What do you think?
Rate this book
Ihon aika
Äitiään hoitava kirjailija on yksi saattosiskoista, jotka saapuvat päivittäin sairaalan kroonikko-osastolle katsomaan läheistä, itseään, alastonta elämää silmiin. Poikkeuksellisissa oloissa naisista muodostuu tiivis ryhmä, jolla on omanlaisensa nauru kuolemaa liki.
Kirjalijan lapsuuden ja nuoruuden ylle levittäytynyt synkkä varjo alkaa avautua äidin kuoleman jälkeen. Kuka äiti oikeastaan oli? Mitä hän halusi elämältään? Miksi hän ei kertonut kaikkea?
Ihon aika on latautuneen henkilökohtainen kirja erään perheen rappiosta, vanhempien ja lasten välisestä katkeruudesta, ihmissuhteiden hitaasta turmeltumisesta. Se on kertomus menetyksestä ja vapahduksesta, ilosta ja häpeästä, elämän rajallisuudesta, jonka täydesti ymmärrettyään vasta voi nähdä rajattomasti.
Kirjalijan lapsuuden ja nuoruuden ylle levittäytynyt synkkä varjo alkaa avautua äidin kuoleman jälkeen. Kuka äiti oikeastaan oli? Mitä hän halusi elämältään? Miksi hän ei kertonut kaikkea?
Ihon aika on latautuneen henkilökohtainen kirja erään perheen rappiosta, vanhempien ja lasten välisestä katkeruudesta, ihmissuhteiden hitaasta turmeltumisesta. Se on kertomus menetyksestä ja vapahduksesta, ilosta ja häpeästä, elämän rajallisuudesta, jonka täydesti ymmärrettyään vasta voi nähdä rajattomasti.
152 pages, Hardcover
First published January 1, 1993
3 people are currently reading
63 people want to read
About the author
Anja Kauranen
12 books9 followersBooks by Anja Kauranen have been published with the name Anja Snellman since 1997.
Vuodesta 1997 Anja Kaurasen teokset on julkaistu nimellä Anja Snellman.
EN: Anja Kauranen (Snellman since 1997) is a successful Finnish author. She grew up in neighborhood of Kallio in Helsinki. She went to the Aleksis Kivi school and Alppilan Yhteislyseo. Between 1973 and 1981 Kauranen studied in the University of Helsinki.
Her first book Sonja O. kävi täällä was published in 1981. It is considered her literary breakthrough. Her literary career has continued 30 years and she has published over 20 books. Her works have been translated to 16 languages. In 2007 Snellman got the Pro Finlandia medal for her literary work.
Since the beginning of 90s Snellman has lived and worked part of the year at the island of Crete in Greece. She changed her name from Kauranen to Snellman due to her first marriage and has continued using it as her writer name ever since.
Between 2001-2006 Snellman was at the Helsinki Book Fair Programme Committee Chairman. In 2007-2009 she was the artistic director of the Vasa Litteraturfest. Snellman is also a journalist and has written columns to several Finnish magazines. She also has had her own talk show since Autumn of 2010 on SuomiTV.
FI: Anja Kauranen (vuodesta 1997 Snellman) kasvoi Helsingin Kalliossa. Hän kävi koulua Aleksis Kiven koulussa ja Alppilan Yhteislyseossa. Vuosina 1973-1981 Kauranen opiskeli Helsingin Yliopistossa.
Syksyllä 1980 hän kirjoitti yhdessä Esa Saarisen kanssa Ylioppilaslehteen kirjoituksen, jossa arvosteli jyrkästi ajan suomalaista romaanitaidetta. Seuraavana vuonna 1981 julkaistiin hänen esikoisromaaninsa Sonja O. kävi täällä, joka muodostui hänen kirjalliseksi läpimurroksi. Hänen pitkäjännitteinen kirjailijanuransa on kestänyt sen jälkeen lähes kolme vuosikymmentä ja yli kaksikymmentä julkaistua teosta. Hänen teoksiaan on käännetty 16 kielelle. Snellman palkittiin kirjallisesta urastaan Pro Finlandia -mitalilla vuonna 2007.
1990-luvun alusta kirjailija on asunut ja työskennellyt osan vuodesta Kreetalla, Haniassa. Vuodesta 1997 lähtien, ensimmäisen avioliittonsa myötä, Anja Kaurasesta tuli Anja Snellman, millä nimellä hänen teoksensa on sen jälkeen julkaistu.
