Vieraat

by Helmi Kekkonen

On kaunis loppukesän päivä, taivas on sininen ja kantaa heleänvärisiä kuumailmapalloja, mies on lähtenyt ostamaan ruusuja, nainen pukeutuu valkoiseen leninkiin. Kaikki on hyvin ja valmista vieraiden tulla, viini on kylmää, pöytä on katettu.

Mutta kun asiat alkavat muuttua, olivat ne mitä asioita tahansa, sen huomaa liian usein liian myöhään, vasta silloin kun paljon on jo tapahtunut tai kun mitään ei enää tapahdu, kun elämä on pysähtynyt paikoilleen, kohtaan jossa kukaan ei haluaisi olla. Tunnit kuluvat, ja tahoillaan illallisille osallistuvat vieraat valmistautuvat juhliin tietämättä, että juuri tämä päivä, juuri nämä illalliset ovat sellaiset, joiden jälkeen kaikki on toisin.

Teoksessaan Vieraat Helmi Kekkonen esittelee lukijalle joukon ihmisiä, eri tavoin elämänsä risteyskohtaan saapuneita, joiden päätöksillä on arvaamattomia ja peruuttamattomia seurauksia. Saman helteisen Helsingin taivaan alla kulkevat ihmiset ovat yhtäkkiä vieraita niin itselleen kuin toisilleen. Läpi kirjan kulkee puhutteleva ja moniulotteinen teema vanhemmuudesta ja lapsista, siitä miten mikään toive, onni tai pelko ei ole toteutuessaan juuri sellainen, kuin ihminen alun perin kuvitteli.

Genres: Finnish Literature, Fiction, Contemporary

191 pages, Hardcover

First published September 15, 2016

About the author

Helmi Kekkonen (s. 1982) on valmistunut filosofian maisteriksi pääaineenaan yleinen kirjallisuustiede. Hän on opiskellut kirjoittamista Turun yliopiston luovan kirjoittamisen opinto-ohjelmassa ja Kriittisessä korkeakoulussa. Hänen esikoisteoksensa Kotiin julkaistiin 2009.

Reviews

[Marko Suomi · Rating 5 out of 5]

Tykkäsin todella paljon! Niin vahva ja vatsaa kouristava tunnelma, just sellainen mikä seuraa siitä kun on paljon puhumatonta, liian isoa tai liian myöhään esiin tulevaa. Huh huh!

[Reetta Saine · Rating 4 out of 5]

Pidin kovasti tästä episodiromaanista, ja jokaisen luvun omistaminen yhdelle henkilölle - joko kirjassa olevalle tai sieltä poissaolevalle, toimi mielestäni loistavasti. Jonkinlainen aikuisen ja lapsen suhde on koko ajan keskiössä, usein vanhemman ja lapsen välinen, mutta joskus raadollisempi ja karmeampikin.

Kielellinen ja ulkonäöllinen kepeys antaa tilaa kesän helteelle, joka ei väisty ja jatkaa joko nautinnollisena tai painostavana - kunkin henkilön mielenliikkeiden mukaan. Tunnistin monta asiaa.

[Laura · Rating 3 out of 5]

Hmm.

Kirja oli kaunis. Se oli täyteläinen, upeasti kirjoitettu, se tuli iholle ja oli läsnä. Ja silti siitä joko puuttui jotakin tai oli jotain ihan vähän liikaa. En osaa ihan varmaksi vielä sanoa kumpaa.

[Susa · Rating 4 out of 5]

Helmi Kekkosen kieli on vaan mielettömän kaunista, siitä ei pääse mihinkään. Oli ihana lukea jotain näin kevyttä näin pakahduttavana hellepäivänä. Kuin kirja olisi sivellyt viileää ilmaa ihoa pitkin. Ymmärrän, että tekstin ja hahmojen etäisyys varmasti voisi toisena hetkenä ärsyttää, jos kaipaisi vahvempaa tunnekokemusta, mutta itselleni tällainen välittömyys sopi juuri tähän hetkeen.

[Katja · Rating 4 out of 5]

"Vieraat" on ilmava, viiltävä ja älykäs romaani, jossa on mukana kaikuja Virginia Woolfista ja Michael Cunninghamista, ja jossa teot ja näkökulmat muljahtelevat kuin kaleidoskoopissa ikään. Hieno kirja!

[Katri · Rating 2 out of 5]

2.5-3, tätä täytyy vielä miettiä.

