Mopojengi Shell's Anglesin elämässä riittää vauhdikkaita käänteitä. Shell's Angles ja beibit on Topelius-palkitun ja Finlandia Juniorille ehdolla olleen Jyri Paretskoin kolmas nuortenromaani.
Mopojengi Shell's Angles on mennä hiljaiseksi, kun Rudin tyttöystävä Hanna ilmoittaa olevansa raskaana. Vakavuutta ei Henrin ja Samun kohdalla kuitenkaan kauan kestä, ja Henrin tyttöystävä Milla keksii testata poikien hoivataitoja Henrin pikkusiskon Pinjan nukeilla. Kun yksi vauvanukeista kidnapataan, on Shell's Anglesin nokkeluudelle taas kysyntää, ja onpa vauhdikkaassa menossa mukana muitakin beibejä...
Jatkoi tutulla tyylillä. Jäin miettimään, oliko lukijan hämmentely tarpeellista. Monta kertaa tuli naurettua ääneen (vaikken toki myönnäkään pitäväni mopopojista kertovista kirjoista). Loppu oli kummallisen keveä ottaen huomioon vakavan aiheen. Jos en lukisi vain Suuria ja Sivistäviä klassikoita, sanoisin toivovani jatkoa, vaikka lopetus tuntuukin "lopulliselta".
Tämä oli hyvä. Jotenkin aidon oloista ystävyyttä ja teini-iän töhinää. Mukaan vähän jännää teiniraskaudesta ja netti-ihastumisista. Puhuu nykyajan maailman asioista. Positiivinen ylläri.
Mopojengi vauhdissa jälleen! Meno uhkaa saada synkempiä sävyjä, kun beibiä uhkaa pukata maailmaan - vai mitenkä se oli? Mie tykkään näistä pojista, mutta vähän mietteliääksi jäin. Kirjalla on nimittäin mittaa kolmisensattaa sivua, josta miusta ois ollut varaa niistää jonniin verta pois. Sitten tää menis parhaiten kaupaksi niille, joiden arvelisin eniten tästä nauttivan.
Mietin kans myös omaa rajoittuneisuuttani sillä tavalla, että ajattelenko mie, että pojille pittää olla sellaista reippaasti etenevvää tarinaa - jota tää ei miusta 100% oo. Vai tykkääkö yläkouluikäiset jätkätkin siitä, että tarinaan mahtuu suvantojakin?
Nautin kovasti porukan läpänheitosta ja uskomattoman todenmukaisista mokailutilanteiden kuvauksista. Tissien näyttäminen vie montaa asiaa eteenpäin :), mutta vakavampiakin sävyjä kirjaan mahtuu.
Pituus on vähän ongelma - kohderyhmä repisi kirjat käsistä, jos sivuja olisi vähemmän. Komppaan siis muita vinkkareita.
Hyvät tissit jotka vievät tarinaa aina eteenpäin, rentoa juttua joka ei sovi läppävikaisille ja priima perä eli lopetus toimii kuin grilli juhannuksena, mutta liikaa välilihaa. Jyri! 199 on maksimisivumäärä ensi kerralla, jooko!