Vuosina 2001-2006 Anja Snellman toimi Helsingin kirjamessujen ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana. Vuosina 2007-2009 hän oli Vasa Litteraturfestin taiteellinen johtaja. Anja Snellman on myös journalisti, joka on kirjoittanut kolumneja mm. Suomen Kuvalehteen, Annaan, Veikkaajaan, Kaks Plussaan ja tätä nykyä Iltalehteen. Snellman on kahden vuoden ajan toimittanut MTV3:n Huomenta Suomessa torstaiaamuisin mediakriittistä Mediakokki-ohjelmaa yhdessä Lauri Karhuvaaran kanssa. Syksyllä 2010 Snellman aloitti nimeään kantavan keskusteluohjelmasarjan Anja Snellman: Saanko esitellä?, jota esitetään suorina lähetyksinä maanantai-iltaisin SuomiTV:llä.
Vuodesta 1997 Anja Kaurasen teokset on julkaistu nimellä Anja Snellman.
EN: Anja Kauranen (Snellman since 1997) is a successful Finnish author. She grew up in neighborhood of Kallio in Helsinki. She went to the Aleksis Kivi school and Alppilan Yhteislyseo. Between 1973 and 1981 Kauranen studied in the University of Helsinki.
Her first book Sonja O. kävi täällä was published in 1981. It is considered her literary breakthrough. Her literary career has continued 30 years and she has published over 20 books. Her works have been translated to 16 languages. In 2007 Snellman got the Pro Finlandia medal for her literary work.
Since the beginning of 90s Snellman has lived and worked part of the year at the island of Crete in Greece. She changed her name from Kauranen to Snellman due to her first marriage and has continued using it as her writer name ever since.
Between 2001-2006 Snellman was at the Helsinki Book Fair Programme Committee Chairman. In 2007-2009 she was the artistic director of the Vasa Litteraturfest. Snellman is also a journalist and has written columns to several Finnish magazines. She also has had her own talk show since Autumn of 2010 on SuomiTV.
FI: Anja Kauranen (vuodesta 1997 Snellman) kasvoi Helsingin Kalliossa. Hän kävi koulua Aleksis Kiven koulussa ja Alppilan Yhteislyseossa. Vuosina 1973-1981 Kauranen opiskeli Helsingin Yliopistossa.
Syksyllä 1980 hän kirjoitti yhdessä Esa Saarisen kanssa Ylioppilaslehteen kirjoituksen, jossa arvosteli jyrkästi ajan suomalaista romaanitaidetta. Seuraavana vuonna 1981 julkaistiin hänen esikoisromaaninsa Sonja O. kävi täällä, joka muodostui hänen kirjalliseksi läpimurroksi. Hänen pitkäjännitteinen kirjailijanuransa on kestänyt sen jälkeen lähes kolme vuosikymmentä ja yli kaksikymmentä julkaistua teosta. Hänen teoksiaan on käännetty 16 kielelle. Snellman palkittiin kirjallisesta urastaan Pro Finlandia -mitalilla vuonna 2007.
1990-luvun alusta kirjailija on asunut ja työskennellyt osan vuodesta Kreetalla, Haniassa. Vuodesta 1997 lähtien, ensimmäisen avioliittonsa myötä, Anja Kaurasesta tuli Anja Snellman, millä nimellä hänen teoksensa on sen jälkeen julkaistu.
Vuosina 2001-2006 Anja Snellman toimi Helsingin kirjamessujen ohjelmatoimikunnan puheenjohtajana. Vuosina 2007-2009 hän oli Vasa Litteraturfestin taiteellinen johtaja. Anja Snellman on myös journalisti, joka on kirjoittanut kolumneja mm. Suomen Kuvalehteen, Annaan, Veikkaajaan, Kaks Plussaan ja tätä nykyä Iltalehteen. Snellman on kahden vuoden ajan toimittanut MTV3:n Huomenta Suomessa torstaiaamuisin mediakriittistä Mediakokki-ohjelmaa yhdessä Lauri Karhuvaaran kanssa. Syksyllä 2010 Snellman aloitti nimeään kantavan keskusteluohjelmasarjan Anja Snellman: Saanko esitellä?, jota esitetään suorina lähetyksinä maanantai-iltaisin SuomiTV:llä.
Ratings & Reviews
Friends & Following
Create a free account to discover what your friends think of this book!
