Epäpyhä liitto

by Kari Häkämies, Rosa Meriläinen

Politiikan läpikotaisin tuntevat kirjailijat Kari Häkämies ja Rosa Meriläinen yhdistävät voimansa yritysmaailmaan sijoittuvassa ekotrillerissä.

Freelance-toimittaja Timo Ruuti seuraa ympäristöaktivistien mielenosoitusta energiayhtiö Podex Powerin pääkonttorilla Keilaniemessä. Hänen tyttärensä ei ole mielenosoittajien joukossa; toiminta on tälle liian kesyä. Samassa Ruudin puhelimeen kilahtaa viesti tuntemattomasta numerosta: ylihuomisessa yhtiökokouksessa Podex Powerin hallituksessa tapahtuisi kummia.

Muutamia päiviä myöhemmin yhtiön toimitusjohtaja löytyy Kaivopuistosta ammuttuna. Pyörätuolilla liikkuva rikostutkija Sara Silas saa kunnon haasteen. Jäljet leviävät elinkeinoministeriöstä ulkopolitiikkaan asti, mutta katoavat investointipankkiirin Ibrassonin kohdalla. Tapaus alkaa horjuttaa koko hallitusta, kun vihreät haluavat siirtää energiayhtiön valtion johdettavaksi. Kuka lähettää Ruudille tietoja ja miksi? Kumpi ehtii totuuden äärelle ensin, poliisi vai media?

317 pages, Hardcover

Published January 1, 2022

Reviews

[Miia Apukka]

No oli joo, epäpyhä liitto. Paikoitellen vähän hauska, mutta ei viikon päästä muistissa kuka mitä miten miksi.

[Timo Pietilä · Rating 2 out of 5]

Kahden entisen poliitikon yhdessä kirjoittama dekkari. Suuren osittain valtio-omisteiden edustava naistoimitusjohtaja löytyy kuoliaaksi ammuttuna puistosta kotinsa lähettyviltä. Tätä ennen hän oli tullut siepatuksi kotinsa lähellä, tämä kerrotaan ja näytetään vain lukijalle, ja sieppauksen ja kuoleman välistä aikaa taas ei kerrota. Yhtiön piireissä kuohuu muutenkin; yhtiökokouksessa hallituksen valittiin kaksi yllätyshenkilöä, ihan muita kuin oli odotettu. Tästä yksittäinen freelance toimittaja oli saanut etukäteisvinkin. Onko toimitusjohtajan murhannut ekointoilijat, liittyykö asia yhtiön toimintaan vai onko kyseessä puhtaasti naisen yksityiselämään liittyvä surma?
Asiaa selvittelee aikaisemmin työssään halvaantunut poliisi, Sara Silas, sekä hän työ- (ja seksi-) kumppaninsa, joka oli sen verran personaton, että nimi ei jäänyt edes mieleen.
Kun yhtiön hienostoherra hallituksen puheenjohtaja yritetään murhata, asia monimutkaistuu edelleenkin. Ja onko toimittajan tytär poikakavereineen jotenkin osallinen toimitusjohtajan murhaan?
Kirja oli korkeintaan keskinkertaisesti kirjoitettu. Sen juoni oli ontuva, paikoitellen kovin epäuskottava ja murhan (ja myöhemmän murhayrityksen) motiivit olivat kovin heikkoja ja vähäisiä. Juonessa oli aukkoja; mikä ihme sieppauksellakin oli motiivina? Ja minne naisen koira katosi, se mainittiin alussa ja nainen oli siitä huolissaan, mutta sitten sitä ei mainittu sanallakaan. Elätin toivoa, että kyseessä olisi ollut juoneen liittyvä ovela käänne, mutta ei. Myös sivujuonena ollut metsäretkellä tapahtunut yhden henkilön katoaminen jäi lopulta auki – sen jälkeen, kun sitä oli käytetty juoniharhautuksena, asia unohtui.
Alun seksikohtaus oli aika irrallinen ja jopa vaivaannuttavan turha. Kirjassa etenkin loppupuolella käytetään todella monta kertaa laiskan ja huonolla mielikuvituksella varustetun kirjailijan maneeria, jossa kirjan henkilöt saavat tietää jotain, jota ei kerrota lukijoille vain jännityksen ylläpitämiseksi. Henkilöhahmot olivat karikatyyrimäisiä stereotyyppejä. Kirja ei herättänyt suurta intoa sarjaan palata. Äänikirjana kuunnellessa haittasi vielä surkein lukija ikinä. Hyyyvin monotonisella intonaatiolla puhuva naisääni, joka ei osannut rytmittää lukemistaan oikein ollenkaan, eikä pitää sopivia taukoja kirjan kappaleiden tai eri puhujien puheenvuorojen välillä.

[Pasi Rautio · Rating 3 out of 5]

Ensimmäinen Häkämies & Meriläinen ja yksinkertaisen nopeatempoista luettavaa. Myös juonikuljetus paremmassa kymmenikössä.

[Jaakko Viitanen · Rating 4 out of 5]

yllätti positiivisesti