Kauniit kannet kätkivät tällä kertaa sisäänsä lievän pettymyksen. En sinänsä odottanut paljoakaan, koska jostain syystä tällaiset pienoisromaanit eivät tahdo kunnolla toimia kohdallani, mutta siitä huolimatta petyin.

Vieraat alkaa lupaavasti, jopa hieman jännittävästi, mutta siihen se sitten jääkin. En kokenut, että kirja olisi tarjonnut mitään uutta tai edes tarjoillut sen vanhan ja tutun kiinnostavasti. Lukukokemus jäi hyvin vaisuksi.

Ehdin lukea kirjasta pari arviota - halusin tietää, että enkö vain ymmärrä, vai onko tämä oikeasti kehno - ja yhdyn kyllä useampaan mielipiteeseen. Ensinnäkin tarina tuntuu siltä, että siinä on ihan liikaa kaikkea, ja jossain kohtaa meinasinkin jo mennä hahmoissa sekaisin, mutta silti tuntuu, ettei siinä ole tarpeeksi, sillä mihinkään ei kunnolla syvennytä. Kirja on kuin pintaraapaisu monen ihmisen elämästä, eivätkä ne taas oikein jaksa kiinnostaa. Lisäksi lopun "yllätys" - öö, arvasin sen luettuani takakannen. Siis oikeasti. Toivoin olevani väärässä, mutta ehei. Miten arvattava ratkaisu.

Mutta ei kirja kuitenkaan huonokaan varsinaisesti ole. Kirja on kirjoitettu ihan hyvin, siinä on omat kiinnostavat elementtinsä ja kaikesta huolimatta loppuratkaisun haluaa tietää. Ja kirjassa on käsitelty vanhemmuutta ja lapsuutta monesta näkökulmasta, joten aiheesta kiinnostuneelle tarjoaa varmasti tarttumapintaa.

[Suketus]

Hieno, jännitteinen, tiivis, hiottu. Vieraat paljastaa ihmisiä ympäriltämme, heidän oletuksiaan, häpeänsä ja toiveensa. Pidin paljon ilmavasta kielestä.

[Heidi]

Episodiromaani. Sellainen, jossa on laaja henkilögalleria ja jokaiseen keskitytään yhden luvun verran. He liittyvät toisiinsa jotenkin, perheenjäsen, puoliso, lapsi, puoliso, ystävä, naapuri. Vieraita toisilleen lopulta ja kuinka hyvin lopulta tunnemme toisemme, jos emme pysähdy, kykene tai saada mahdollisuutta tutustua toiseen sellaisena kuin nämä ovat. Vieraat ihmiset voivat olla myös yhteensopimattomia toisilleen, mutta heitä pitää yhdessä sukulaisuus ja unelma, joka ei ole enää yhteinen. Episodikertomuksissa harvemmin pääsee tutustumaan yhteenkään henkilöhahmoon kunnolla ja heidän tarinansa ja kohtalonsa voi joskus jäädä etäiseksi, kliseiseksi ja tirkistelyn kohteeksi. Kuitenkaan ei taida olla tarkoitus kertoa yhden tai kahden ihmisen tarinaa tämän tyyppisellä tarinarakenteella vaan henkilöhahmojen kautta jotakin laajempaa yleisinhimillistä ihmiseloa kuvaavaa. Minulle tämä kirja kertoi yhteensopimattomista ihmisistä, jotka ovat vieraita toisilleen erilaisista syistä. Syyt voivat olla sairaus, perhearjen paineet, lapsuuden traumat tai unelmakupla hajoaminen tai rakkaus, joka ymmärretään eri tavoin. - - Nopeasti luettu. Helmi Kekkosen kieli ja tarinan kerronta on sujuvaa ja vei mukanaan.

[Katri · Rating 5 out of 5]

Tämä oli vaan täydellinen <3

[Lotta · Rating 4 out of 5]

Odotin kannen perusteella lukevani kauniin ja kepeän kirjan. Kaunista teksti olikin, ja jotenkin itse kirjassakin oli monessa episodissa kepeä kesän tunnelma, vaikka aiheet eivät olleetkaan niin kepeitä.

Pysyin yllättävän hyvin perillä henkilöistä, vaikka heitä paljon olikin. En ehkä vieläkään ymmärrä miksi erillinen käsite "episodiromaani" on tarpeen (miksei ole vain novelli), mutta tykkäsin tyylilajista.

