaistu Portti-lehdessä ja pienpainatteissa. Tyylilajina on spefi – osasta novelleista on vaikea sanoa yksiselitteisesti, onko kyse kauhusta, scifistä vai jopa fantasiasta. Melko moni tarinoista sijoittuu lähimenneisyyteen, ja niissä on hieman nostalgisia sävyjä. Lisäksi Hurtan teksteistä löytyy kosolti Karjala-vittauksia, ja niissä juodaan konjakkia.

Kokoelman novelleista suurin osa on vähintään hyviä tai tosi hyviä. Kokemusasiantuntijan syvällä rintaäänellä nostan omiksi suosikeikseni "Seikkailujen junat", kummittelevasta lossista kertovan "Kainin pojat", "Puut kuin purjeet laivan" ja Cthulhu-tarinan "Madonsanat", jossa minä-kertojana toimii "naapurikunnan lihava naislääkäri". Suosikeilleni yhteistä on lähinnä mielenkiintoinen juoni, mikä tietysti on osaltaan makuasia.

Muutama tarinoista jätti minut kuitenkin kylmäksi. Aleksis Kivi -parodia "Mikko Vilkastuksen tunnustuksia" tuntui nokkelasta ideastaan huolimatta rasittavalta pakkopullalta (ehkä se ei avautunut siksi, että en ole lukenut Nummisuutareita). "Vainovalkioiden yö", joka on toinen kokoelmaan päätyneistä antikvariaatinpitäjänovelleista, haiskahti taas sisäpiirihuumorilta, joka ei avautunut minulle. Boris Hurtta on mm. pitänyt antikvariaattia Turussa, joten antikvariaattinovellit lienevät omakohtaisimpien joukossa.

Hurtta on hyvin itsetietoinen roskakirjailija-statuksestaan, mutta jos totta puhutaan, novellit ovat hyvin kirjoitettuja ja niissä on kaikenlaisia ajatuksia ja sävyjä. Voisi kysyä, miksi Hurtta olisi "roskakirjailija" jos esim. Laura Lindstedt on "taidekirjailija", onhan esim. Oneiron yksi pitkä spefi-tarina.

[Niklas · Rating 4 out of 5]

Talo Mörövuoren juurella sisältää yhdeksän Boris Hurtan taattua laatua olevaa kauhukertomusta. Osa alkupään uudelleentoimitetuista kertomuksista on suoranaisia pastisseja, kuten Aleksis Kiven tarinoista kumpuava Mikko Vilkastuksen tunnustuksia, ja toiset puolestaan erilaisia yliluonnolisten seikkailukertomusten muunnelmia. Parhaimmistoa ovat taas Hurtan antikvaariset dekkarit, kuten (ilmeisesti aikaisemmin julkaisemattomat) Valdemar Rydbergin ja Nisse Hermelinin yhteiselle tarinalle tyydyttävän lopun kirjoittama Vainovalkioiden yö tai samasta tematiikasta kumpuava Antikvariaatti Vintergatan.

[Uku · Rating 4 out of 5]

Tavallaan hyvä, mutta joissain tarinoissa käytettiin liikaa lauseita turhuuksiin. Osa lauserakenteista oli vähän enemmän kuin outoja mikä teki tekstistä kaikkea muuta kuin sujuvaa. Ja väliin sitten sorruttiin pieneen liioitteluun, kuten nyt vaikkapa tämä viimeisen tarinan miekkaileva torakkamummo apupyörillä.

[Juho Salo · Rating 4 out of 5]

Muutama tarina sopi kokoelmaan huonosti, mutta parhaiden tarinoiden herättämät ajatukset ovat pysyneet mielessä viikkoja, mikä on erinomainen merkki.

Ja Hurtta on huonoimmillaankin parempaa kuin moni suomalainen kirjailija parhaimmillaan.

[Tapani Aulu · Rating 4 out of 5]

Aivan mahdottoman ihania novelleja taas Boris-sedältä. Etenkin Vintergatan on aivan uskomattoman hieno bibliofiilin rakkauskertomus.

[Jonas Mustonen · Rating 4 out of 5]

Varsin laadukas kokoelma kauhunovelleja kotimaiselta genren mestarilta.