Uhmakkaasti panssarivaunukolonnan edessä seisova kiinalaismies on yksi tunnetuimmista Kiinan ja kylmän sodan päättymisen herättämistä mielikuvista. Mistä tässä yksilön ja sotakoneiston kohtaamisessa oli kyse, ja mitä Kiinassa oikein tapahtui maailmanpolitiikan hulluna vuonna 1989?
Teos lähestyy Pekingin vuoden 1989 tapahtumia ja sen jälkeistä kehitystä Kiinassa eri toimijoiden näkökulmasta: äänensä saavat kuuluviin niin mielenosoittajat, kommunistinen puolue, tavalliset kiinalaiset kuin muukin maailma. Teoksessa tuodaan esille asioiden väliset syy-yhteydet, seuraukset ja historialliset taustat, joiden tunteminen on tärkeää pyrittäessä ymmärtämään Kiinaa 2010-luvulle tultaessa.
Virkistävää luettavaa. Suosittelen ehdottomasti lukemaan vähintään kirjan ensimmäisen luvun "Pekingin kevät 1989", joka käy läpi Tiananmenin verilöylyn tapahtumia ja siihen vaikuttaneita taustoja.
Vertasin (yhtä yliopiston kurssia varten) suomalaisten lehtiartikkeleiden antamaa kuvaa Tiananmenin verilöylystä tämän kirjan antamaan kuvaan, ja voin sanoa että erot ovat suuret. Lehtiartikkeleissa on ensinnäkin sisäisiä ristiriitoja ja tämä kirja valossa myös räikeitä asiavirheitä.
Oli mukavaa lukea kirjaa, joka selittää Kiinan kommunistisen puolueen toimia tekemättä puolueesta käsittämätöntä mörköä, jota pitää pilkata suureen ääneen turvallisen välimatkan päästä.
Kirjan tyyli on hyvin akateeminen, jonka vuoksi sen lukeminen oli ainakin itselleni paikoittain puuduttavaa. Käsitellyt aiheet olivat kuitenkin mielenkiintoisia, ja tietoa oli kattavasti ottaen huomioon sen, ettei tämä ollut kovinkaan pitkä kirja.