[meri · Rating 2 out of 5]

2,5⭐️ petyin hirveästi, siihen etten pitänyt tästä, en välttämättä kirjaan itseensä niin. äänikirja saattoi olla väärä formaatti. hankalaa kun eri ihmisten näkökulmien välillä ei kerrottu näkökulman vaihdosta. kaikki kohtalot jäi auki, oma preferenssi toki etten pidä avoimista lopuista mutta jätti tylsän olon lopusta. kieli on kaunista ja keveää tietysti tässäkin, mutta tarina ja hahmot jäivät etäisiksi.

[Outi · Rating 4 out of 5]

Pidän Kekkosen tyylissä siitä, että kaikkea ei selitetä auki ja joihinkin asioihin vain vihjataan, mutta kuitenkaan mikään ei ole kirjassa turhaan. Kaunista, melankolista kerrontaa yhdestä illasta, jolloin klassisesti kaikki muuttuu. Useampi kertoja ei häirinnyt yhtään, oli mielenkiintoista, kuinka vierailla oli kullakin oma polkunsa, joka johti kirjan iltaan.

[Annamanna · Rating 5 out of 5]

Kirjailija osaa sanoittaa tunteita ja ajatuksia, jotka on helppo tunnistaa, joista on vaikea puhua. Näyttäessään tapahtumia ja taustoja eri henkilöiden kautta, hahmottuu kuva siitä, miten asiat eivät koskaan ole mustavalkoisia. Koskettava, ei mitään liikaa, ehkä jopa enemmänkin olisi voinut kertoa.

[Spidermonkey · Rating 4 out of 5]

Luin tämän kirjan kahdessa illassa, eli tämä oli nopelukuinen. Ja pisin tästä kyllä aika paljonkin, mutten ehkä oikein osaa (ainakaan vielä) pukea ajatuksiani sanoiksi.

Usein tykkään kirjoista, joissa on selkeä juoni. Tässä kirjassa kuvataan lähinnä ihmisiä, heidän ajatuksiaan ja tilannettaan ennen illalliskutsuja. Eli kovin juonivetoinen tämä kirja ei ole, mutta jotenkin pidin kovasti siitä, miten Kekkonen kuvaili tarkasti ja kiinnostavasti henkilöhahmoja.

Kirjassa on utuinen, hieman surumielinen tunnelma. Koin lukiessani, että oikeastaan kaikki henkilöhahmot olivat jollain tavalla onnettomia tai ainakin tyytymättömiä elämäänsä. Hahmot kyllä jäivät hieman etäisiksi, mutta ehkä se oli tarkoituskin.

Kuten jo sanoinkin, niin en ehkä oikein vielä saa ajatuksiani kasaan tätä kirjaa koskien. Mutta jotain taikaa tässä kyllä oli, koska luin tämän niin nopeasti ja kiinnostuneena. Ehdottomasti luen muutkin Helmi Kekkosen kirjat.

[Lotta Yli-Hukkala · Rating 4 out of 5]

Olipa omalaatuinen ja hieno kirja! Kirja alkaa Senjan ja Laurin järjestämistä kutsuista, joihon on kutsuttu sekalainen seurakunta pariskunnan tuttavia. Kertoja vaihtuu jokaisen luvun vaihtuessa, ja moniääninen romaani käsittelee lapsia, lapsettomuutta, lapsuutta, traumoja, perhesuhteita, parisuhteita, haaveita ja uupumusta. Kekkonen on luonut kirjaan hyvin ainutlaatuisen tunnelman, kirjan episodimaisuudesta huolimatta (tai sen vuoksi) kirjan tunnelma on jollain tavalla pysähtynyt ja hyvin kiehtova.

Helmet-lukuhaaste 2022: 19. Kirjassa on vähintään kolme eri kertojaa

[Anneli Renfors · Rating 5 out of 5]

Hämmennyn näistä Helmi Kekkosen kirjoista. Aiemmin luin kirjansa Tämän naisen elämä ja nyt tämän, Vieraat. Ihmissuhteita koruttomasti, raa'asti, hellästi, sellaisena kuin ihmiset ne omissa päissään itselleen selittävät. Juhlissa, vuoteessa, leikkikentällä, kaupassa, autonratissa. Ihmiset puhuvat toistensa läpi ja ohi ja silti kaiken kattaa rakkaus. Rakkaus lapseen, vaimoon, isään, mihin nyt milloinkin.

