Spinoza (1632-1677) on uuden ajan filosofian keskeisiä klassikoita, tarpeettomasti monien muiden varjoon jäänyt ajattelija. Häntä on pidetty ja pidetään edelleenkin kovin vaikeaselkoisena. Spinozan ajattelu avautuu kuitenkin mielenkiintoisella tavalla, kun se nähdään elämänhalun filosofiana. Professori Juhani Pietarinen osoittaa tässä kirjassa, miten keskeisen aseman hollantilainen filosofi antaa ilolle - sekä elämän selittämisessä että elämän henkilökohtaisessa toteuttamisessa.
"Iloisuutta ei ole koskaan liikaa, vaan se on aina hyväksi," Spinoza väittää. Hän haluaa osoittaa, että ilo kuuluu elämän perusluonteeseen. Spinozan filosofia vastaa hyvin vaikuttavalla tavalla suuriin kysymyksiin, jotka askarruttavat mieliä. Millainen on luonteeltaan todellisuus, jossa elämme? Mikä on ihmisen asema ja tehtävä siinä? Miten meidän pitäisi elää? Miten Jumala on ymmärrettävä? Vastaukset tarjoavat hämmästyttävän päteviä ja syvällisiä selityksiä. Lisäksi ne edustavat poikkeuksellisen valoisaa ajattelua.
Spinozan filosofia koskettelee tuntoja, joita suuri kaikkeus ja ihmisenä oleminen herättävät. Se viehättää älyllisellä tinkimättömyydellä mutta tuo samalla esille sen luottavaisen ja ilon täyttämän asenteen elämään ja olemassaoloon, jota syrjitty ajattelija tavoitteli.