Community Reviews
Displaying 1 - 11 of 11 reviews
Read
December 7, 2017Elämäni ensimmäinen äänikirja! Tarinana yhtä aikaa koskettava ja puuduttava. Kauranen kirjoittaa omaelämäkerrallisesti äitinsä kuolinvuoteen ääreltä tuntemattomaksi jääneen äidin tarinaa. Äidin kuoleman jälkeen selviää, että tällä on avioliiton ulkopuolella syntynyt tytär. Mitä muuta äidin elämässä on jäänyt tietämättä?
April 3, 2022
Actually the same book as https://www.goodreads.com/book/show/1... but for some reason they use the author's new name, Snellman, instead of Kauranen, so it's impossible to merge the two books.
Edit: problem solved, thanks Librarian!
Edit: problem solved, thanks Librarian!
July 28, 2025
Ehkä en ollut oikeassa mielentilassa tälle kirjalle, mutta tällä kertaa jatkuva synkkyys ei iskenyt. Ajanjaksot vaihtuivat makuuni liian tiuhaan, selkeä juonen kaari uupui ja en edes lopussa ollut varma kenen näkökulmasta tietyt tapahtumat oli kirjoitettu.
August 13, 2016
Raw, raw, took a hard hit on my guts and ran away to Vyborg, to a small room, to the arms of the one gentle lover with tights like velvet.
I'm a sucker when it comes to the relationship between daughter and parents, it would appear, even more so when we're talking about mothers. Families are a complex whole consisting of parts and bits of personal histories and of ways to make the best of those once one has been forced to a stop, when the barriers of adult- and parenthood close in and the chance of violence is very real, the closest people too often being the most harmful, most capable to hurt. Humans are vulnerable, relationships delicate, tender care should be taken. Instead we bash confidence, spit on a face, break dishes and wound skin.
That is what was going on in my head while I read, mostly. The book also served as a reminder of how we often know only what people want us to know about themselves, how easy it is to keep secrets, how separated and alone everybody is. Very thought-provoking, felt personal and bare.
I'm a sucker when it comes to the relationship between daughter and parents, it would appear, even more so when we're talking about mothers. Families are a complex whole consisting of parts and bits of personal histories and of ways to make the best of those once one has been forced to a stop, when the barriers of adult- and parenthood close in and the chance of violence is very real, the closest people too often being the most harmful, most capable to hurt. Humans are vulnerable, relationships delicate, tender care should be taken. Instead we bash confidence, spit on a face, break dishes and wound skin.
That is what was going on in my head while I read, mostly. The book also served as a reminder of how we often know only what people want us to know about themselves, how easy it is to keep secrets, how separated and alone everybody is. Very thought-provoking, felt personal and bare.
November 28, 2018
Päällimmäinen tunne: tämä on ällöttävä kirja. Usemallassakin merkityksessä. Kirjassa kuvataan melko tarkasti ruumiin eritteitä, joten siitä yksi ällöyspiste. Toinen siitä, että kirjassa tytär kuvaa häiritsevän tarkasti ja innokkaasti äitinsä seksielämää. Tällä kirjalla on siis ehkä jonkin verran shokkiarvoa.
Päädyin tarttumaan kirjaan, koska se sopii lukuhaasteessa kohtaan "syntymävuonnasi julkaistu kirja". Lähdin etsimään luettavaa vuoden 1993 Finlandia-ehdokkaista. Luettuani Sonja O:n kiinnostuin Kaurasen teoksesta, ja se sattui sopivasti löytymään myös äänikirjana. Ilahduin myös siitä, että äänikirja oli melko lyhyt.
En kuitenkaan pitänyt kirjasta. En myöskään päässyt aivan kiinni siihen, mistä se loppujen lopuksi kertoi syvemmällä tasolla - pintapuolisesti teos kertoo naisesta ja hänen kuolevasta/kuolleesta äidistään. Teemoja oli useita, eikä yhteenkään oikein pureuduttu kunnolla. Tässä lista teemoista, joita sai kaivettua: äiti-tytär-suhde, feminismi, ahdasmielisyys/normit, sairaus, oma seksuaalisuus, äidin seksuaalisuus, sisarussuhteet, vanhempien kuolema, suvun salaisuudet, perheväkivalta, alkoholismi, häpeä, jne. jne.
