Mukaansatempaava keromus punkin tulosta ankeaan Pohjolaan, kulttuurikommareista ja ihanista naisista. Ilman nostalgiaa.
Välde inhoaa olla koulussa. Hän haluaa päästä bändiin ja tulla kuuluisaksi ja rakastaa Pikeä. Pike voittaa Suosikin kauneuskilpailun, ja hänestä tulee Miss Farkku-Suomi. Kaikki ei menekään niin kuin Välde haluaisi...
Hauska ja elämänmakuinen kasvutarina. Röyhkän rönsyilevä tyyli sopi tähän loistavasti, vaikka pieni notkahdus olikin havaittavissa jossain puolen välin jälkeen.
Tykkään melkein aina Kaukon kerronnasta ja niin tälläkin kertaa, vaikka päähenkilö oli paikoin aika ärsyttävä. 13- ja 17-vuotiaan väliset seksikohtaukset kyllä nostivat karvat pystyyn, varsinkin kun nuorempi hahmo oli niin selvästi lapsi vielä.
Röyhkän oma persoona tuli aika voimakkaasti alter egon alta, varsinkin kun kirjassa oli suoria lainauksia hänen biiseistään. Ihan sympaattinen kirja, muistutus siitä, että mies on vain kerran 16-vuotias, mutta ei koskaan oikeastaan kasva siitä vanhemmaksi.
I'm not going to lie – finishing this book was a struggle. The experience felt like I was slogging through a pile of diary notes of a 17-year-old cocky musician trying to find something sensible. The book might have some nostalgia value for music lovers and people who were born and raised in Oulu, but aside from that there isn't really anything interesting going on. Unless you just want to tag along with the woe-is-me monologue of a self-proclaimed music genius.
en oikeen tiedä oliko tää hyvä kirja... päähenkilö oli koko ajan vähän ylimielinen ja ajatteli että se ansaitsee kaiken mitä se vaan haluaakaan ja oli aika röyhkeä (vaikka se röyhkeys oli kyl ihan hauska) en jotenkin fiilannu ihan hirveesti mutta samalla kyllä tää oli ihan viihdyttävää lukemista?? Sentään oli hauska että sijoittu Ouluun :D pitää nyt sit jossai vaiheessa kattoo se elokuva tästä kans,,
Ihan viihdyttävä kuvaus nuoren itseään etsivän miehen kasvusta. Tarinalla ei ehkä ollut syvempää "pointtia", mutta tämän tyyppiseen kirjaan sellaista ei välttämättä tarvitakaan. Kirjoittajan tyyli oli aiheeseen sopivan poukkoileva, vaikka välillä se häiritsikin lukukokemusta. Kaikkinensa ihan ok viihdekirja.
Tämä kirja, saman niminen albumi sekä tästä kirjasta tehty elokuva muodostavat harvinaisen combon, ja vieläpä erittäin laadukkaan sellaisen. En edes tiedä, onko muita vastaavia olemassa. Kirja Röyhkän parhaimmistoa, kun myös albumi. Vahva suositus.
My feelings about this book pretty much match my feelings about Kauko Röyhkä as an musical artist: I like some individual parts of his work, but as a whole it just leaves me kinda lukewarm. The novel had its sides as a story about youth and growing up, but it didn't really offer anything new to this oh so much explored genre; even the location in the Ultimathulis Oulu failed in its depiction of to Mikael Niemi's similar enviroment. There was a lot of the I guess necessary anxiety, sexual and otherwise, and need to become something, but, quite frankly, I never felt any connection to the main character. Perhaps I've just never been a fellow with artistic aspiration and so can't understand or am just part of the wrong generation, which really shouldn't be a reason as these kinda issues should really be universal to all youngsters of all periods, right? Anyways, lots of the times the writer seemed to be more interested in making remarks about culture and pop culture that didn't even fit smoothly into the text, which if you are interested in Lou Reed (a lot) might have been interesting, but now kinda took edge of the already blunt story.
All and all, I've still to find a novel by a (in case of Röyhkä, even slightly) favored Finnish rocker that I've actually really enjoyed. Perhaps, they should just stick to their guns...
27.11.2006 Röyhkä, Kauko: Miss Farkku-Suomi (2003) 8½ - Miss Farkku-Suomi, lähtään sekoilemaan... Myös biisi(t) esiintyy kirjassa, mm. Cooperin testi ja Disko-Datsun. Iha jännä kuvaus, mielenkiinto pysy yllä vaik jälleen mentiin pitkälle siveyden tuolle puolen. Ihan viihdyttävä teos. Itse Pike, missi, jäi yllättävänki taka-alalle.
Eihän kirjalla tarkoitusta tarvitse olla, mutta siis - mitä?
Kauko Röyhkä on minulle tähän asti vain mies, johon törmään toisinaan kadulla ja sellaiseksi hän taitaa kyllä tämänkin kirjan perusteella jäädä. Tuskin tulen lisää lukemaan.
alunperin otin tän vaan junalukemiseksi, ja oulu-kuvasto kiinnosti. sit viimistään vähän yli puolenvälin mua vaan lakkas kiinnostamasta jonku koppavan nulikan uhoilu ja bänditreenit. tarinallisesti tasapaksua ja vailla mitään draaman kaarta ja lupausta jostakin.