[Inka · Rating 2 out of 5]

Kekkosen Vieraat kertoo illalliskutsuista sekä kutsujen vieraista. Luku luvulta henkilöiden taustat aukeavat lukijalle ja henkilöiden väliset kytkökset käyvät ilmi. Yleensä pidän tämänkaltaisesta rakenteesta kirjoissa, mutta jotenkin Vieraissa eri henkilöiden näkökulmista kerrotut kappaleet tuntuivat jäävän kokonaisuuden kannalta aika irrallisiksi.

[S · Rating 4 out of 5]

A beautiful homage to Virginia Woolf's Mrs. Dalloway. Language like air, effortless writing, and an entity that works perfectly because of the interplay between its parts. Like a painting with multiple characters in it: they might stand in the same view, but they all have a different story of how they got there.

[Eerika · Rating 4 out of 5]

Hmm ! Hieno, pysäyttävä ja paljas. Näin ilmava ja välkähtelevä kerronta jätti ehkä hahmoista jokaisen itselleni hieman vieraaksi (tarkoituksellistako?). Vähän ennalta-arvattavakin, mutta en tiedä haittasiko se niin lopulta. Ehkä tämä on jossakin siellä 3-4 tähden välimaastossa.

[Helena · Rating 5 out of 5]

Tämä oli ihastuttavaa luettavaa. Kekkosen kerronta on kuulasta ja selkeää, sopivan niukkaa, liikaa ei selitellä. Pidin kovasti kirjan rakenteesta, jossa yksittäiset henkilöt tulivat vuorotellen esitellyiksi, ja vähitellen myös heidän keskinäiset suhteensa avautuivat, ihmiset ulkoisen pintakuoren alla tulivat ymmärrettäviksi. Herkkä, suruvireinen kirja.

[Teemu Qvist · Rating 4 out of 5]

Helppo ja nopealukuinen kirja, jonka episodimainen rakenne pitää yllä mielenkiintoa aivan loppuun asti. Itse en pitänyt kerronnasta (kaikki teksti oli ajatuksen juoksua), vaikka se osaltaan pitikin yllä hyvää tahtia. Dialogin erottelu muusta tekstistä olisi tehnyt lukukokemuksesta ainakin itselleni mielekkäämmän.

Kaikki tarinat kertovat vahvasti vanhemmuudesta tai vanhemmista ja kaikesta, mikä niiden ympärille rakentuu tai mistä ne rakentuvat: häpeä, rakkaus, itsekkyys, yksinäisyys, sukupolvitrauma, menetys..

Lopusta voi olla montaa mieltä. Itsekin pitää vielä hieman pureskella lukemaani, jotta osaan sanoa, oliko loppu tyydyttävä/hyvä vai anti-klimaattinen.

[Salla Majaniemi · Rating 4 out of 5]

Upea teos. Mielenkiintoiset ja monimutkaiset hahmot, kaunis kieli, simppeli mutta otteessa pitävä juoni. Tavallaan pidin siitä, että koko tarina oli vain kohtaus kaikkien hahmojen elämää, mutta toisaalta janosin lisää. Toisto (esim monta kertaa sama sana peräkkäin) myös alkoi lopussa jo hieman häiritsemään, joten siksi vain neljä tähteä. Olisi silti ansainnut Runeberg-palkinnon mielestäni (oli ehdolla 2017).

[Ville Verkkapuro · Rating 3 out of 5]

A very quick read.
With only 191 pages I was left a bit cold. There was many characters, many episodes, much happening.
Somebody else reviewed that this had either too much or too little. That was really well put.
The writing was short, and pretty nice.
There is technically nothing wrong with this book. It's actually pretty nice in many ways. But I was left cold, I didn't really feel anything.
I like Helmi Kekkonen and enjoy her columns in Image. I will give her another chance and read more of her.

[Ullalin · Rating 5 out of 5]

Jälleen upea syksyn kirja luettu. Pidän tästä kirjasyksystä.

[Kiki · Rating 5 out of 5]

Jälleen yksi ihan herätelaina, kiinnitin alunperin huomiota kauniiseen kanteen ja sen kultaisiin kirjaimiin.
Yllätyksekseni tämä olikin aivan todella hyvä kirja! Alussa olin vähän sekaisin henkilöistä ja näkökulman vaihdoksista, mutta aika nopeasti tähän pääsi kiinni.
Alkuasetelma oli kovin mielenkiintoinen, hienoa lukea kirjaa ikäänkuin takaperin. Lähtötilanne onkin se johon lopuksi kaikki päätyvät. Välissä on kauniita kohtia perhesuhteista. Lapsista joita ei saada ja lapsista jotka ovatkin liikaa. Kirjoitustyyli vetosi, rakastan pieniä yksityiskohtia ja huomioita joita kirjailija on ripotellut tekstin sekaan.
Luettuani kirjan loppuun luin vielä ensimmäisen osan uudelleen, joka tuntui kuin uudelta luettuani henkilöiden taustoista ja kohtaloista enemmän. Olipa kerran-osio oli hurja. Jotenkin niin täynnä vihaa ja rakkautta samaan aikaan.