Tämä on kantaa ottava teos, mutta en ole aivan varma, mihin kaikkeen se yrittää ottaa kantaa. Kenties kaikkiin edellämainittuihin teemoihin jollain tavalla. Siitä sain kiinni, että tässä käsitellään puhumattomuutta sekä puhumattomuuden periytymistä seuraavalle sukupolvelle. Ikävistä asioista ei puhuta. Tunteista ei puhuta. Täytyy mahtua tiettyyn muottiin, poiketa ei saa. Sitä vastaan tässä teoksessa on aistittavissa jonkinlaista kapinaa, ja siitä pidin. Puhumattomuuden lisäksi tässä on kenties tarkoituksella hyvin irrallinen kokemus elämästä: asiat tapahtuvat, eikä niitä oikein oteta omaan elämään kuuluvaksi. Niitä ei koeta. Irrallisuuden kokemuksesta kertonee sekin, ettei kirjassa mainita yhdenkään henkilön nimeä. Vaikka en päässyt sisälle tähän ratkaisuun, se loi kyllä hyvin uniikin lukukokemuksen.
Sonja O:n jälkeen tämä on minusta hämmentävä teos. Osin tässä on samat teemat, feminismi ja seksuaalisuus, mutta ne tuntuivat tässä teoksessa vähän päälleliimatuilta ja itsetarkoituksillisilta. Lisäksi tässä teoksessa kuvataan miehiä hyvin kapeasta ja vahingollisesta vinkkelistä. Feminismi ei ole sitä, että miehet ovat sikoja.
Mainittakoon myös, että kuuntelin tämän kirjailijan itsensä lukemana äänikirjana. Tämä kenties korosti teoksen tympeää perusvirettä, mutta kertojaääni häiritsi minua läpi teoksen. Se oli laiska ja monotoninen. Tällä hetkellä minua ei kiinnosta tarttua teokseen uudestaan, mutta ehkä kymmenien vuosien päästä voisi kokeilla, millaisen kokemuksen tästä saa fyysisesti kirjana luettuna. Mielenkiinnolla myös odotan, jääkö teos kummittelemaan takaraivoon - oliko siinä sittenkin jotain oivaltavaa, jotain, mikä aukeaisi vasta hetken sulattelun jälkeen? Voi myös olla, että teos oli vain liian syvällinen ja raskas kuunneltavaksi äänikirjana työmatkoilla, eikä siksi auennut kunnolla.
Toistaiseksi pitäydyn kuitenkin kahdessa tähdessä, koska vaikka en teoksesta suuresti nauttinut, jaksoin kuitenkin kuunnella tuskailematta sen loppuun ja näen siinä joitain ansioita.
Päädyin tarttumaan kirjaan, koska se sopii lukuhaasteessa kohtaan "syntymävuonnasi julkaistu kirja". Lähdin etsimään luettavaa vuoden 1993 Finlandia-ehdokkaista. Luettuani Sonja O:n kiinnostuin Kaurasen teoksesta, ja se sattui sopivasti löytymään myös äänikirjana. Ilahduin myös siitä, että äänikirja oli melko lyhyt.
En kuitenkaan pitänyt kirjasta. En myöskään päässyt aivan kiinni siihen, mistä se loppujen lopuksi kertoi syvemmällä tasolla - pintapuolisesti teos kertoo naisesta ja hänen kuolevasta/kuolleesta äidistään. Teemoja oli useita, eikä yhteenkään oikein pureuduttu kunnolla. Tässä lista teemoista, joita sai kaivettua: äiti-tytär-suhde, feminismi, ahdasmielisyys/normit, sairaus, oma seksuaalisuus, äidin seksuaalisuus, sisarussuhteet, vanhempien kuolema, suvun salaisuudet, perheväkivalta, alkoholismi, häpeä, jne. jne.
Tämä on kantaa ottava teos, mutta en ole aivan varma, mihin kaikkeen se yrittää ottaa kantaa. Kenties kaikkiin edellämainittuihin teemoihin jollain tavalla. Siitä sain kiinni, että tässä käsitellään puhumattomuutta sekä puhumattomuuden periytymistä seuraavalle sukupolvelle. Ikävistä asioista ei puhuta. Tunteista ei puhuta. Täytyy mahtua tiettyyn muottiin, poiketa ei saa. Sitä vastaan tässä teoksessa on aistittavissa jonkinlaista kapinaa, ja siitä pidin. Puhumattomuuden lisäksi tässä on kenties tarkoituksella hyvin irrallinen kokemus elämästä: asiat tapahtuvat, eikä niitä oikein oteta omaan elämään kuuluvaksi. Niitä ei koeta. Irrallisuuden kokemuksesta kertonee sekin, ettei kirjassa mainita yhdenkään henkilön nimeä. Vaikka en päässyt sisälle tähän ratkaisuun, se loi kyllä hyvin uniikin lukukokemuksen.
