Hanna Vellingin hyväntuulisessa Siivousta ja sydämen asioita -romaanissa kolmikymppinen nainen perustaa kotisiivousyrityksen, jonka myötä hänen oman elämänsä järjestys menee aivan uusiksi
Suvi Sademaa rakastaa kahta asiaa: siivoamista ja onnellisia elämäntarinoita. Suututettuaan työpaikkansa siivoojan hän päättää iskeä kaksi kärpästä, ilon ja hyödyn, yhdellä pölyrätin huiskauksella ja pestautuu illoiksi siivoustöihin.
Tyhjiä toimistoja mopatessa pöydille jätetyistä tavaroista kehräytyy Suvin mielessä monta onnellista elämäntarinaa. Kun Suvi lopulta päätyy perustamaan oman yrityksen ja siistimään ja järjestämään myös koteja, hän tulee sukeltaneeksi päistikkaa asiakkaidensa oikeisiin elämäntarinoihin, heidän mutkikkaaseen arkeensa. Mutta mahtuuko Suvin oma tarina sydämen asioineen näihin koteihin? Edes siihen yhteen, jossa on yleensä paikalla vain janoinen rahapuu?
Hanna Velling tunnetaan lämminhenkisistä romaaneistaan, joissa hän kuvaa ihmissuhteita raikkaasti ja oivaltavasti. Tällä kertaa tarinassa on mukana aimo annos hyvää mieltä ja tolkun järjestystä, joka toisinaan kääntyy suloisesti solmuun.
Elämänmakuinen hyvänmielen kirja, joka ei sortunut keinotekoisiin romantiikkakuvioihin, vaan sukelsi syvälle muunlaisiin ihmissuhteisiin. Tarina vei mukanaan, paikoin kosketti. Siivouskohdat olivat yllättävän rentouttavia. Lisää näitä.
Tykkäsin tästä kirjasta kyl paljon! Eniten ehkä siks, että tätä päähenkilöä ei esitetty mitenkään ”tyhmänä”, jonka valinnat ois vaan alkanu ärsyttään. XD Tarina oli jotenkin tosi arkinen ja siks just ihana. Oli myös virkistävää, että rakkauskuviot ei ollu tän kirjan keskiössä - ennemminki erilaiset ystävyyssuhteet ja omannäkösen elämän tavottelu ❤️🩹
Kerrankin viihdekirja, jossa päähenkilön ihmissuhdeasiat eivät pyöri pelkästään miesten ympärillä! Entinen nautin kirjan lukemisesta (eli kuuntelemisesta) väsyttävien työpäivien jälkeen. Oli tosi rentouttavaa kuulla listausta siitä, mitä ja miten päähenkilö siivoaa ja järjestää asiakkaiden asuntoja kuntoon. Visualisointi oli helppoa ja pystyin kuvittelemaan melko tarkasti jokaisen kodin ja päähenkilö-Suvin askareissaan. 3,5 tähteä.
Hauska ja harmiton, mukavaa luettavaa. Siivousta ja sydämen asioita on varsin osuva nimi.
Päähenkilön, Suvin, esimerkillisyys, anteliaisuus ja rajattomuus tuntui epäaidolta, kunnes se alkoi tuntua surulliselta.
Suhtautuminen eläimiin tuntui ikävältä, vaikka ymmärsin sen olevan fiktiivisen henkilön suhde. Joka toisaalta kävi järkeen - siisteyttä ja järjestystä yli kaiken arvostavaa päähenkilöä eläimet eivät kiinnosta.
Mutta miksi Arttu-koira oli aina yksin eri kerroksessa, portin takana?
Loppu ilahdutti, yllättikin. Se asetti siihen mennessä lukemaa ja kokemaa uuteen kulmaan.
Kokonaisuutena romaani on yhtenäinen ja laadukas. Ihanaa, että sellaisesta saa nauttia lukiessaan tällaista hyvänmielen tarinaa.
Minulle tarina kertoi kauniisti etsinnästä täyttää oman elämän merkitystä, itselle vahingollisesti, toisien kautta, yli omien rajojen.
Oikein koukuttava ja ihastuttava tarina.Rakastin tätä ja tiedän,että tämä on saatava omaan hyllyyni.Tämä on tarina,johon mielellään palaa.
Aitoa ihmiselämää ja rakkautta,joka kosketti ja lämmitti mieltä kuin kesäaurinko kauniina päivänä.Tarina olisi kuin suojaava viltti talven pakkasilla sekä vilvoittava tuulenhenkäys kesän kuumuuksilla.
Tämä oli oikein sympaattinen ja raikas kirja, hyvän mielen luettavaa parhaimmillaan. Kansi teki vähän epäluuloiseksi, ja mietin ennakkoon, onko turhan höttöistä luettavaa. Sellaiseksi lukukokemus ei muodostunut, ehkä sen ansioista, että romantiikka jäi hyvällä tavalla sivujuonteeksi.
Tää kirja sai mut haluamaan palkkaamaan itelleni kotisiivoojan. Sen lisäks pohtimaan et mikä lasketaan ns etenemiseks ja miten erilaiselle eteneminen voi näyttää kun tuntee ittensä vähän paremmin.
Tykkäsin ihan yllättävän paljon! Tarkemmin ottaen sellainen kolmen ja puolen tähden kokemus, mutta armosta annoin harvinaisen nelosen. Nimenomaan tuo vahva fokus siivous- ja järjestelytyöhön on tosi kiinnostava. Sen sijaan romantiikka ja miesjutut ovat hyvin pieni osa tätä kaikkea, eli kerrankin näin! Toisaalta tässä(kin, kuten tuntuu genreen usein kuuluvan…) oli ruokaan ja syömiseen liittyvää ankeaa ja läskifoobisen viban antavaa puhetta siitä, miten työpäivän aikana ei voi syödä lämmintä ruokaa tai henkilö valitsee kaikista kevyimmän vaihtoehdon, ruokien arvottamista jne. Arkisista asioista noin muuten tykkään lukea, mutta tää on vähän niin kuin se työpaikan täti joka on ketodieetillä ja kertoo siitä. Myös se vähän särähti korvaan, että päähenkilöllä on tapana kuvitella tuntemattomien tarinoita viihdyttääkseen itseään ja jostain syystä eräälle naisparille sitten kuvitteli jonkun valtavan hedelmöityshoitodraaman. 90 vuoden iän ylittänyt Eira undulaatteineen has my entire heart. Lue, jos olet aina sitä mieltä, että päähenkilöiden työt eivät näy kirjoissa tarpeeksi.