Seitsemän enoa

by Vilja-Tuulia Huotarinen

"Siellä mistä minä tulen ei hameen pituudella ole väliä."Eno Hirvenpää veisteli toisen puukolla, eno Lentokoneentekijää kuunneltiin vaikka hän ei sanonut mitään, eno Yö vei kettuluoliin ja kertoi lintujen nimet, eno Viilinvalmistaja uskoi, että uhka tulee läheltä, eno Ruusunpuna oli avoin vaihtoehdoille, Hullun enon kanssa syntyi jokin tilanne ja Suurkaupunkilainen eno oli niistä kaikista älykkäin.Kun enot lähtevät liikkeelle, alkaa kansanperinteen läpi kronikoiva vaellus, jossa suvun muistot tarttuvat kuin kärpäset kitalakeen.

Genres: Poetry

78 pages, Hardcover

First published January 1, 2013

About the author

FI: Kirjailija ja sanataideopettaja Vilja-Tuulia Huotarinen on syntynyt Lempäälässä pienessä Säijän kylässä 26.12.1977. Hän on opiskellut Tampereen yliopistossa, josta valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2003.

Vilja-Tuulia Huotarinen julkaisi esikoisteoksensa vuonna 2004, jonka jälkeen hän on toiminut vapaana kirjailijana ja sanataideopettajana eri puolella Suomea.

Reviews

[Iiris]

Jäi mieleen se miten kaikki tapahtui yhteisöille, heille. Meille. Tuntui kuin olisi nojaillut mummun puuvaraston punaiseen seinään. ”Miniöiden olo kohentuu kun he saavat kimaltaa. / Yleensä nukumme mutta talvi oli raskas, miniät sanovat/ nyt etsimme rakkautta.”

[Elina · Rating 1 out of 5]

Tuli luettua läpi. En saanut mistään kiinni, vaikka yritin. Hämmennyin. Ehkä lukijassa oli vikaa.

[Jaana V · Rating 4 out of 5]

Toimii kokonaisuutena, mutta ei oikein yksittäisinä runoina. Teema on kiinnostava ja Huotarisen tyyli omintakeista, vahvaa ja vaikuttavaa, joskaan tämä teos ei liikuttanut ja järisyttänyt kokemusmaailmaani aivan niin voimakkaasti kuin hänen aiemmat teoksensa.

[Elisa · Rating 2 out of 5]

Voe että, ehkä aivoni ei ollut ihan terävimmillään, vastaanottavaisimmillaan tai muuta, sillä vaikka runoilijan kieli on hyvin kaunista, ja vielä niin tuoreella tavalla, nämä runot vain meni omalla kohdallani läpiluvuksi ainakin tällä kertaa.

[Arja-täti · Rating 3 out of 5]

Vaikka yksittäiset runot eivät olleen ihan se mun juttu, runokirjan tunnelma oli vahva ja sen aistin.

[Katariina · Rating 3 out of 5]

"Kun voikukkapallot pölyttyvät pääsee pilven raosta pihaan lauma miniöitä" :)