Sonja O:n jälkeen tämä on minusta hämmentävä teos. Osin tässä on samat teemat, feminismi ja seksuaalisuus, mutta ne tuntuivat tässä teoksessa vähän päälleliimatuilta ja itsetarkoituksillisilta. Lisäksi tässä teoksessa kuvataan miehiä hyvin kapeasta ja vahingollisesta vinkkelistä. Feminismi ei ole sitä, että miehet ovat sikoja.
Mainittakoon myös, että kuuntelin tämän kirjailijan itsensä lukemana äänikirjana. Tämä kenties korosti teoksen tympeää perusvirettä, mutta kertojaääni häiritsi minua läpi teoksen. Se oli laiska ja monotoninen. Tällä hetkellä minua ei kiinnosta tarttua teokseen uudestaan, mutta ehkä kymmenien vuosien päästä voisi kokeilla, millaisen kokemuksen tästä saa fyysisesti kirjana luettuna. Mielenkiinnolla myös odotan, jääkö teos kummittelemaan takaraivoon - oliko siinä sittenkin jotain oivaltavaa, jotain, mikä aukeaisi vasta hetken sulattelun jälkeen? Voi myös olla, että teos oli vain liian syvällinen ja raskas kuunneltavaksi äänikirjana työmatkoilla, eikä siksi auennut kunnolla.
Toistaiseksi pitäydyn kuitenkin kahdessa tähdessä, koska vaikka en teoksesta suuresti nauttinut, jaksoin kuitenkin kuunnella tuskailematta sen loppuun ja näen siinä joitain ansioita.
Read
August 12, 2021Jätän tähdet antamatta, koska en ole tämän kirjan kohderyhmää vaan ehkä 20-30 vuotta liian nuori. Luin kirjan siksi, että se osui silmät kiinni käteen kirjastossa "Sokkona hyllystä valittu kirja" -haastetta suorittaessa. Kirjan tunnelma on ahdistava ja masentava, joten sen lukemisessa kesti kauan. Kirjoittaja kuvaa kyllä tarkasti ja paikoin jopa koskettavasti sitä, millaista oman äidin saattohoito voi olla.
February 6, 2022
Iha sika hyvä ja mielenkiintonen, anja kaurasella on tosi upea tapa kirjottaa monitulkintaisesti ja runollisesti...semmosta nonlineaarista tunnelmaproosaa josta kuitenki välittyy tarinoita ja tunteita ja ajatuskudelmia tosi vahvasti! Kauranen on kyl mun uus girl crush..
August 20, 2023
Tavoitteena lukea kaikki Finlandia-palkintoehdokkaat:
(1984-1991: 74/74)
1993: 5/6
1984-2022: 79/262
4-/5. Kuuntelin ensin äänikirjana (3/5) ja sitten luin (4-/5). Oliko tässä ehkä jonkin verran sellaista itsetarkoituksellista rankkuutta ja räväkkyyttä? Kun on aloittanut kirjailijan uransa tietyllä tavalla (Sonja O. kävi täällä), niin sitten toisintaa myöhemminkin niitä asetelmia? Kun makaa elämänsä loppusuoralla jossakin sairaalan vuodeosastolla, luulisi panohalujen vaipuneen jo unholaan, muttei ehkä sitten...
(1984-1991: 74/74)
1993: 5/6
1984-2022: 79/262
4-/5. Kuuntelin ensin äänikirjana (3/5) ja sitten luin (4-/5). Oliko tässä ehkä jonkin verran sellaista itsetarkoituksellista rankkuutta ja räväkkyyttä? Kun on aloittanut kirjailijan uransa tietyllä tavalla (Sonja O. kävi täällä), niin sitten toisintaa myöhemminkin niitä asetelmia? Kun makaa elämänsä loppusuoralla jossakin sairaalan vuodeosastolla, luulisi panohalujen vaipuneen jo unholaan, muttei ehkä sitten...
November 12, 2016
A review in Dutch was posted here, in the 'Netherlands & Flanders' group.
August 11, 2012
Järkyttävä, järkyttävä, järkyttävä.
January 1, 2016
Tähän mennessä kaurasmaratonini ilahduttavin kirja. Rankka, mutta kaunis.
Displaying 1 - 11 of 11 reviews