"Opetin hänet leipomaan mokkapaloja ja syömään koko pellillisen kerralla"

[Iiris]

Teksti ottaa hienosti mukaansa. Samalla se on aistivoimaista ja kuitenkin tilan antavaa. Hienosti siis samaan aikaan pystyi elämään henkilöiden iltoja ja samalla omia muistoja. Tämä toi mieleeni paljon muistoja juhlailloista, joiden jälkeen jokin on muuttunut täysin. Rakastin sitä, että kuumailmapallot toistuivat ja henkilöt huomasivat ne. Sitä elämä varmaankin siis on, muutosta. Jatkuvasti. Ja niin me joinakin iltoina pystymme pysähtymään ja uppoamaan tilaan jossa aika pysähtyy, ja kuumailmapallot kelluvat taivaalla. Ja seuraavana päivänä kaikki on toisin. Luin Helmistä kertovan jutun vuonna 2016 Imagesta ja muistan hetken selvästi. Tiesin, että tämä kirja mun on luettava. Vaikka silloin mun elämässä ei ollut vielä tapahtunut montaakaan tällaista kaiken muuttavaa iltaa. Nyt vasta luin. Koin, että oli oikea hetki. Ja nautin.

[Laura · Rating 4 out of 5]

Nyt on sekavat ajatukset! Välillä uppouduin kirjan sivuille, välillä lähinnä selailin sanoja sieltä ja täältä. Yhdessä hetkessä tuntui, että nyt on paras kirja ikinä ja seuraavassa taas halusi kirjan jättää kesken. Tarinat olivat keskenään melko epätasapainoisia, toiset liian pitkiä ja osa liian lyhyitä, silti tuntui että tavallaan jotain puuttui ja jotain oli liikaa. Kirja oli sanoiltaan jotenkin kauhean kaunis, kaikesta huolimattta. Loppu oli kyllä turhan ennalta-arvattava ja jotenkin lattea! Loppui aivan täysin kesken. Mutta silti, sanoisin että noin 4 tähteä.

[hanna · Rating 2 out of 5]

Teoksessa oli mainio idea ja pidin Kekkosen kielen kirkkaudesta ja selkeydestä.

En tiedä miksi, mutta koin ulkonäkökuvaukset ja jokaisen hahmon hoikkuuden korostamisen kohtuuttoman häiritseväksi. Välillä tuntui, että näkökulmaa olisi voinut laajentaa vanhemmuuden pohdintaa ja lapsuusmuistojen läpikäyntiä pidemmälle.

Olisin halunnut pitää tästä enemmän, koska Kekkosen blogista pidän kovasti.

[Satu Lindholm · Rating 4 out of 5]

Lyhyitä tarinoita eri hahmojen elämästä, joista osa toimi todella hyvin ja osa tuntui hieman yliampuvilta dramaattisuudessaan ja lapsettomuustarina oli epäuskottava. Epäilen, ettäkö joku useamman keskenmenon juuri kokenut menisi huvikseen leikkipuistoon viettämään aikaa.

Kieli on kaunista ja vaivattoman oloista, kuten Helmi Kekkosella aina. Kirja onnistuu myös todella hyvin kuvaamaan lapsuutta ja vanhemmuutta sekä sitä, miten elämä muodostuu vaivihkaa erilaiseksi kuin oli kuvitellut.

[Elsa Kalervo · Rating 3 out of 5]

Vieraat on pienoiskokoinen episodiromaani, jonka pintaraapaisunomaisista hahmoista on hankala saada pysyvää otetta. Teoksessa pyöritellään rankkoja teemoja insestistä lapsettomuuden kautta yksipuoliseen rakkauteen ja vaikeaan äiti-tytär -suhteeseen, mutta yhteenkään ei pysähdytä tai asetuta, eikä ongelmia tai ristiriitoja varsinaisesti ratkota. Kirjailijan tyyli on eteerinen ja etäinen, joka kyllä sopii tämänkaltaiseen kerrontaan.